Finanssiala ry

Suomalaispankki mukaan euriborpaneeliin – tuo ryhmään pohjoismaista edustusta

20.11.2024 13:27:38 EET | Finanssiala ry | Tiedote

Jaa
  • OP Yrityspankki liittyi euriborpaneeliin 18.11.2024 alkaen, kertoo euriboreja hallinnoiva European Money Markets Institute (EMMI).
  • OP Yrityspankki on tällä hetkellä ainoa pohjoismainen pankki euribor-paneelissa, johon kuuluvien pankkien kaupankäyntitietojen perusteella euribor-viitekorot lasketaan. 
  • Euriborit ovat yleisin käytetty viitekorko esimerkiksi asuntolainoissa Suomessa. Niiden kehitys vaikuttaa suoraan monen kotitalouden arjen kustannuksiin.
  • Euribor-viitekorko edustaa korkoa, jolla eurooppalaiset pankit voivat saada vakuudetonta euromääräistä rahoitusta rahamarkkinoilla. Euriborit heijastavat siis paneelipankkien oman varainhankinnan kustannuksia. Tämän vuoksi on tärkeää, että euribor-paneeli on kattava ja edustaa mahdollisimman hyvin koko eurooppalaista pankkikenttää.

OP Yrityspankki on liittynyt mukaan pankkipaneeliin, johon kuuluvien pankkien antamien kaupankäyntitietojen perusteella euribor-viitekorot lasketaan. OP Yrityspankki on ainoa pohjoismainen jäsen paneelissa.

Ennen OP Yrityspankkia paneelissa oli mukana 19 pankkia eri puolilta Eurooppaa.

”Vakavaraisena suomalaispankkina OP Yrityspankki on erinomainen täydennys paneeliin, joka on tähän asti painottunut Keski- ja Etelä-Euroopan pankkeihin”, Finanssiala ry:n johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila toteaa.

OP Yrityspankki on osa OP Ryhmää. Virallisesti OP Yrityspankki liittyi euriborpaneeliin 18. marraskuuta. Toisen uuden tulokkaan kreikkalaisen National Bank of Greecen odotetaan seuraavan perässä alkuvuodesta 2025.

Euriboreja hallinnoiva European Money Markets Institute (EMMI) tiedotti asiasta alun perin kesäkuussa 2024. Silloin virallisen liittymisen kerrottiin tapahtuvan heti, kun paneelin pankit ovat siirtyneet päivitettyyn korkojen määräytymismenetelmään.

Uudet paneelipankit vahvistavat euriborin asemaa euroalueella

Euriborkorot mittaavat hintaa, jolla eurooppalaiset pankit voivat saada euromääräistä rahoitusta rahamarkkinoilta ilman vakuuksia. Euriborkorkoja hallinnoiva EMMI vastaa korkojen laskentaperiaatteista ja julkaisemisesta. Sen toimintaa valvoo Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen ESMA.

Suomessa euriborit ovat yleisin käytetty viitekorko esimerkiksi asuntolainoissa, ja niiden kehitys vaikuttaa suoraan monen kotitalouden arjen kustannuksiin.

”Euriborit heijastavat paneelipankkien oman varainhankinnan kustannuksia. Tämän vuoksi on tärkeää, että euriborpaneeli on kattava ja edustaa mahdollisimman hyvin koko eurooppalaista pankkikenttää”, Mattila jatkaa.

OP Yrityspankin liittyminen paneeliin on tiukan valintaprosessin seurausta. Sen aikana varmistetaan se, että paneelipankki täyttää markkinatoiminnan, operatiivisen kyvykkyyden ja hyvän hallinnon korkeimmat vaatimukset.

EMMIn toimitusjohtaja Jean-Louis Schirmannin mukaan OP Yrityspankin jäsenyys monipuolistaa paneelia ja vahvistaa euriborin asemaa koko Euroopan rahoitusmarkkinoilla.

 Linkki EMMIn tiedotteeseen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry

Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240
http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Muistutuskutsu: Talouden pyöreä pöytä: Ketä YEL-uudistuksessa kuunnellaan? 25.2.202624.2.2026 10:00:33 EET | Kutsu

Yrittäjäeläkejärjestelmää on tarve uudistaa. Järjestelmän menot ovat olleet lähes koko nykyjärjestelmän historian ajan suuremmat kuin tulot. Yrittäjien maksamat eläkemaksut eivät riitä maksussa olevien eläkkeiden kattamiseen. Yrittäjien eläkejärjestelmässä ei ole otettu käyttöön rahastointia samaan tapaan kuin työntekijöiden eläkejärjestelmässä, joten puuttuvan osuuden eläkemenoista maksaa valtio. Nykyisin eläkemaksut perustuvat työtuloon, eli arvioon yrittäjän työpanoksen rahallisesta arvosta. Työtulolla ei tarkoiteta yrityksen tuottamaa voittoa, verotettavaa tuloa tai yrittäjänä nostettua palkkaa. Työtulon pitäisi vastata vuosipalkkaa, joka samasta työstä pitäisi maksaa toiselle yhtä ammattitaitoiselle tekijälle. Missä uudistuksessa mennään? Maan hallitus asetti selvityshenkilön tekemään ehdotuksen järjestelmän kehittämisestä. Selvityksen teki Eläketurvakeskuksen entinen toimitusjohtaja Jukka Rantala, jonka esitys julkistettiin joulukuussa 2025. Hallituksella on parhaillaan valmistel

Talouden pyöreä pöytä: Ketä YEL-uudistuksessa kuunnellaan? 25.2.202620.2.2026 11:41:11 EET | Kutsu

Yrittäjäeläkejärjestelmää on tarve uudistaa. Järjestelmän menot ovat olleet lähes koko nykyjärjestelmän historian ajan suuremmat kuin tulot. Yrittäjien maksamat eläkemaksut eivät riitä maksussa olevien eläkkeiden kattamiseen. Yrittäjien eläkejärjestelmässä ei ole otettu käyttöön rahastointia samaan tapaan kuin työntekijöiden eläkejärjestelmässä, joten puuttuvan osuuden eläkemenoista maksaa valtio. Nykyisin eläkemaksut perustuvat työtuloon, eli arvioon yrittäjän työpanoksen rahallisesta arvosta. Työtulolla ei tarkoiteta yrityksen tuottamaa voittoa, verotettavaa tuloa tai yrittäjänä nostettua palkkaa. Työtulon pitäisi vastata vuosipalkkaa, joka samasta työstä pitäisi maksaa toiselle yhtä ammattitaitoiselle tekijälle. Missä uudistuksessa mennään? Maan hallitus asetti selvityshenkilön tekemään ehdotuksen järjestelmän kehittämisestä. Selvityksen teki Eläketurvakeskuksen entinen toimitusjohtaja Jukka Rantala, jonka esitys julkistettiin joulukuussa 2025. Hallituksella on parhaillaan valmistel

Herääkö yksityinen kulutus viimein horroksestaan? Ennusteissa varovaisia merkkejä talouden elpymisestä9.2.2026 06:30:00 EET | Tiedote

Tuoreimmissa talousennusteissa Suomen talouskehityksen ennakoidaan vähitellen elpyvän, mutta kasvusta ei odoteta rivakkaa. Ensi vuodelle ennustetaan jonkin verran tätä vuotta nopeampaa kasvua. Kehitystä voivat häiritä maailmantalouden epävarmuudet, erityisesti Yhdysvaltojen arvaamaton kauppapolitiikka. Tammikuun aikana julkaistuista ennusteista korkeimman kasvuluvun antaa OP Pohjolan ennuste, jonka mukaan Suomen talous kasvaisi 1,5 prosenttia vuonna 2026. Matalinta kasvulukua ennustaa Säästöpankkiryhmä, jonka mukaan talous kasvaisi tänä vuonna 0,8 prosenttia. Yksityisen kulutuksen odotetaan vähitellen piristyvän korkojen laskun, palkkojen nousun ja kotitalouksien vahvistuneiden taseiden myötä. Tammikuussa ennusteensa Suomen tämän ja ensi vuoden talouskasvusta julkaisivat Suomen Hypoteekkiyhdistys (Hypo), Nordea, OP Pohjola, Säästöpankkiryhmä, Aktia ja Swedbank. Swedbankin ennuste on mukana nyt ensimmäistä kertaa. Finanssiala ry (FA) kokoaa sivuilleen listausta pankkien, viranomaisten j

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye