Etla: Generatiivinen tekoäly lisännyt työn kysyntää Suomessa, palkat nousseet eniten tekoälylle altistuneissa ammateissa
19.11.2024 09:00:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Generatiivinen tekoäly ei ole tähän mennessä aiheuttanut negatiivisia työmarkkinavaikutuksia Suomessa. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan tulokset viittaavat enemmänkin siihen, että tekoäly on nostanut työn tuottavuutta ja sitä kautta työn kysyntää. Myös ansiokehitys tekoälylle altistuneissa ammateissa on ollut nopeampaa kuin ei-altistuneissa ammateissa. Generatiivisen tekoälyn kehittyessä ja käytön laajentuessa tulokset saattavat toki muuttua, tutkijat varoittavat.
Generatiivisen tekoälyn työmarkkinavaikutuksista on keskusteltu siitä lähtien, kun ChatGPT julkaistiin marraskuussa 2022. Tähän mennessä luotettavimmat tutkimukset generatiivisen tekoälyn työmarkkinavaikutuksista on tehty tutkimalla alustataloutta ja vertailemalla tekoälylle enemmän altistuneita työtehtäviä vähemmän altistuneisiin tehtäviin, ennen ja jälkeen ChatGPT:n julkaisua. Tulosten mukaan työn kysyntä vähentyi tekoälylle altistuneissa tehtävissä.
Altistuminen tarkoittaa sitä, missä määrin ammatti sisältää tehtäviä, joita voisi periaatteessa suorittaa tekoälyn avulla.
Tänään julkaistavassa Etla-tutkimuksessa Generatiivisen tekoälyn vaikutukset eivät ainakaan vielä näy työmarkkinoilla: Palkat eniten altistuneissa ammateissa pikemminkin nousseet (Etla Muistio 143) on verrattu ansio- ja työllisyyskehitystä tekoälylle (GenAI) enemmän altistuneissa ammateissa ja vähemmän altistuneissa ammateissa ennen ja jälkeen ChatGPT:n julkaisua. Tutkimuksessa on hyödynnetty Tilastokeskuksen tulorekisteriä.
Tulokset osoittavat, että ansiokehitys on ollut altistuneissa ammateissa nopeampaa kuin ei-altistuneissa ammateissa. Työllisyyskehityksessä ei ole ollut eroja näiden ryhmien välillä, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.
-Generatiivinen tekoäly ei ole aiheuttanut meillä negatiivisia työmarkkinavaikutuksia, ainakaan tähän mennessä. Olemme tarkastelleet vaikutuksia elokuuhun 2024 asti eli 20 kuukauden aikana. Tulokset viittaavat pikemminkin siihen, että tekoäly on nostanut työn tuottavuutta ja sitä kautta työn kysyntää sekä ansioita.
Nyt julkaistussa tutkimuksessa eniten tekoälylle altistuneiden ammattien ja vähiten altistuneiden ammattien ansiokehitys oli hyvin samankaltaista ennen ChatGPT:n julkaisua. Kuitenkin ChatGPT:n julkaisun jälkeen eniten altistuneissa ammateissa ansiokehitys on ollut hieman nopeampaa.
-Tulos on siis päinvastainen kuin mitä alustataloutta koskevissa tutkimuksissa on aiemmin havaittu. Ekonometrinen estimointi vahvistaa tuloksen: eniten altistuneessa 10 prosentin ryhmässä kuukausiansiot ovat nousseet noin 80 euroa enemmän kuin ei-altistuneessa, Kauhanen sanoo.
Kauhanen huomauttaa, että tulokset saattavat olla pidemmällä tähtäimellä myös toisenlaisia tekoälyn kehittyessä ja sen käytön laajentuessa. Ylipäänsä tekoälyn työmarkkinavaikutukset ovat monimutkaisia, sillä se sekä korvaa ihmistyötä että täydentää sitä.
Tekoäly voi vaikuttaa kokonaisten ammattien työllisyys- ja ansiokehitykseen
Aiemmassa Etla-tutkimuksessa on jo osoitettu, että Suomessa noin 20 prosenttia ihmisistä toimii ammateissa, joissa ainakin puolet työtehtävistä on periaatteessa korvattavissa tekoälyllä. Generatiivinen tekoäly voi siis vaikuttaa myös eri ammattien työllisyys- ja ansiokehitykseen.
Kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että työn kysyntä ja palkkiot ovat generatiivisen tekoälyn tulon myötä vähentyneet kääntämisessä, mutta lisääntyneet web-kehityksessä. Suomessa tekoäly on pikemminkin lisännyt työn kysyntää.
Nyt julkaistun tutkimuksen on rahoittanut TT-säätiö.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Antti KauhanenTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:050-569 7627antti.kauhanen@etla.fiKuvat
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Uutta tietoa sarjayrittäjyydestä: yrityksensä myyneet jatkavat aktiivisina ja tuovat kohdeyrityksiin usein kasvua ja kannattavuutta, mutta ei automaattista tuottavuusetua3.8.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Yrityksensä myyneet yrittäjät jatkavat Suomessa usein aktiivisissa omistus-, hallitus- ja johtotehtävissä toisissa yrityksissä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan omista yrityksistään irtautuneiden yrittäjien henkilökohtaiset resurssit voivat auttaa toisiakin yrityksiä saavuttamaan suuremman mittakaavan. Kasvuvaikutukset eivät kuitenkaan automaattisesti muutu korkeammaksi työn tuottavuudeksi. Sarjayrittäjien ns. yrittäjyyspääoma – eli varallisuus, osaaminen ja verkostot – kanavoituu usein jo olemassa oleviin yrityksiin, ei vain startupeihin.
Suomi vajosi viisi sijaa IMD:n kilpailukykyvertailussa – sijoitus heikoin sitten vuoden 20163.7.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomi sijoittui tänä vuonna vasta sijalle 19 IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Pudotusta viime vuodesta tapahtui peräti viisi sijaa. Sijoituksen aleneminen on huomattavan suuri, ja Suomen sijoitus on nyt vuosien 2013–2016 tasolla. Sijoitus heikkeni vertailun kaikilla osa-alueilla, mutta eniten sijoitusta painoi yritysten suorituskyky. Kärkipaikan vertailussa otti tänä vuonna Singapore, toisena oli Hongkong ja kolmantena Sveitsi. Etla on IMD:n yhteistyökumppani Suomessa.
Etla: Suomi poikkeuksellinen alisuoriutuja tavaraviennissä – osuus maailmanmarkkinoilla puolittunut30.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen osuus maailman tavaraviennin kokonaisarvosta on pudonnut 0,72 prosentista 0,35 prosenttiin vuosina 2002–2024, selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuksesta. Toisin kuin useimmat muut vanhat teollisuusmaat, Suomi ei ole onnistunut kompensoimaan heikentynyttä viennin suorituskykyään kysynnän kannalta suotuisalla tuotevalikoimalla. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta Suomen viennin markkinaosuus on alentunut toiseksi eniten tutkimuksessa vertailtujen 42 maan joukossa.
Aki Kangasharju ja Tero Kuusi: Näin yritysveron tuotto maksimoidaan22.6.2026 05:00:00 EEST | Tiedote
Yhteisöverojen tulossa olevaa kevennystä kritisoidaan, koska sen pelätään vähentävän verotuottoja. Pelko kohdistuu väärään kohtaan. Verotulojen kannalta olennaisempaa on, paljonko yritykset pystyvät tekemään voittoja, kuin se, peritäänkö veronalaisista voitoista veroa 18 vaiko 20 prosenttia. Veroprosentti pitäisi asettaa niin, että sillä maksimoidaan yritysten voitontekokyky eikä staattisesti arvioitu verotulojen määrä, kirjoittavat tuoreessa Etla-kolumnissa toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Tuore tutkimus: Nelipäiväinen työviikko leikkaisi vientituloja miljardeilla, kiky-sopimus toi maltillista kasvua15.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Siirtyminen nelipäiväiseen työviikkoon ilman työaikaa kompensoivaa tuottavuuden kasvua leikkaisi Suomen metsä- ja terästeollisuuden vientituloja neljässä vuodessa jopa 2,4 miljardia euroa, selviää Etlan, VATTin ja Aalto-yliopiston tutkijoiden tuoreesta tutkimuksesta. Erityisesti pääomavaltaisessa vientiteollisuudessa lyhyemmän työajan mahdolliset tuottavuushyödyt ovat tutkijoiden mukaan epätodennäköisiä tuotantoteknologian jäykkyyden vuoksi. Sitä vastoin vuosina 2017–2019 Suomessa toteutettu kilpailukykysopimus onnistui tavoitteessaan parantaa kustannuskilpailukykyä. Kikyn arvioidaan kasvattaneen tuloja vientimarkkinoilla liki 240 miljoonaa euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme