Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan alustajättien algoritmit jakavat työnhakijoita voittajiin ja häviäjiin
15.11.2024 09:16:53 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Työnantajat hyödyntävät työntekijöiden etsinnässä yhä useammin algoritmisia etsintä- ja suosittelutyökaluja. Algoritmit tehostavat työnantajien ja -hakijoiden kohtaamista, mutta niiden kuratoima näkyvyys jakaa työnhakijoita voittajiin ja häviäjiin: osa saa kasautuvaa hyötyä algoritmien tuomasta näkyvyydestä, kun taas heikompaa näkyvyyttä nauttivat työnhakijat jäävät proaktiivisissa rekrytointiprosesseissa taka-alalle.
YTM Matti Laukkarisen väitöstutkimuksessa selvitettiin, kuinka työnantajat hyödyntävät henkilökohtaisia verkostoja ja sosiaalisen median alustoja potentiaalisten työnhakijoiden etsinnässä. Tutkimuksessa erityisesti tarkasteltiin sitä, kuinka some-alustojen algoritmiset kuratointijärjestelmät ohjaavat työnhakijoiden etsintää.
”Some-headhunting ei ole uusi ilmiö, mutta tutkimukseni perusteella väitän, että uusien teknologioiden myötä proaktiivinen työnhakijoiden etsintä yleistyy tulevaisuudessa. Muutos haastaa käsitystämme reilusta rekrytointiprosessista”, Laukkarinen kommentoi.
Kun rekrytoijat kohdistavat työpaikkatiedottamista tietyntyyppisille työnhakijoille, ulkopuolelle jäävät työnhakijat eivät saa edes mahdollisuutta hakea työtä. Myös rekrytoijien on vaikea arvioida algoritmien reiluutta, sillä LinkedInin kaltaiset alustajätit pitävät algoritmiensa toimintaperiaatteet salassa. Tämä antaa alustoille huomattavaa valtaa rekrytointiprosessissa.
Algoritmien hyödyntäminen edellyttää työmarkkinaosapuolilta uusia taitoja
Kyky tunnistaa algoritmien taipumuksia on tärkeää, jos niitä haluaa hyödyntää työnhaussa ja rekrytoinnissa. Tämä ei ole yksinkertaista, sillä läpinäkymättömyyden vuoksi joudumme toimimaan osittain arvailujen varassa.
”Vaikka tutkimukseni antaa tietoa työnhakijoiden somekäyttäytymisen merkityksestä, on vaikea tietää varmuudella, miten algoritmit lopulta arvottavat työnhakijoiden digitaalista jalanjälkeä.”
Työnhakijat voivat hyödyntää algoritmisia taitoja tehdäkseen osaamisensa paremmin näkyväksi potentiaalisille työnantajille. Työnantajien tulisi taas kyetä hyödyntämään algoritmeja tavalla, joka tukee reilua rekrytointia eikä potentiaalisia kandidaatteja jää algoritmiavusteisten rekrytointiprosessien ulkopuolelle.
Vaikka algoritmit yleistyvät, henkilökohtaiset sosiaaliset verkostot tarjoavat edelleen ainutlaatuisen kanavan työtä koskevan informaation vaihtoon. Tuttavien kautta saatu informaatio on tyypillisesti luotettavaa, ja kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa kommunikoimme paljon sellaista tietoa, jota digitaalinen viestintä ei pysty välittämään.
YTM Matti Laukkarisen sosiologian väitöskirjan " From networking to matchmaking: Labor matching and proactive candidate search in the age of algorithmic curation" tarkastustilaisuus järjestetään 22.11.2024 klo 12.00 alkaen yliopiston vanhassa juhlasalissa, S212. Vastaväittäjänä toimii yliopistonlehtori, dosentti, YTT Pasi Pyöriä (Tampereen yliopisto) ja kustoksena yliopistonlehtori Petri Ruuskanen (Jyväskylän yliopisto).
Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Väitöskirja on luettavissa osoitteessa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/97816
Lisätietoja: Matti Laukkarinen, matti.m.laukkarinen@jyu.fi +358504773720
Taustatietoa
Matti Laukkarinen valmistui talotekniikan insinööriksi Mikkelin ammattikorkeakoulusta vuonna 2012 ja yhteiskuntatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2020 pääaineenaan sosiologia. Hän on työskennellyt Jyväskylän yliopistossa tutkimus- ja opetustehtävissä vuodesta 2020 lähtien. Ennen siirtymistään tutkijaksi Laukkarinen on työskennellyt talotekniikan ja energiakonsultoinnin tehtävissä rakentamisen ja teollisuuden aloilla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Reetta KalliolaViestinnän asiantuntija, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504335652reetta.j.kalliola@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Suomen Kulttuurirahastolta lähes 900 000 euroa Jyväskylän yliopistoon vuonna 202612.2.2026 08:49:44 EET | Tiedote
Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt Jyväskylän yliopistoon 26 apurahaa, joiden yhteissumma on 891 500 euroa. Eniten apurahoja myönnettiin luonnontieteisiin, yhteensä 315 000 euroa.
Merkittävä rahoitus Business Finlandilta hauskuuden ja sitoutumisen tutkimukselle10.2.2026 10:12:35 EET | Tiedote
Business Finland on myöntänyt rahoituksen Turun ja Jyväskylän yliopistojen tutkimusprojektille FUNMERSIVE – Transformative and scalable customer engagement through immersive fun. Rahoitus myönnettiin Co-Innovation -yhteishankkeelle, josta Jyväskylän yliopiston projektin osuus on 885 920 euroa. Projektin kokonaisbudjetti on 1 107 400 euroa, josta yliopiston omarahoitusosuus on 221 480 euroa.
Parvovirusinfektio mullistaa isäntäsolun tumajyväsen rakenteen ja toiminnan10.2.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkimus paljastaa, että autonomiset parvovirukset, kuten koiran parvovirus, kykenevät perusteellisesti vaikuttamaan tumajyväsen sisäiseen tasapainoon. Tulokset tarjoavat uutta perustietoa virusten ja tumajyväsen vuorovaikutuksesta.
Väitös: Taiteellinen koulutus muokkaa aivoja – tutkimus osoittaa valon ja lämpimien värien herkkyyden vahvistuvan6.2.2026 11:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuvataidealan tausta muokkaa aivojen tapaa käsitellä värejä. Kuvataidetaustan omaavilla ihmisillä mitattiin tutkimuksessa voimakkaampia hermostollisia reaktioita kirkkaisiin väreihin ja myös muita ihmisiä myönteisemmät reaktiot lämpimiin värisävyihin. Väitöstutkija Liting Songin mukaan taiteilijoiden aivot tulkitsevat ja kokevat värejä eri lailla kuin muiden ihmisten.
Miksi pelko leviää vääriin tilanteisiin? Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia erotteluoppimiseen ja pelon yleistymiseen (Lehtonen)6.2.2026 09:50:03 EET | Tiedote
Pelko on elintärkeä tunne, mutta toisinaan pelon tunne voi yleistyä tilanteisiin, joissa vaaraa ei ole. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tuo lisätietoa siitä, miten aivot erottavat uhkaavat ja turvalliset kokemukset, ja miksi tässä prosessissa voi olla eroja sukupuolten välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme