Miljoonapotti tekoälypohjaisten lintu- ja lepakontunnistusmallien kehittämiseen
19.11.2024 08:00:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Jyväskylän yliopisto ja yhdysvaltalainen Duke University saivat yli miljoonan euron tutkimusrahoituksen tekoälypohjaisten lintu- ja lepakontunnistusmallien sekä automaattisen kenttälaitteiston kehittämiseen.

Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan akatemiaprofessori Otso Ovaskainen ja yhdysvaltalaisen Duke Universityn professori David Dunson ovat saaneet merkittävän tutkimusrahoituksen Suomen Akatemialta ja Yhdysvaltojen National Science Foundationilta. Yhteensä rahoitussumma on 1 069 500 euroa.
Rahoitettu tutkimushanke keskittyy kenttätutkimukseen, jota toteutetaan Suomen kansallispuistoissa, Madagaskarilla ja Grönlannissa, sekä tekoälypohjaisten automaattisten havaintoasemien kehittämiseen lintu- ja lepakkohavaintoja varten. Tavoitteena on kehittää edistyksellisiä tilastomalleja ja teknologioita, joiden avulla voidaan entistä tarkemmin seurata ja analysoida lintulajien ja lepakkojen käyttäytymistä sekä niihin liittyviä ympäristön muutoksia.
-Nopeasti muuttuvassa maailmassa tarvitaan kustannustehokkaita ja luotettavia keinoja mitata luonnon monimuotoisuutta ja sen muutoksia. Tavoitteenamme on kehittää aurinkokennosta virtansa saava havaintoasema, joka kuuntelee tekoälyn avulla lintuja ja lepakoita ja välittää kerätyt tiedot langattomasti ja reaaliaikaisesti suoraan tutkijoille. Jos onnistumme kehittämään edullisen laitteen, joka toimii niin Grönlannin kuin Madagaskarin sääoloissa, uskon että laite tulee mullistamaan äänipohjaisen lajiston seurannan kansainvälisestikin, sanoo Ovaskainen.
Hankkeen suunnittelun ja ideoinnin taustalla ovat akatemiaprofessori Otso Ovaskainen, professori David Dunson ja tutkimuksen digitalisaation kehittämispäällikkö Ari Lehtiö. Hanke pohjautuu Ovaskaisen tutkimukseen, joka keskittyy ekologisten ilmiöiden ja biodiversiteetin mallintamiseen, sekä Dunsonin asiantuntemukseen suurten datamäärien tilastollisessa analysoinnissa.
Hanketta tukee myös Muuttolintujen kevät -sovellukseen toteutettu teknologia, joka on kehitetty Jyväskylän yliopiston, CSC ja Ylen yhteistyönä. Sovellus on kerännyt miljoonia linnunlauluäänityksiä ja innostanut kansalaisia osallistumaan luonnon havainnointiin. Sovelluksen tekoälymallia on opetettu käyttäjien tuottaman aineiston avulla.
Tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa ilmastonmuutoksen ja elinympäristöjen muutosten vaikutuksista lintujen ja lepakkojen käyttäytymiseen ja biodiversiteettiin. Tekoälyn ja automaattisten järjestelmien hyödyntäminen mahdollistaa jatkuvan ja laaja-alaisen seurannan, mikä parantaa ennusteita ja tukee suojelutoimien kohdistamista.
Lisätietoja hankkeesta:
Akatemiaprofessori Otso Ovaskainen, Jyväskylän yliopisto, puh. 050 309 2795, otso.t.ovaskainen@jyu.fi
Tutkimuksen digitalisaation kehittämispäällikkö Ari Lehtiö, Jyväskylän yliopisto, ari.lehtio@jyu.fi
Yhteyshenkilöt
Liisa Harjulaviestintäpäällikkö
Puh:040 805 4403viestinta@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Taiteellinen koulutus muokkaa aivoja – tutkimus osoittaa valon ja lämpimien värien herkkyyden vahvistuvan6.2.2026 11:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuvataidealan tausta muokkaa aivojen tapaa käsitellä värejä. Kuvataidetaustan omaavilla ihmisillä mitattiin tutkimuksessa voimakkaampia hermostollisia reaktioita kirkkaisiin väreihin ja myös muita ihmisiä myönteisemmät reaktiot lämpimiin värisävyihin. Väitöstutkija Liting Songin mukaan taiteilijoiden aivot tulkitsevat ja kokevat värejä eri lailla kuin muiden ihmisten.
Miksi pelko leviää vääriin tilanteisiin? Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia erotteluoppimiseen ja pelon yleistymiseen (Lehtonen)6.2.2026 09:50:03 EET | Tiedote
Pelko on elintärkeä tunne, mutta toisinaan pelon tunne voi yleistyä tilanteisiin, joissa vaaraa ei ole. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tuo lisätietoa siitä, miten aivot erottavat uhkaavat ja turvalliset kokemukset, ja miksi tässä prosessissa voi olla eroja sukupuolten välillä.
Tutkimus: Toimittajat tasapainoilevat kansalaisjournalismin, digitaalisten alustojen ja poliittisen paineen välissä5.2.2026 10:40:54 EET | Tiedote
MA Edwin Nfor tarkastelee väitöskirjassaan, miten ammattijournalistit toimivat ympäristössä, jossa kansalaisjournalismi, digitaaliset alustat ja poliittinen kontrolli kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen. Tutkimus keskittyy Kamerunin anglofoniseen separatistikriisiin ja analysoi, miten journalistit raportoivat kriisistä nopean digitaalisen murroksen, uusien mediavälineiden ja -toimijoiden sekä jatkuvan paineen keskellä.
Miten liikunta vaikuttaa kehossamme? Uusi professori Riikka Kivelä tutkii vaikutuksia solu- ja molekyylitasolla5.2.2026 10:19:55 EET | Tiedote
Uusi liikunta- ja terveystieteen professori Riikka Kivelä tutkii liikunnan terveysvaikutuksia solu- ja molekyylitasolla. Parempi ymmärrys näistä mekanismeista auttaa kehittämään esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien ehkäisyä ja hoitoa. Kivelä on aloittanut professorina Jyväskylän yliopistossa 1.1.2026.
Simulaatiot ja kokeet kohtaavat: koneoppiminen ennustaa kulta-nanoklusterien rakenteita ja dynamiikkaa5.2.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ennustivat kulta-nanoklusterien käyttäytymistä korkeissa lämpötiloissa koneoppimiseen perustuvien simulaatioiden avulla. Tieto on tärkeää nanomateriaalien suunnittelussa, jotta niiden ominaisuuksia voidaan muokata esimerkiksi katalyysiin ja muihin teknologisiin sovelluksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme