Tutkijat onnistuivat kasvattamaan verisuonitettuja minielimiä biosirussa – uusia mahdollisuuksia sairauksien tutkimukseen
Oulun yliopiston tutkijaryhmä on kehittänyt tekniikan, jolla saadaan kasvatettua toimiva verisuonisto organoideihin eli eräänlaisiin minikokoisiin elinmalleihin. Toimivan verisuoniston kehittäminen organoideihin on ollut tähän asti merkittävä haaste. Uutta kasvatusmenetelmää voidaan hyödyntää esimerkiksi lääketutkimuksissa.

Organoidit ovat esimerkiksi kantasoluista kasvatettuja kolmiulotteisia solurakenteita, jotka muistuttavat oikeiden elinten rakennetta ja toimintaa. Verisuonituksen saaminen organoideihin on tärkeää, jotta ne mallintaisivat mahdollisimman hyvin todellisia elintoimintoja ja jotta niitä voitaisiin paremmin hyödyntää lääketieteen tutkimuksissa.
Nyt julkaistu tutkimus keskittyi munuaisorganoideihin, joiden verisuonittaminen on perinteisillä tekniikoilla ollut hyvin haastavaa. ”Erityisesti verta suodattavien elinten, kuten munuaisten, tutkimuksessa on tärkeää, että organoideille kehittyy toimiva verisuonitus. Nykyisillä laboratoriomenetelmillä verisuonten muodostaminen munuaisorganoideihin on onnistunut vain osittain”, Oulun yliopiston kehitysbiologian professori Seppo Vainio kertoo.
Uudessa tekniikassa tutkijat hyödynsivät ensin kanan alkion sikiökalvoa (CAM) ja sitten niin sanottua lab-on-a-chip-laitetta. ”Kanan alkion kalvolla kasvaessa verisuonet eivät vain kehity, vaan ne yhdistyvät kanan verenkiertoon hapen saantia varten. Tämä luo tehokkaan verenvirtauksen organoidin läpi, mikä tukee sen kasvua edelleen. Keskeistä tässä läpimurtotekniikassa on se, että verisuonitetut organoidit saadaan myös siirrettyä keinotekoiselle kasvatusalustalle niin, että ne säilyttävät toimivan verisuoniverkostonsa”, Vainio kuvailee.
Vähemmän eläinkokeita, tarkempia tutkimustuloksia
Organoidien kehityksessä on käytetty perinteisesti koe-eläimiä. Tutkijoiden kehittämä uusi menetelmä voi vähentää eläinkokeiden tarvetta ja mahdollistaa pidempiaikaisia tutkimuksia, kuten lääkkeiden testausta ja kudosteknologioiden edelleen kehittämistä.
Verisuonitetut organoidit ovat erityisen arvokkaita juuri sairauksien mallintamisessa ja lääketutkimuksissa, sillä ne muistuttavat jo melko läheisesti oikean elimen toimintaa. Tutkijoiden kehittämä uusi tekniikka avaa mahdollisuuksia esimerkiksi munuaissairauksien, syövän, diabeteksen ja verenpainetaudin tutkimiseen.
Tutkimus julkaistiin Lab on a Chip -lehdessä syyskuussa: From ex ovo to in vitro: xenotransplantation and vascularization of mouse embryonic kidneys in a microfluidic chip.Oliveira M. et al. Lab Chip. 2024
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Seppo Vainio, Oulun yliopisto, 040 747 0939, seppo.vainio@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Meri Rova, Oulun yliopisto, 050 464 3361, meri.rova@oulu.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Oulun yliopisto herättää henkiin sivistyneen keskustelukulttuurin – mukana eturivin vaikuttajia16.9.2025 05:58:00 EEST | Tiedote
Miten keskustelukulttuurimme voi? Onko se hiipunut ja vaipunut sosiaalisen median myrkyllisiin syövereihin? Oulun yliopistossa hyvää keskustelukulttuuria herätellään henkiin Puolesta & Vastaan -väittelysarjalla, jossa kiistanalaisistakin aiheista keskustellaan järkiperäisesti ja kunnioittavasti. Mukana on valtakunnallisesti tunnettuja asiantuntijoita ja vaikuttajia. Ensimmäinen väittely käydään keskiviikkona 24. syyskuuta.
Oulun yliopisto avaa kasvatusalan ammattilaisille polun tohtoriksi15.9.2025 05:54:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopisto tarjoaa työssäkäyville kasvatusalan ammattilaisille uudenlaista mahdollisuutta opiskella tohtoriksi työn ohella. Uudistuvan opetuksen ja jatkuvan oppimisen tohtoripolku alkaa tammikuussa 2026 kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa. Väitöskirjan voi tehdä suomeksi tai englanniksi, joko yhtenäisenä monografiana tai artikkeliväitöskirjana.
Nuoruusiän ADHD-oireet vaikuttavat aikuisiän tuloihin epäsuorasti koulutuksen ja mielenterveyden kautta11.9.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston kliinisen lääketieteen tutkimusyksikkö ja kauppakorkeakoulu ovat selvittäneet, miten nuoruusiän ADHD:n (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö) ja uhmakkuushäiriön (ODD) oireet liittyvät aikuisiän tuloihin.
Suomen Akatemialta Oulun yliopistoon kaksi merkittävää hankerahoitusta tekoälyä hyödyntävään tutkimukseen10.9.2025 07:36:05 EEST | Tiedote
Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) myönsi yhteensä 29 miljoonaa euroa talouskasvua sekä tulevaisuuden työelämää tukevaan tutkimukseen. Kymmenessä rahoitettavassa hankekokonaisuudessa tehdään pitkäjänteistä tutkimusta, jolla pyritään löytämään ratkaisuja keskeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Oulun yliopisto on mukana kahdessa kolmivuotisessa kokonaisuudessa, joissa molemmissa hyödynnetään tekoälyä.
Taantuva hömötiainen joustaa – aikaistanut pesintää jo viikolla10.9.2025 05:05:00 EEST | Tiedote
Oululaiset tali- ja hömötiaiset ovat aikaistaneet pesintäänsä viime vuosikymmeninä. Talitiaiset munivat keväällä pesäänsä ensimmäisen munan nykyisin keskimäärin noin kolme ja hömötiaiset noin seitsemän päivää aikaisemmin kuin viisi vuosikymmentä sitten.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme