Yrityskysely: Ruoka-alan digitalisaatio ja datatalous selvässä kasvussa

Elintarviketeollisuus on sitoutunut kehittämään Suomeen maailmanlaajuisesti kilpailukykyistä ja kestävää ruokaketjua, joka hyödyntää laadukasta ja luotettavaa dataa. Keskeisessä roolissa tässä datavetoisen toimintamallin muutoksessa on koko ruokaketjun yhteistyö alkutuotannosta teollisuuteen ja kauppaan asti.

ETL:n tuoreen kyselyn perusteella yritysten ajattelutavassa on nähtävissä myönteinen askel kohti digitalisaation ja datatalouden mahdollisuuksia. Lähes kolme yritystä neljästä kertoi seuraavansa digitalisaation kehitystä ja pyrkivänsä hyödyntämään sitä. Vaikka digitalisaation ja datan tarjoamat monipuoliset mahdollisuudet tunnistetaan, vasta harva yritys kokee olevansa digitalisaation suunnannäyttäjä. 

– Ymmärrystä esimerkiksi datan arvosta liiketoiminnassa on varaa lisätä. Data muuttuu arvokkaaksi vasta sitten, kun sitä yhdistellään, rikastetaan ja jalostetaan. Se taas edellyttää, että data on yhdenmukaisessa muodossa, johtava asiantuntija Riikka Korolainen Elintarviketeollisuusliitosta muistuttaa. 

Reilu neljäsosa vastaajayrityksistä kertoi selvittävänsä datan hyödyntämismahdollisuuksia, mikä viittaa kasvavaan trendiin ja merkittävään kasvupotentiaaliin tulevaisuudessa. Kohti uutta liiketoimintaa datatalouden avulla suuntaa tällä hetkellä muutama yritys.  

– Yritykset ovat elintarvikealalla selkeästi heränneet datan potentiaaliin, mutta täysimääräiseen hyödyntämiseen on vielä matkaa, Riikka Korolainen sanoo.  

Yhteiset pelisäännöt määriteltävä 

Datan vaihdannan ja hyödyntämisen tuomiksi suurimmiksi mahdollisuuksiksi yritykset arvioivat toiminnan tehostamisen ja kustannusten vähentämisen. Hyötyjä nähtiin myös toimitusketjujen hallinnan optimoinnissa, paremmassa asiakasymmärryksessä ja kohdennetuissa palveluissa sekä tiedolla johtamisen kehittämisessä.  

Kun yrityksiltä kysyttiin, millä edellytyksillä ne voisivat lisätä datan hyödyntämistä, tärkeimmäksi nousivat pelisäännöt datan jakamiselle, omistamiselle ja käyttöoikeuksille. Datatalouden vauhdittaminen edellyttää myös uutta data- ja teknologiaosaamista sekä henkilöstön kouluttamista. Kaiken kaikkiaan näkemyksellisyys datan hyödyntämisestä on tervetullutta. 

Yritykset pitävät välttämättömänä, että datan vaihdanta on vastavuoroista eri toimijoiden, kuten kaupan, elintarviketeollisuuden ja alkutuotannon kesken. Haasteita nähtiin siinä, miten vastavuoroisuus toteutettaisiin. Myös yhtenäisen datan ja datastandardien kehittämistä ja käyttöönottoa tulevaisuudessa pidettiin erittäin tärkeänä. 

– Yhtenäiset toimintatavat, kuten globaalit GS1-standardit, helpottavat yhteen toimivan datan liikkumista toimijoiden välillä. Ne mahdollistavat läpinäkyvyyden, jäljitettävyyden ja vastuullisuuden edistämisen kustannustehokkaasti koko ruokaketjussa. 

– Tiedon jakaminen tukee myös lainsäädännön vaatimusten, esimerkiksi vastuullisuuteen liittyvien raportointivaatimusten täyttämistä, sekä edistää uusia innovaatioita, Riikka Korolainen sanoo. 

Suomessa toimii ruokaketjun viennin kasvua tukeva yhteistyöverkosto ja kasvumoottorihanke Food Data Finland, jota osaltaan rahoittaa Business Finland. Tämä yhteistyöverkosto kokoaa yhteen alkutuotannon, teollisuuden ja kaupan toimijat kehittämään yhdessä käytännön ratkaisuja lainsäädännön lisääntyviin vaatimuksiin vastaamiseksi.

Yhteishankkeissa rakennetaan yhteisiä tietomalleja, jotka vahvistavat toimialan kansainvälistä kilpailukykyä sekä tehostavat toimijoiden välistä kaksisuuntaista tiedonkulkua koko ruokaketjussa.  

ETL:n kyselyyn vastasi 36 yritystä syys-lokakuussa 2024. Vastaajien joukossa oli sekä pk-yrityksiä että suuryrityksiä.

Tietografiikkaa yrityskyselystä (pdf)