Lunta rakastava tutkija Charlotte Ditlevsen ei myrskystä pillastu - Oulun yliopiston tutkija selvittää lumen elinkaarta: ”Elintärkeää tietoa vesivarannoista”
Hydrologi Charlotte Ditlevsenin mukaan on korkea aika oppia ymmärtämään, miten suuri merkitys lumella on veden saatavuuden kannalta.

Hydrologi Charlotte Ditlevsen innostuu nähdessään lumimyrskyä ja kinostuvat hanget. Tanskasta Suomeen lumen perässä muuttanut tutkija näkee kinokset merkkinä tulevaisuuden mahdollisuuksista, selviytymisestä.
Ditlevsenin mukaan on yleisestikin ottaen korkea aika oppia ymmärtämään, miten suuri merkitys lumella veden, elämää ylläpitävän voiman, saatavuuden kannalta on.
"Ilman vettä ei ole elämää," hän muistuttaa.
Ditlevsen tutkii veden ”sormenjälkiä” Oulun yliopistossa, eli pyrkii selvittämään mihin lumi, kaikki nämä nyt satavat kinokset ympäriltämme, lopulta siirtyvät.
Innostunut hydrologi ei säästele sanojaan puhuessaan veden arvosta ja riittävyydestä – tai tutkimuksesta, jota veden riittävyyden arvioinnin tueksi tehdään ja tarvitaan. Hänestä tutkimus eräänlaisesta veden kiertokulusta on ensiarvoisen tärkeää.
”Vesi on elämän säilymisen edellytys. Jo pelkästään vedenkäytön suunnittelun ja varautumisen vuoksi meidän on tärkeää ymmärtää, mistä vesi tulee”, hän sanoo ja lisää:
“Tutkimusta pitää tehdä nyt, sillä ilmastonmuutos haastaa myös tutkimuksen olosuhteita, ääri-ilmiöt korostuvat.”
Ditlevsen on mukana SNOMLT-tutkimusprojektissa, joka keskittyy selvittämään, mikä merkitys lumella voi olla vesivarannoillemme: mihin sulamisvesi päätyy, paljonko haihtuu ilmaan, paljonko sulaa maaperään ja pohjavesiin ja toisaalta, paljonko ja miten sulamisvettä hyödynnetään.
Sormenjälkiä lumisilla alueilla
Ditlevsen puhuu “sormenjäljistä”, joita on löydettävissä lumisilta alueilta.
"Haluamme tietää, miten sulanut lumi siirtyy esimerkiksi puroihin, kuinka paljon haihtuu ilmaan ja kuinka paljon imeytyy pohjavedeksi. Veden jäljittämiseen käytämme stabiileja veden isotooppeja, jotka toimivat kuin eri vesilähteiden sormenjäljet. Nämä "sormenjäljet" auttavat meitä erottamaan vesilähteen toisesta, koska jokaisella on ainutlaatuinen signaali."
Esimerkiksi vertaamalla joen, järven tai maaperän vesinäytteitä sateen, lumen sulamisen tai pohjaveden näytteisiin, tutkijat voivat laskea eri veden lähteiden suhteellisia osuuksia ja merkittävyyttä.
”Vesinäytteiden keräämisen ajoitus on ratkaisevan tärkeää. Isotooppisormenjäljet muuttuvat ympäri vuoden, koska ne ovat lämpötilasta riippuvaisia.”
Lisätietoja
Charlotte Ditlevsen
Tutkija, hydrologi (english)
Oulun yliopisto
charlotte.ditlevsen@oulu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Leena HirvonenViestinnän johtava asiantuntijaOulun yliopisto
Strateginen ja organisaatioviestintä, media- ja yhteiskuntasuhteet
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Uudet professorit esittäytyvät Oulun yliopistossa juhlaluennoilla ti 8.4.2025 klo 13–152.4.2025 12:16:00 EEST | Tiedote
Kuinka semanttinen viestintä määrittelee tietoliikenteen? Millainen on ohjelmistoarkkitehtuurin tulevaisuus, tai entäpä resilienssi yksilöllisesti ja alueellisesti? Kuulemme myös teräksen laatukysymyksistä, kun uudet professorimme johdattelevat kuulijoita ajankohtaisten tutkimusteemojensa äärelle kaikille avoimilla juhlaluennoilla Linnanmaan Tellus Stagella tiistaina 8.4.2024 kello 13–15. Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteyksin.
Suomalainen huoltovarmuus: Viljan varastoinnista sosiaaliseen kriisinkestävyyteen2.4.2025 05:35:00 EEST | Tiedote
Suomalainen huoltovarmuus on aiempina vuosisatoina perustunut elintarvikkeiden säilöntään. 2000-luvulla kriisinkestävyys tarkoittaa myös tiedollista, kielellistä ja sosiaalista huoltovarmuutta.
Professori Mikko Hallman saa lastenlääketieteen arvostetuimman palkinnon1.4.2025 05:50:00 EEST | Tiedote
Rosén von Rosenstein -mitali myönnetään joka viides vuosi kolmelle tai neljälle ansioituneelle lastenlääkärille, ja sen jakaa Uppsalan yliopisto Ruotsissa. Mitalia pidetään maailman arvostetuimpana lastenlääketieteen palkintona. Se on nimetty modernin lastenlääketieteen perustajan Nils Rosén von Rosensteinin mukaan. Professori Hallman vastaanottaa palkinnon Uppsalassa 1. huhtikuuta järjestettävässä juhlatilaisuudessa.
Aistiyliherkkyys haastaa arjen – aistikuormituksella voi olla merkittäviä vaikutuksia mielenterveyteen ja sosiaaliseen toimintakykyyn27.3.2025 06:37:00 EET | Tiedote
Luokkahuoneen hälinä, kirkas valaistus, hankaava vaate tai suussa omituiselta tuntuva ruoka voivat tehdä tavallisesta arjesta raskasta aistiyliherkälle. Oulun yliopistossa tutkitaan, miten arkipäivän aistikuormitus heijastuu psyykkiseen vointiin ja sosiaaliseen toimintakykyyn lapsilla ja aikuisilla.
Oulun yliopistoon 18 606 hakijaa yhteishaussa26.3.2025 11:02:26 EET | Tiedote
Oulun yliopistoon haki kevään toisessa yhteishaussa 18 606 hakijaa. Tiistaina 25.3.2025 päättyneessä haussa Oulun yliopiston suomenkielisissä koulutusohjelmissa on tarjolla yhteensä 2455 opiskelupaikkaa. Hakijoiden määrä kasvoi hiukan viime vuodesta. Ensisijaisesti Oulun yliopistoon haki 5239 henkilöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme