Tutkijat onnistuivat kasvattamaan verisuonitettuja minielimiä biosirussa – uusia mahdollisuuksia sairauksien tutkimukseen
Oulun yliopiston tutkijaryhmä on kehittänyt tekniikan, jolla saadaan kasvatettua toimiva verisuonisto organoideihin eli eräänlaisiin minikokoisiin elinmalleihin. Toimivan verisuoniston kehittäminen organoideihin on ollut tähän asti merkittävä haaste. Uutta kasvatusmenetelmää voidaan hyödyntää esimerkiksi lääketutkimuksissa.

Organoidit ovat esimerkiksi kantasoluista kasvatettuja kolmiulotteisia solurakenteita, jotka muistuttavat oikeiden elinten rakennetta ja toimintaa. Verisuonituksen saaminen organoideihin on tärkeää, jotta ne mallintaisivat mahdollisimman hyvin todellisia elintoimintoja ja jotta niitä voitaisiin paremmin hyödyntää lääketieteen tutkimuksissa.
Nyt julkaistu tutkimus keskittyi munuaisorganoideihin, joiden verisuonittaminen on perinteisillä tekniikoilla ollut hyvin haastavaa. ”Erityisesti verta suodattavien elinten, kuten munuaisten, tutkimuksessa on tärkeää, että organoideille kehittyy toimiva verisuonitus. Nykyisillä laboratoriomenetelmillä verisuonten muodostaminen munuaisorganoideihin on onnistunut vain osittain”, Oulun yliopiston kehitysbiologian professori Seppo Vainio kertoo.
Uudessa tekniikassa tutkijat hyödynsivät ensin kanan alkion sikiökalvoa (CAM) ja sitten niin sanottua lab-on-a-chip-laitetta. ”Kanan alkion kalvolla kasvaessa verisuonet eivät vain kehity, vaan ne yhdistyvät kanan verenkiertoon hapen saantia varten. Tämä luo tehokkaan verenvirtauksen organoidin läpi, mikä tukee sen kasvua edelleen. Keskeistä tässä läpimurtotekniikassa on se, että verisuonitetut organoidit saadaan myös siirrettyä keinotekoiselle kasvatusalustalle niin, että ne säilyttävät toimivan verisuoniverkostonsa”, Vainio kuvailee.
Vähemmän eläinkokeita, tarkempia tutkimustuloksia
Organoidien kehityksessä on käytetty perinteisesti koe-eläimiä. Tutkijoiden kehittämä uusi menetelmä voi vähentää eläinkokeiden tarvetta ja mahdollistaa pidempiaikaisia tutkimuksia, kuten lääkkeiden testausta ja kudosteknologioiden edelleen kehittämistä.
Verisuonitetut organoidit ovat erityisen arvokkaita juuri sairauksien mallintamisessa ja lääketutkimuksissa, sillä ne muistuttavat jo melko läheisesti oikean elimen toimintaa. Tutkijoiden kehittämä uusi tekniikka avaa mahdollisuuksia esimerkiksi munuaissairauksien, syövän, diabeteksen ja verenpainetaudin tutkimiseen.
Tutkimus julkaistiin Lab on a Chip -lehdessä syyskuussa: From ex ovo to in vitro: xenotransplantation and vascularization of mouse embryonic kidneys in a microfluidic chip.Oliveira M. et al. Lab Chip. 2024
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Seppo Vainio, Oulun yliopisto, 040 747 0939, seppo.vainio@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Meri Rova, Oulun yliopisto, 050 464 3361, meri.rova@oulu.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Tuntureilla variksenmarja leviää ja mustikka taantuu13.10.2025 05:04:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijat ovat havainneet, että puuttomien tunturikankaiden yleisimmät kasvillisuustyypit, kuten mustikka-, variksenmarja-, vaivaiskoivu- ja kanervatyyppi, ovat alkaneet muistuttaa toisiaan eli homogenisoitua.
Potilaiden käyttämät mobiilisovellukset auttavat lääkäreitä pitkäaikaissairauksien hoidossa8.10.2025 06:36:00 EEST | Tiedote
Mobiiliteknologioiden nopea kehitys tarjoaa uusia mahdollisuuksia potilaiden aktiiviselle osallistumiselle terveydenhuoltoon. Itsehoidon mobiiliterveysratkaisut, kuten sovellukset ja puettavat laitteet, tuottavat potilaan keräämää terveystietoa, jota voidaan hyödyntää pitkäaikaissairauksien hoidossa. Näiden ratkaisujen käyttö kliinisissä työnkuluissa on kuitenkin edelleen rajallista, ja terveydenhuollon ammattilaisilla on keskeinen rooli niiden onnistuneessa hyödyntämisessä.
Limpuista levaineihin – kerro tutkijoille leivän leipomisesta7.10.2025 06:33:00 EEST | Tiedote
Kupliiko keittiössäsi hapanleipäjuuri? Syntyykö leipätaikinasi sormituntumalla vai leivontavideoiden ohjeilla? Millaisia kommelluksia, kokeiluja ja oivalluksia olet kokenut leipätaikinoiden äärellä? Leivän leipomiskokemukset kiinnostavat nyt Oulun yliopiston tutkijoita.
Dna-viivakoodaus nopeuttaa lajien seurantaa Amazonin ja myös Suomen metsissä3.10.2025 07:04:00 EEST | Tiedote
Dna-viivakoodaus kannettavien laitteiden avulla mullistaa monimuotoisuuden seurannan Perun Amazonin sademetsissä. Tekniikkaa hyödynnetään maailmanlaajuisesti, myös pohjoisissa metsissä Oulun yliopiston tutkimuksissa.
”Tärkeintä on lisätä tietoa” – Sonja Pietiläisen tutkimus avaa oikeistoradikalismin ja ilmastopolitiikan rajoja poikkeuksellisella tavalla1.10.2025 11:18:43 EEST | Tiedote
Tuore väitöskirja nostaa esiin muun muassa äärioikeiston suhteen ilmastonmuutokseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme