Miljoonapotti tekoälypohjaisten lintu- ja lepakontunnistusmallien kehittämiseen
19.11.2024 08:00:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Jyväskylän yliopisto ja yhdysvaltalainen Duke University saivat yli miljoonan euron tutkimusrahoituksen tekoälypohjaisten lintu- ja lepakontunnistusmallien sekä automaattisen kenttälaitteiston kehittämiseen.

Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan akatemiaprofessori Otso Ovaskainen ja yhdysvaltalaisen Duke Universityn professori David Dunson ovat saaneet merkittävän tutkimusrahoituksen Suomen Akatemialta ja Yhdysvaltojen National Science Foundationilta. Yhteensä rahoitussumma on 1 069 500 euroa.
Rahoitettu tutkimushanke keskittyy kenttätutkimukseen, jota toteutetaan Suomen kansallispuistoissa, Madagaskarilla ja Grönlannissa, sekä tekoälypohjaisten automaattisten havaintoasemien kehittämiseen lintu- ja lepakkohavaintoja varten. Tavoitteena on kehittää edistyksellisiä tilastomalleja ja teknologioita, joiden avulla voidaan entistä tarkemmin seurata ja analysoida lintulajien ja lepakkojen käyttäytymistä sekä niihin liittyviä ympäristön muutoksia.
-Nopeasti muuttuvassa maailmassa tarvitaan kustannustehokkaita ja luotettavia keinoja mitata luonnon monimuotoisuutta ja sen muutoksia. Tavoitteenamme on kehittää aurinkokennosta virtansa saava havaintoasema, joka kuuntelee tekoälyn avulla lintuja ja lepakoita ja välittää kerätyt tiedot langattomasti ja reaaliaikaisesti suoraan tutkijoille. Jos onnistumme kehittämään edullisen laitteen, joka toimii niin Grönlannin kuin Madagaskarin sääoloissa, uskon että laite tulee mullistamaan äänipohjaisen lajiston seurannan kansainvälisestikin, sanoo Ovaskainen.
Hankkeen suunnittelun ja ideoinnin taustalla ovat akatemiaprofessori Otso Ovaskainen, professori David Dunson ja tutkimuksen digitalisaation kehittämispäällikkö Ari Lehtiö. Hanke pohjautuu Ovaskaisen tutkimukseen, joka keskittyy ekologisten ilmiöiden ja biodiversiteetin mallintamiseen, sekä Dunsonin asiantuntemukseen suurten datamäärien tilastollisessa analysoinnissa.
Hanketta tukee myös Muuttolintujen kevät -sovellukseen toteutettu teknologia, joka on kehitetty Jyväskylän yliopiston, CSC ja Ylen yhteistyönä. Sovellus on kerännyt miljoonia linnunlauluäänityksiä ja innostanut kansalaisia osallistumaan luonnon havainnointiin. Sovelluksen tekoälymallia on opetettu käyttäjien tuottaman aineiston avulla.
Tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa ilmastonmuutoksen ja elinympäristöjen muutosten vaikutuksista lintujen ja lepakkojen käyttäytymiseen ja biodiversiteettiin. Tekoälyn ja automaattisten järjestelmien hyödyntäminen mahdollistaa jatkuvan ja laaja-alaisen seurannan, mikä parantaa ennusteita ja tukee suojelutoimien kohdistamista.
Lisätietoja hankkeesta:
Akatemiaprofessori Otso Ovaskainen, Jyväskylän yliopisto, puh. 050 309 2795, otso.t.ovaskainen@jyu.fi
Tutkimuksen digitalisaation kehittämispäällikkö Ari Lehtiö, Jyväskylän yliopisto, ari.lehtio@jyu.fi
Yhteyshenkilöt
Liisa Harjulaviestintäpäällikkö
Puh:040 805 4403viestinta@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Tutkimus, osaaminen ja työelämä kohtaavat Jyväskylän yliopiston Yrityspäivässä 8.10.20262.10.2026 08:01:00 EEST | Tiedote
Yritys- ja sidosryhmäpäivä on Jyväskylän yliopiston järjestämä verkostoitumistilaisuus, jossa pääsevät esille yritysten ja sidosryhmien osaaminen ja innovaatiot sekä yliopiston tutkijoiden osaaminen. Päivässä myös opiskelijat pääsevät tutustumaan alansa toimijoihin ja toimijat mahdollisiin tuleviin työntekijöihinsä. Yrityspäivässä ovat mukana kaikki Jyväskylän yliopiston tiedekunnat.
Tutkimus: Ikääntyneet joutuvat tekemään paljon työtä pysyäkseen mukana digipalveluissa1.10.2026 07:58:00 EEST | Tiedote
Julkisten digipalveluiden itsepalvelumallit eivät kohtele kaikkia käyttäjiä yhdenvertaisesti, osoittaa FM Laura Pajulan väitöskirja Jyväskylän yliopistosta. Erityisesti ikääntyneet kokevat palvelujen käytön vaikeaksi, kun viranomaisasiointi siirtyy yhä vahvemmin digitaalisen palveluiden varaan.
Molekyylisolmujen tutkija Fabien Cougnon professoriksi Jyväskylän yliopistoon1.10.2026 07:05:00 EEST | Tiedote
Miten molekyylit voidaan saada järjestäytymään solmuja, häkkejä tai spiraaleja muistuttaviksi monimutkaisiksi rakenteiksi? Tätä kysymystä tutkii Jyväskylän yliopiston kansainvälisesti tunnetun supramolekulaarisen kemian tutkimuksen uusi professori Fabien Cougnon. Hänen työnsä avaa uusia mahdollisuuksia muun muassa ympäristöteknologian, materiaalitutkimuksen ja biolääketieteen sovelluksille. Hän aloitti orgaanisen kemian ja supramolekyylikemian professorina kemian laitoksella 1.10.2026.
Ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitämisessä tärkeää on omaan kuntotasoon nähden sopiva liikunnan teho1.10.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Liikuntasuosituksista tutut reipas ja rasittava liikkuminen määritellään usein käyttämällä samoja intensiteetin raja-arvoja riippumatta yksilön kuntotasosta. Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus nostaa esiin, että yleisten intensiteettirajojen käyttö tutkimuksissa voi vaikuttaa merkittävästi saatuihin tuloksiin. Väestötason seurantatutkimus osoittaa, että liikkuminen tukee ikääntyneiden toimintakykyä, kun sen intensiteetti on riittävä suhteessa yksilön kuntotasoon.
Hapettimet toivat helpotusta kalojen kiertovesikasvatuksen makuvirheongelmiin, mutta eivät vielä ratkaisua30.9.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Samu Petterssonin väitöskirjassa paneuduttiin kalojen kiertovesikasvatuksessa ilmenevään makuvirheongelmaan ja sen torjuntaan käyttämällä vahvoja hapettimia, kuten otsonia ja vetyperoksidia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme