Etla: Generatiivinen tekoäly lisännyt työn kysyntää Suomessa, palkat nousseet eniten tekoälylle altistuneissa ammateissa
Generatiivinen tekoäly ei ole tähän mennessä aiheuttanut negatiivisia työmarkkinavaikutuksia Suomessa. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan tulokset viittaavat enemmänkin siihen, että tekoäly on nostanut työn tuottavuutta ja sitä kautta työn kysyntää. Myös ansiokehitys tekoälylle altistuneissa ammateissa on ollut nopeampaa kuin ei-altistuneissa ammateissa. Generatiivisen tekoälyn kehittyessä ja käytön laajentuessa tulokset saattavat toki muuttua, tutkijat varoittavat.
Generatiivisen tekoälyn työmarkkinavaikutuksista on keskusteltu siitä lähtien, kun ChatGPT julkaistiin marraskuussa 2022. Tähän mennessä luotettavimmat tutkimukset generatiivisen tekoälyn työmarkkinavaikutuksista on tehty tutkimalla alustataloutta ja vertailemalla tekoälylle enemmän altistuneita työtehtäviä vähemmän altistuneisiin tehtäviin, ennen ja jälkeen ChatGPT:n julkaisua. Tulosten mukaan työn kysyntä vähentyi tekoälylle altistuneissa tehtävissä.
Altistuminen tarkoittaa sitä, missä määrin ammatti sisältää tehtäviä, joita voisi periaatteessa suorittaa tekoälyn avulla.
Tänään julkaistavassa Etla-tutkimuksessa Generatiivisen tekoälyn vaikutukset eivät ainakaan vielä näy työmarkkinoilla: Palkat eniten altistuneissa ammateissa pikemminkin nousseet (Etla Muistio 143) on verrattu ansio- ja työllisyyskehitystä tekoälylle (GenAI) enemmän altistuneissa ammateissa ja vähemmän altistuneissa ammateissa ennen ja jälkeen ChatGPT:n julkaisua. Tutkimuksessa on hyödynnetty Tilastokeskuksen tulorekisteriä.
Tulokset osoittavat, että ansiokehitys on ollut altistuneissa ammateissa nopeampaa kuin ei-altistuneissa ammateissa. Työllisyyskehityksessä ei ole ollut eroja näiden ryhmien välillä, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.
-Generatiivinen tekoäly ei ole aiheuttanut meillä negatiivisia työmarkkinavaikutuksia, ainakaan tähän mennessä. Olemme tarkastelleet vaikutuksia elokuuhun 2024 asti eli 20 kuukauden aikana. Tulokset viittaavat pikemminkin siihen, että tekoäly on nostanut työn tuottavuutta ja sitä kautta työn kysyntää sekä ansioita.
Nyt julkaistussa tutkimuksessa eniten tekoälylle altistuneiden ammattien ja vähiten altistuneiden ammattien ansiokehitys oli hyvin samankaltaista ennen ChatGPT:n julkaisua. Kuitenkin ChatGPT:n julkaisun jälkeen eniten altistuneissa ammateissa ansiokehitys on ollut hieman nopeampaa.
-Tulos on siis päinvastainen kuin mitä alustataloutta koskevissa tutkimuksissa on aiemmin havaittu. Ekonometrinen estimointi vahvistaa tuloksen: eniten altistuneessa 10 prosentin ryhmässä kuukausiansiot ovat nousseet noin 80 euroa enemmän kuin ei-altistuneessa, Kauhanen sanoo.
Kauhanen huomauttaa, että tulokset saattavat olla pidemmällä tähtäimellä myös toisenlaisia tekoälyn kehittyessä ja sen käytön laajentuessa. Ylipäänsä tekoälyn työmarkkinavaikutukset ovat monimutkaisia, sillä se sekä korvaa ihmistyötä että täydentää sitä.
Tekoäly voi vaikuttaa kokonaisten ammattien työllisyys- ja ansiokehitykseen
Aiemmassa Etla-tutkimuksessa on jo osoitettu, että Suomessa noin 20 prosenttia ihmisistä toimii ammateissa, joissa ainakin puolet työtehtävistä on periaatteessa korvattavissa tekoälyllä. Generatiivinen tekoäly voi siis vaikuttaa myös eri ammattien työllisyys- ja ansiokehitykseen.
Kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että työn kysyntä ja palkkiot ovat generatiivisen tekoälyn tulon myötä vähentyneet kääntämisessä, mutta lisääntyneet web-kehityksessä. Suomessa tekoäly on pikemminkin lisännyt työn kysyntää.
Nyt julkaistun tutkimuksen on rahoittanut TT-säätiö.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Antti KauhanenTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:050-569 7627antti.kauhanen@etla.fiKuvat
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Kutsu medialle 14.5. Etla-seminaariin: Cartagena – muutosta kartoittamassa8.5.2025 09:30:00 EEST | Kutsu
Monivuotinen Etlan tutkimushanke Cartagena tuottaa tietoa yritysten liiketoimintaa ja työmarkkinoita muokkaavista muutosvoimista sekä innovaatioiden ja vihreän siirtymän hyvinvointivaikutuksista. Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa tarkastellaan niin työn tulevaisuutta, tekoälyä kuin vihreiden tukien kohdentumista. Tervetuloa 14. toukokuuta Etla-seminaariin, jossa käydään läpi osatutkimusten tuloksia.
Etla: EU-maiden yhteisiä puolustushankintoja on mahdollista tehdä ilman uutta yhteisvelkaa7.5.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tänään eduskunnan suurelle valiokunnalle antaman lausunnon mukaan EU:n yhteisvelkaa esitetään jälleen poikkeuksellisena ja väliaikaisena ratkaisuna, vaikka kyse on unionissa vakiintuneesta toimintatavasta. Etla muistuttaa, että EU:n SAFE-välineen edellyttämiä yhteisiä puolustushankintoja on mahdollista tehdä myös hallitusten välisesti, ilman EU:hun luotavaa uutta yhteisvelkarakennetta. Suuri valiokunta on pyytänyt lausuntoja valtioneuvoston selvityksestä koskien EU:n ReArm Europe -suunnitelmaa.
Etla ennustaa: rakentamisen lama jää taakse ja teollisuustuotanto kasvaa – nyt mukana myös skenaariot tullien vaikutuksista teollisuuden eri toimialoille sekä palvelualoille7.5.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Rakentaminen kasvaa selvästi tänä vuonna ja myös teollisuustuotantoon odotetaan kohtalaista kasvuvauhtia, ennustaa Etla. Lisäksi palvelualoilla on havaittavissa kasvun piristymistä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tänään julkaiseman tuoreen toimialakohtaisen ennusteen mukaan rakentamisen kasvua tukevat muun muassa korkojen lasku ja ostovoiman elpyminen. Etla on nyt myös tarkastellut eri skenaarioissa Yhdysvaltojen tullien mahdollisia vaikutuksia teollisuuden toimialoille ja palvelualoille.
Etla: Pohjoismainen vientivetoinen työmarkkinamalli vaatii Suomessa yhteistä tilannekuvaa ja ”valtion tuuppausta”28.4.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Jos Suomeen halutaan synnyttää pohjoismainen vientivetoinen palkkamalli, joka kattaa koko työmarkkinakentän, tarvitaan siihen samoja elementtejä kuin muissakin Pohjoismaissa, todetaan tänään julkaistussa Etla-raportissa. Vientivetoinen malli edellyttää jaettua näkemystä nykymallin ongelmista, yhteisen tilannekuvan muodostamista eli yhteisesti hyväksyttyjä tilastoja sekä ”valtion tuuppausta”. Lisäksi Suomen sovittelujärjestelmää on vahvistettava, jotta osapuolet pystytään tarvittaessa myös pakottamaan järjestelmään. Näihin olisi löydettävä ”Suomen malli”, ratkaisuja ei voi suoraan kopioida muista maista, tutkimus muistuttaa.
Muistutuskutsu medialle: Tervetuloa tänään Teams-webinaariin ”Voidaanko Suomeen luoda vientivetoinen palkkamalli, jossa julkinen sektori on mukana?”28.4.2025 08:00:00 EEST | Kutsu
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on selvittänyt Ruotsin, Tanskan ja Norjan työmarkkinamalleja erityisesti julkisen sektorin palkanasetannan näkökulmasta. Miksi näissä maissa on onnistuttu luomaan vientivetoinen työmarkkinamalli, joka kattaa koko työmarkkinan ja mitkä instituutiot ylläpitävät koordinaatiota? Mitä Suomi voi oppia muiden Pohjoismaiden malleista? Tervetuloa kuulemaan vastauksia näihin kysymyksiin tänään maanantaina 28. huhtikuuta järjestettävään Teams-webinaariin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme