Tutkijat onnistuivat kasvattamaan verisuonitettuja minielimiä biosirussa – uusia mahdollisuuksia sairauksien tutkimukseen
Oulun yliopiston tutkijaryhmä on kehittänyt tekniikan, jolla saadaan kasvatettua toimiva verisuonisto organoideihin eli eräänlaisiin minikokoisiin elinmalleihin. Toimivan verisuoniston kehittäminen organoideihin on ollut tähän asti merkittävä haaste. Uutta kasvatusmenetelmää voidaan hyödyntää esimerkiksi lääketutkimuksissa.

Organoidit ovat esimerkiksi kantasoluista kasvatettuja kolmiulotteisia solurakenteita, jotka muistuttavat oikeiden elinten rakennetta ja toimintaa. Verisuonituksen saaminen organoideihin on tärkeää, jotta ne mallintaisivat mahdollisimman hyvin todellisia elintoimintoja ja jotta niitä voitaisiin paremmin hyödyntää lääketieteen tutkimuksissa.
Nyt julkaistu tutkimus keskittyi munuaisorganoideihin, joiden verisuonittaminen on perinteisillä tekniikoilla ollut hyvin haastavaa. ”Erityisesti verta suodattavien elinten, kuten munuaisten, tutkimuksessa on tärkeää, että organoideille kehittyy toimiva verisuonitus. Nykyisillä laboratoriomenetelmillä verisuonten muodostaminen munuaisorganoideihin on onnistunut vain osittain”, Oulun yliopiston kehitysbiologian professori Seppo Vainio kertoo.
Uudessa tekniikassa tutkijat hyödynsivät ensin kanan alkion sikiökalvoa (CAM) ja sitten niin sanottua lab-on-a-chip-laitetta. ”Kanan alkion kalvolla kasvaessa verisuonet eivät vain kehity, vaan ne yhdistyvät kanan verenkiertoon hapen saantia varten. Tämä luo tehokkaan verenvirtauksen organoidin läpi, mikä tukee sen kasvua edelleen. Keskeistä tässä läpimurtotekniikassa on se, että verisuonitetut organoidit saadaan myös siirrettyä keinotekoiselle kasvatusalustalle niin, että ne säilyttävät toimivan verisuoniverkostonsa”, Vainio kuvailee.
Vähemmän eläinkokeita, tarkempia tutkimustuloksia
Organoidien kehityksessä on käytetty perinteisesti koe-eläimiä. Tutkijoiden kehittämä uusi menetelmä voi vähentää eläinkokeiden tarvetta ja mahdollistaa pidempiaikaisia tutkimuksia, kuten lääkkeiden testausta ja kudosteknologioiden edelleen kehittämistä.
Verisuonitetut organoidit ovat erityisen arvokkaita juuri sairauksien mallintamisessa ja lääketutkimuksissa, sillä ne muistuttavat jo melko läheisesti oikean elimen toimintaa. Tutkijoiden kehittämä uusi tekniikka avaa mahdollisuuksia esimerkiksi munuaissairauksien, syövän, diabeteksen ja verenpainetaudin tutkimiseen.
Tutkimus julkaistiin Lab on a Chip -lehdessä syyskuussa: From ex ovo to in vitro: xenotransplantation and vascularization of mouse embryonic kidneys in a microfluidic chip.Oliveira M. et al. Lab Chip. 2024
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Seppo Vainio, Oulun yliopisto, 040 747 0939, seppo.vainio@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Meri Rova, Oulun yliopisto, 050 464 3361, meri.rova@oulu.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Uudet professorit esittäytyvät Oulun yliopistossa juhlaluennoilla ti 8.4.2025 klo 13–152.4.2025 12:16:00 EEST | Tiedote
Kuinka semanttinen viestintä määrittelee tietoliikenteen? Millainen on ohjelmistoarkkitehtuurin tulevaisuus, tai entäpä resilienssi yksilöllisesti ja alueellisesti? Kuulemme myös teräksen laatukysymyksistä, kun uudet professorimme johdattelevat kuulijoita ajankohtaisten tutkimusteemojensa äärelle kaikille avoimilla juhlaluennoilla Linnanmaan Tellus Stagella tiistaina 8.4.2024 kello 13–15. Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteyksin.
Suomalainen huoltovarmuus: Viljan varastoinnista sosiaaliseen kriisinkestävyyteen2.4.2025 05:35:00 EEST | Tiedote
Suomalainen huoltovarmuus on aiempina vuosisatoina perustunut elintarvikkeiden säilöntään. 2000-luvulla kriisinkestävyys tarkoittaa myös tiedollista, kielellistä ja sosiaalista huoltovarmuutta.
Professori Mikko Hallman saa lastenlääketieteen arvostetuimman palkinnon1.4.2025 05:50:00 EEST | Tiedote
Rosén von Rosenstein -mitali myönnetään joka viides vuosi kolmelle tai neljälle ansioituneelle lastenlääkärille, ja sen jakaa Uppsalan yliopisto Ruotsissa. Mitalia pidetään maailman arvostetuimpana lastenlääketieteen palkintona. Se on nimetty modernin lastenlääketieteen perustajan Nils Rosén von Rosensteinin mukaan. Professori Hallman vastaanottaa palkinnon Uppsalassa 1. huhtikuuta järjestettävässä juhlatilaisuudessa.
Aistiyliherkkyys haastaa arjen – aistikuormituksella voi olla merkittäviä vaikutuksia mielenterveyteen ja sosiaaliseen toimintakykyyn27.3.2025 06:37:00 EET | Tiedote
Luokkahuoneen hälinä, kirkas valaistus, hankaava vaate tai suussa omituiselta tuntuva ruoka voivat tehdä tavallisesta arjesta raskasta aistiyliherkälle. Oulun yliopistossa tutkitaan, miten arkipäivän aistikuormitus heijastuu psyykkiseen vointiin ja sosiaaliseen toimintakykyyn lapsilla ja aikuisilla.
Oulun yliopistoon 18 606 hakijaa yhteishaussa26.3.2025 11:02:26 EET | Tiedote
Oulun yliopistoon haki kevään toisessa yhteishaussa 18 606 hakijaa. Tiistaina 25.3.2025 päättyneessä haussa Oulun yliopiston suomenkielisissä koulutusohjelmissa on tarjolla yhteensä 2455 opiskelupaikkaa. Hakijoiden määrä kasvoi hiukan viime vuodesta. Ensisijaisesti Oulun yliopistoon haki 5239 henkilöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme