Maatalouden fosforikuormaa vesiin voidaan vähentää teollisuuden sivutuotteina syntyvillä rakennekalkilla ja ravinnekuidulla
Rakennekalkin tai ravinnekuidun käyttö pellolla maanparannusaineena vähensi uuden tutkimuksen mukaan kiintoaineen kulkeutumista pelloilta ja siten myös kiintoaineeseen sitoutuneen fosforin kuormitusta vesiin. Fosforikuorma valuma-alueelta väheni noin kymmenen prosenttia. Yksittäisillä pelloilla salaojavesien fosforipitoisuudet laskivat jopa 70 prosenttia. Rakennekalkki ja ravinnekuitu parantavat maan rakennetta, jolloin huuhtouma pelloilta vesiin vähenee. Tutkimus osoitti myös sadon paranemista. Maanparannusaineiden vaikutuksia vesistökuormitukseen tutkittiin ensimmäistä kertaa laajoilla, yli 100 hehtaarin valuma-alueilla.
Maatalouden aiheuttaman ravinnekuormituksen hillitsemiseksi tarvitaan tehokkaita ja nopeasti vaikuttavia keinoja. Peltojen kipsikäsittely on osoittautunut hyväksi keinoksi, mutta se ei sovellu kaikille pelloille. Rakennekalkin tai ravinnekuidun levittäminen pelloille voisivat uuden tutkimuksen mukaan olla silloin hyviä vaihtoehtoja. Rakennekalkki- ja ravinnekuitu ovat maanparannusaineita, jotka peltoon levitettynä parantavat peltomaan mururakenteen kestävyyttä ja siten vähentävät eroosiota. Kun eroosio vähenee, vähenee myös hajakuormitus.
”Fosforikuorma valuma-alueelta väheni tutkimustemme mukaan noin kymmenen prosenttia”, kertoo erikoistutkija Maria Kämäri Suomen ympäristökeskuksesta.
Hän veti RAKENNE-KUITU-hanketta, jossa vuosina 2022–2024 jatkettiin aiempia tutkimuksia rakennekalkin ja kuidun vaikutuksista maatalouden aiheuttamaan fosforikuormaan. ”Nyt mittasimme ensimmäistä kertaa vaikutuksia myös yli 100 hehtaarin valuma-alueilla. Aiemmin mittauksia on tehty pienemmässä mittakaavassa eli yksittäisillä peltolohkoilla”, kertoo Kämäri.
Ravinnehuuhtoumia vesiin seurattiin valuma-alueilla ennen ja jälkeen maanparannusaineiden levityksen. Ravinnehuuhtoumat vaihtelivat samallakin alueella paljon riippuen sadannasta ja muista sääolosuhteista.
”Ilmastoystävällisiä, teollisuuden sivutuotteina syntyviä rakennekalkkia ja ravinnekuitua olisi Suomesta saatavilla arviolta noin 25 000 hehtaarin peltoalueelle vuosittain. Jos se kaikki otettaisiin käyttöön Saaristomeren valuma-alueella, maatalouden hajakuormitus Saaristomereen vähenisi noin 10 prosenttia”, arvioi Kämäri.
Rakennekalkin vaikutuksia tutkittiin Eurajoella, Turussa ja Paimiossa
Peltojen rakennekalkituksen vaikutuksia veden laatuun, ravinnekuormaan ja satoon tutkittiin Eurajoella, Turussa ja Paimiossa. Eurajoella rakennekalkituksia tehtiin syksyllä 2020 noin 100 hehtaarin laajuisella peltovaltaisella valuma-alueella. Mittauksia tehtiin pelto-ojien vesistä. Rakennekalkituksen seurauksena kiintoaineksen pitoisuus ojavedessä laski noin puoleen ja kiintoainekseen sitoutuneen hiukkasmaisen fosforin pitoisuus kolmannekseen. Rakennekalkki vähensi valuma-alueen fosforikuormaa keskimäärin 12 prosenttia.
Turussa rakennekalkittiin syksyllä 2020 yhteensä 6 peltohehtaaria. Sen vaikutuksesta peltojen salaojavesien kiintoaine- ja fosforipitoisuudet laskivat 40–70 prosenttia. Paimiossa peltoja rakennekalkittiin vuonna 2019 ja siellä seurattiin rakennekalkituksen vaikutuksia viljojen, öljykasvien ja sokerijuurikkaan satoihin.
Ravinnekuidun vaikutuksia tutkittiin Tuusulassa ja Jokioisilla
Ravinnekuituja saadaan kuitulietteistä, joita syntyy sellu- ja paperiteollisuuden sivutuotteena. Liete ei sellaisenaan sovellu maanparannusaineeksi, mutta kun se kompostoidaan tai kalkkistabiloidaan, saadaan ravinnekuitua. Tuusulassa kompostoidulla ravinnekuidulla käsiteltiin vuosina 2020 ja 2021 noin puolet, eli 80 hehtaaria, tutkimusvaluma-alueen pelloista. Ravinnekuidun vaikutuksesta ojavesien kiintoaineen ja hiukkasmaisen fosforin pitoisuudet laskivat 23 prosenttia.
Jokioisissa kuituja levitettiin 6 m x 15 m koeruuduille. Ensimmäinen levitys tehtiin jo vuonna 2015 ja se toistettiin vuonna 2020. Koeruuduilta kairattiin maasylintereitä, joita sadettiin laboratoriossa. Kuidun lisääminen vähintään puolitti maanäytteiden läpi valuneen veden kiintoaine- ja kokonaisfosforipitoisuuden. Vaikutus pieneni vuosien kuluessa, mutta vielä 4,5 vuoden kuluttua kuitu vähensi maan läpi valuneen veden kiintoaine- ja fosforipitoisuuksia 20–30 prosenttia. Sadetuskokeissa pitoisuuksien vähenemä oli siten suurempi kuin valuma-aluekokeessa, mikä selittyy sadetuskokeen paremmin kontrolloiduilla olosuhteilla.
Ravinnekuidun haittavaikutuksia voi olla typen ja hiilen pitoisuuksien kasvu valumavesissä. Vaikutukset kuitenkin yleensä häviävät 1-2 vuoden jälkeen levityksestä.
Rakennekalkitus lisäsi satoja
Rakennekalkitus nostaa maan pH-tasoa. Maan pH-tasolla sekä satokasvilla on tärkeä merkitys siihen vaikuttaako rakennekalkitus satoon. Satovaikutuksia tutkittiin neljänä satokautena Paimiossa, jossa viljelykiertoon kuuluivat sokerijuurikas, vehnä, kaura, rypsi ja rapsi.
Sokerijuurikas on vaativa maan pH-tason suhteen. Sokerijuurikkaan sato parani, koska pH-taso nousi ja rakennekalkin sisältämä kalsium vähensi sienitauti taimipoltetta. Vehnä ja kaura hyötyivät rakennekalkituksesta, kun se tehtiin alhaisen pH-arvon omaavaan maahan. Vehnän ja rapsin satoa rakennekalkki ei lisännyt, kun lisäys tehtiin maahan, jonka pH oli lähtökohtaisesti korkea.
Ravinnekuidun lisääminen ei parantanut satoja merkittävästi.
RAKENNE-KUITU-hankkeessa mukana olleet viljelijät Eurajoella ja Tuusulassa olivat maanparannusaineisiin tyytyväisiä. Osa koki, että maan muokkautuvuus parani ja kasvusto oli vähäsateisena kasvukautena tasaisempi. Viljelijät eivät tuoneet tutkimuksen aikana esiin, että levityksestä olisi aiheutunut haittaa viljelylle tai sadolle.
Tutkimuksen yhteistyökumppaneita olivat tutkimuskohteiden viljelijät, Luonnonvarakeskus, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, Turun ammattikorkeakoulu, Pyhäjärvi-instituutti ja Sokerijuurikkaan tutkimuskeskus. Hanketta rahoitti ympäristöministeriö vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.
Viljelijä voi saada tukea ravinnekuidun levitykseen
Viljelijä voi saada tukea ravinnekuidun peltolevitykseen EU:n ympäristökorvausohjelmasta (CAP). Kuidun levitys edistää kiertotaloutta ja on siten yksi tuettavista peltolohkokohtaisista toimenpiteistä. Aktiiviviljelijälle hehtaarikohtainen tuki on 37 euroa hehtaarilta, jolla saa katettua osan levitys- ja kuljetuskuluista. Rakennekalkin käyttöön ei tukea voi saada.
"Ympäristöministeriö on alkanut selvittää avustusmahdollisuuksia rakennekalkin ja maanparannuskuitujen käytön lisäämiseksi”, kertoo Maria Kämäri.
Maanparannusaineiden vesistötutkimukset jatkuvat 1770 hehtaarin kokoisella Savijoen osavaluma-alueella Liedossa. Siellä pelloille on levitetty sekä rakennekalkkia, ravinnekuitua että kipsiä. AIN3-hanketta vetää Luonnonvarakeskus. ”Hanke alkoi kesällä 2023 ja ensimmäisiä tuloksia saamme syksyllä 2025”, kertoo erikoistutkija Jaana Uusi-Kämppä Luonnonvarakeskuksesta.
Lisätietoja:
Suomen ympäristökeskus > Kuidun ja rakennekalkin vesiensuojeluvaikutukset
Erikoistutkija Maria Kämäri (hankkeen koordinointi)
Suomen ympäristökeskus Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. +358 295 251 334
Erikoistutkija Jaana Uusi-Kämppä (ravinnekuitukokeet ja AIN3-hanke)
Luonnonvarakeskus Luke, etunimi.sukunimi@luke.fi, puh. + 358 295 326 622
Vesistöasiantuntija Paula Luodeslampi (ravinnekuidun levityksen valuma-aluekoe Tuusulassa) Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, etunimi.sukunimi@vantaanjoki.fi, +358 44 767 1393
Projektipäällikkö Antti Kaseva (rakennekalkin peltokokeet Turussa)
Turun ammattikorkeakoulu, etunimi.sukunimi@turkuamk.fi, puh. + 358 40 355 0909
Asiantuntija Lauri Anttila (rakennekalkin peltolevityksen valuma-aluekoe Eurajoella)
Pyhäjärvi-instituutti, etunimi.sukunimi@pji.fi, +358 44 034 4062
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Det ostadiga vädret har hållit cyanobakterieläget måttligt26.6.2025 13:09:15 EEST | Pressmeddelande
Situationen med cyanobakterier är fortfarande huvudsakligen lugn, och observationerna i insjöar samt längs kustområden har förblivit få. Det ostadiga vädret under den gångna veckan har försvårat satellitobservationer från öppna havsområden. Enligt automatiska observationer från handelsfartyg har dock mängden cyanobakterier varit något förhöjd i de västra öppna havsområdena i Finska viken.
Unsettled weather has kept the blue-green algae situation moderate26.6.2025 13:05:44 EEST | Press release
The situation with blue-green algae remains mostly calm, and observations in inland waters and along coastal areas have remained few. The unsettled weather over the past week has made satellite observations from open sea areas more difficult. However, according to automatic observations from merchant ships, the amount of blue-green algae has been slightly elevated in the western open sea areas of the Gulf of Finland.
Epävakainen sää on pitänyt sinilevätilanteen maltillisena26.6.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Sinilevätilanne jatkuu pääosin rauhallisena, ja havainnot sisävesillä sekä rannikkoalueilla ovat pysyneet vähäisinä. Kuluneen viikon epävakainen sää on vaikeuttanut satelliittihavaintojen tekemistä avomerialueilta. Kauppalaivojen automaattihavaintojen perusteella sinilevämäärä on kuitenkin ollut lievästi koholla Suomenlahden länsiosan avomerialueilla.
A calm start for the blue-green algae season19.6.2025 13:15:31 EEST | Press release
As typical in early summer, the number of blue-green algae observations is moderate. Some blue-green algae have been observed in inland waters, mainly in Southern Finland. In coastal areas, even slightly less blue-green algae have been detected than typical this time of year. So far, no significant deposits of algae have been observed in offshore areas.
Lugn början på cyanobakteriesäsongen19.6.2025 13:14:48 EEST | Pressmeddelande
Antalet observationer av cyanobakterier är måttligt, vilket är typiskt för början av sommaren. Lite cyanobakterier har påträffats på sina håll i insjöar, främst i Södra Finland. I kustområdena har cyanobakterier observerats i något mindre utsträckning än vad som är vanligt för den här tiden på året. Hittills har inga större mängder cyanobakterier observerats på öppna havsområden.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme