Miljoonapotti tekoälypohjaisten lintu- ja lepakontunnistusmallien kehittämiseen
Jyväskylän yliopisto ja yhdysvaltalainen Duke University saivat yli miljoonan euron tutkimusrahoituksen tekoälypohjaisten lintu- ja lepakontunnistusmallien sekä automaattisen kenttälaitteiston kehittämiseen.

Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan akatemiaprofessori Otso Ovaskainen ja yhdysvaltalaisen Duke Universityn professori David Dunson ovat saaneet merkittävän tutkimusrahoituksen Suomen Akatemialta ja Yhdysvaltojen National Science Foundationilta. Yhteensä rahoitussumma on 1 069 500 euroa.
Rahoitettu tutkimushanke keskittyy kenttätutkimukseen, jota toteutetaan Suomen kansallispuistoissa, Madagaskarilla ja Grönlannissa, sekä tekoälypohjaisten automaattisten havaintoasemien kehittämiseen lintu- ja lepakkohavaintoja varten. Tavoitteena on kehittää edistyksellisiä tilastomalleja ja teknologioita, joiden avulla voidaan entistä tarkemmin seurata ja analysoida lintulajien ja lepakkojen käyttäytymistä sekä niihin liittyviä ympäristön muutoksia.
-Nopeasti muuttuvassa maailmassa tarvitaan kustannustehokkaita ja luotettavia keinoja mitata luonnon monimuotoisuutta ja sen muutoksia. Tavoitteenamme on kehittää aurinkokennosta virtansa saava havaintoasema, joka kuuntelee tekoälyn avulla lintuja ja lepakoita ja välittää kerätyt tiedot langattomasti ja reaaliaikaisesti suoraan tutkijoille. Jos onnistumme kehittämään edullisen laitteen, joka toimii niin Grönlannin kuin Madagaskarin sääoloissa, uskon että laite tulee mullistamaan äänipohjaisen lajiston seurannan kansainvälisestikin, sanoo Ovaskainen.
Hankkeen suunnittelun ja ideoinnin taustalla ovat akatemiaprofessori Otso Ovaskainen, professori David Dunson ja tutkimuksen digitalisaation kehittämispäällikkö Ari Lehtiö. Hanke pohjautuu Ovaskaisen tutkimukseen, joka keskittyy ekologisten ilmiöiden ja biodiversiteetin mallintamiseen, sekä Dunsonin asiantuntemukseen suurten datamäärien tilastollisessa analysoinnissa.
Hanketta tukee myös Muuttolintujen kevät -sovellukseen toteutettu teknologia, joka on kehitetty Jyväskylän yliopiston, CSC ja Ylen yhteistyönä. Sovellus on kerännyt miljoonia linnunlauluäänityksiä ja innostanut kansalaisia osallistumaan luonnon havainnointiin. Sovelluksen tekoälymallia on opetettu käyttäjien tuottaman aineiston avulla.
Tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa ilmastonmuutoksen ja elinympäristöjen muutosten vaikutuksista lintujen ja lepakkojen käyttäytymiseen ja biodiversiteettiin. Tekoälyn ja automaattisten järjestelmien hyödyntäminen mahdollistaa jatkuvan ja laaja-alaisen seurannan, mikä parantaa ennusteita ja tukee suojelutoimien kohdistamista.
Lisätietoja hankkeesta:
Akatemiaprofessori Otso Ovaskainen, Jyväskylän yliopisto, puh. 050 309 2795, otso.t.ovaskainen@jyu.fi
Tutkimuksen digitalisaation kehittämispäällikkö Ari Lehtiö, Jyväskylän yliopisto, ari.lehtio@jyu.fi
Yhteyshenkilöt
Liisa Harjulaviestintäpäällikkö
Puh:040 805 4403viestinta@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitöstutkimus: Talousjohto tarvitsee eettisissä tilanteissa selviytymiseen myös etiikkaan liittyvää koulutusta11.11.2025 10:38:04 EET | Tiedote
KTM Heljä Syrén tarkastelee Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään laskentatoimen ja yritysrahoituksen väitöskirjassaan talousjohdon ammattilaisen työssään kohtaamia eettisiä tilanteita ja niiden ratkaisemiseen liittyvää eettistä päätöksentekoa. Tutkimuksen mukaan selviytyäkseen eettisissä haasteissa laskentatoimen ammattilainen tarvitsee tuekseen koulutusta, jossa käsitellään ”kovan ammattiosaamisen” rinnalla myös etiikkaa. Lisäksi eettisessä päätöksenteossa auttavat organisaation sosiaalipsykologisten prosessien tunnistaminen ja eettisen arvioinnin strategioiden hallitseminen.
EU-rahoitus selvittää siittiöiden ryhmäkäyttäytymistä11.11.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Tutkijatohtori Varpu Pärssinen on saanut yli 200 000 euron EU-rahoituksen tutkimukseen, jossa selvitetään, miksi joidenkin eläinlajien siittiöt muodostavat laajoja ryhmiä ikään kuin solujen välistä yhteistyötä tehden. Tutkimus lisää ymmärrystä lisääntymisbiologian evolutiivisista mekanismeista.
Mielen hyvinvointi ja huolenpito toisista yhteydessä työssä jatkamisen toiveisiin10.11.2025 13:31:10 EET | Tiedote
Gerontologian tutkimuskeskuksessa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehty tutkimus osoitti, että generatiivisuus – halu huolehtia seuraavasta sukupolvesta – sekä mielen hyvinvointi ovat merkityksellisiä tekijöitä työssä jatkamisen näkökulmasta.
Väitöstutkimus: Nykykirjallisuuden queer-kerronta voi vastustaa kertojan sukupuolittamista7.11.2025 07:58:00 EET | Tiedote
FM Joonas Säntin väitöskirja käsittelee nykykirjallisuuden poikkeusilmiöitä, mutta yhdistää ne laajempaan analyysiin kertojien sukupuolittamisesta ja yhteiskuntakriittisen kertomustieteen haasteista. Sukupuolettomat kertojat haastavat ja vastustavat lukijoiden tulkinnallisia kehyksiä.
Väitöstutkimus: Yritysten kiertotaloussiirtymää jarruttavat ristiriidat taloudellisen ja ympäristöön liittyvän arvonluonnin välillä - ristiriidoissa piilee myös muutosvoimaa6.11.2025 09:33:59 EET | Tiedote
KTM Noora Piila tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun yritysten ympäristöjohtamisen väitöskirjassaan kiertotalousmaturiteetin eri vaiheissa olevien suomalaisyritysten pyrkimyksiä ja haasteita kiertotaloussiirtymään liittyen. Tulosten valossa yritysten toimenpiteet jäävät pienipiirteisiksi johtuen taloudellisen ja ympäristöön liittyvän arvonluonnin välillä koetuista ristiriidoista, eli paradokseista. Näissä paradokseissa piilee kuitenkin myös positiivista muutosvoimaa, jonka valjastaminen yrityksissä edellyttää yhteiskunnan tukea ja vahvaa sidosryhmäyhteistyötä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme