Miljoonapotti tekoälypohjaisten lintu- ja lepakontunnistusmallien kehittämiseen
19.11.2024 08:00:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Jyväskylän yliopisto ja yhdysvaltalainen Duke University saivat yli miljoonan euron tutkimusrahoituksen tekoälypohjaisten lintu- ja lepakontunnistusmallien sekä automaattisen kenttälaitteiston kehittämiseen.

Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan akatemiaprofessori Otso Ovaskainen ja yhdysvaltalaisen Duke Universityn professori David Dunson ovat saaneet merkittävän tutkimusrahoituksen Suomen Akatemialta ja Yhdysvaltojen National Science Foundationilta. Yhteensä rahoitussumma on 1 069 500 euroa.
Rahoitettu tutkimushanke keskittyy kenttätutkimukseen, jota toteutetaan Suomen kansallispuistoissa, Madagaskarilla ja Grönlannissa, sekä tekoälypohjaisten automaattisten havaintoasemien kehittämiseen lintu- ja lepakkohavaintoja varten. Tavoitteena on kehittää edistyksellisiä tilastomalleja ja teknologioita, joiden avulla voidaan entistä tarkemmin seurata ja analysoida lintulajien ja lepakkojen käyttäytymistä sekä niihin liittyviä ympäristön muutoksia.
-Nopeasti muuttuvassa maailmassa tarvitaan kustannustehokkaita ja luotettavia keinoja mitata luonnon monimuotoisuutta ja sen muutoksia. Tavoitteenamme on kehittää aurinkokennosta virtansa saava havaintoasema, joka kuuntelee tekoälyn avulla lintuja ja lepakoita ja välittää kerätyt tiedot langattomasti ja reaaliaikaisesti suoraan tutkijoille. Jos onnistumme kehittämään edullisen laitteen, joka toimii niin Grönlannin kuin Madagaskarin sääoloissa, uskon että laite tulee mullistamaan äänipohjaisen lajiston seurannan kansainvälisestikin, sanoo Ovaskainen.
Hankkeen suunnittelun ja ideoinnin taustalla ovat akatemiaprofessori Otso Ovaskainen, professori David Dunson ja tutkimuksen digitalisaation kehittämispäällikkö Ari Lehtiö. Hanke pohjautuu Ovaskaisen tutkimukseen, joka keskittyy ekologisten ilmiöiden ja biodiversiteetin mallintamiseen, sekä Dunsonin asiantuntemukseen suurten datamäärien tilastollisessa analysoinnissa.
Hanketta tukee myös Muuttolintujen kevät -sovellukseen toteutettu teknologia, joka on kehitetty Jyväskylän yliopiston, CSC ja Ylen yhteistyönä. Sovellus on kerännyt miljoonia linnunlauluäänityksiä ja innostanut kansalaisia osallistumaan luonnon havainnointiin. Sovelluksen tekoälymallia on opetettu käyttäjien tuottaman aineiston avulla.
Tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa ilmastonmuutoksen ja elinympäristöjen muutosten vaikutuksista lintujen ja lepakkojen käyttäytymiseen ja biodiversiteettiin. Tekoälyn ja automaattisten järjestelmien hyödyntäminen mahdollistaa jatkuvan ja laaja-alaisen seurannan, mikä parantaa ennusteita ja tukee suojelutoimien kohdistamista.
Lisätietoja hankkeesta:
Akatemiaprofessori Otso Ovaskainen, Jyväskylän yliopisto, puh. 050 309 2795, otso.t.ovaskainen@jyu.fi
Tutkimuksen digitalisaation kehittämispäällikkö Ari Lehtiö, Jyväskylän yliopisto, ari.lehtio@jyu.fi
Yhteyshenkilöt
Liisa Harjulaviestintäpäällikkö
Puh:040 805 4403viestinta@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Uusi professori Virpi-Liisa Kykyri tutkii, miten vuorovaikutus voi tukea hyvinvointia ja muutosta22.10.2026 08:46:28 EEST | Tiedote
Psykoterapian onnistumisessa ei ole kyse vain käytetyistä menetelmistä. Onnistumisen kannalta olennaista on myös se, mitä psykoterapeutin ja asiakkaan väillä tapahtuu. Jyväskylän yliopiston uusi psykologian professori Virpi-Liisa Kykyri tutkii, miten vuorovaikutus rakentuu terapiassa ja miten se voi tukea ihmisen hyvinvointia, osallisuutta sekä psykologista muutosta.
Tarve alanvaihtoon lähtee harvoin pelkästään työstä – taustalla usein halu sovittaa työ paremmin muuhun elämään21.10.2026 12:00:00 EEST | Tiedote
Kasvatustieteiden maisteri Leena Ikonen tutkii väitöskirjassaan alanvaihtamista ja siihen johtavia syitä. Tutkimus osoittaa, että alanvaihto liittyy usein laajempiin muutoksiin elämässä, kuten hyvinvointiin, arvoihin tai elämäntilanteeseen. Samalla muuttuvat myös käsitykset työstä, omista tavoitteista ja hyvästä elämästä.
Raakut ja metsätalous kohtaavat kansallisessa raakkuseminaarissa Oulussa21.10.2026 07:10:00 EEST | Tiedote
Miten metsätalous ja uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun suojelu voidaan sovittaa yhteen? Kansallinen raakkuseminaari kokoaa 29.10.2026 Ouluun tutkijoita, viranomaisia, metsätalouden toimijoita ja muita asiantuntijoita keskustelemaan ratkaisuista raakkukantojen turvaamiseksi. Mahdollista on osallistua myös etänä.
Uusi menetelmä ohjaa molekyylit tarkasti haluttuun muotoon19.10.2026 07:10:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uuden menetelmän, jonka avulla synteettisiä molekyylejä voidaan ohjelmoida järjestäytymään itsestään tarkasti määritellyiksi kolmiulotteisiksi rakenteiksi. Tutkimus vie keinotekoisten molekyylien suunnittelua lähemmäksi luonnossa esiintyvää molekyylien hienopiirteistä järjestäytymistä ja voi tulevaisuudessa avata uusia mahdollisuuksia toiminnallisten materiaalien kehittämiseen.
Identiteetti kehittyy pitkälle aikuisuuteen ja linkittyy parempaan mielen hyvinvointiin13.10.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Identiteetin kehitys ei rajoitu ainoastaan nuoruuteen, osoittaa Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus. Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksessa tarkasteltiin identiteetin kehitystä aikuisuudessa ja havaittiin, että identiteetti kehittyy myönteisesti 27-vuotiaasta 61-vuotiaaksi. Myönteisemmin kehittynyt identiteetti oli yhteydessä korkeampaan mielen hyvinvointiin.Tuore tutkimus osoitti, että identiteetin kehitys ei rajoitu vain nuoruuteen, vaan voi muovautua läpi aikuisuuden.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme