Tutkimusryhmän kielikampanja alkoi – nyt kerätään kokemuksia suomen kielen käytöstä!
Kansalaistieteellinen tutkimusryhmä Tampereen yliopistosta kerää kokemuksia suomen kielen käyttöön liittyvistä havainnoista ja asenteista. Ajatukset kielenkäytöstä eivät koskaan liity vain kieleen. Vastikään julkaistun tutkimuksen mukaan esimerkiksi vaatimuksella s-äänteen puhdasoppiseen ”suomalaiseen” lausumiseen liittyy vanhoja ennakkoluuloja ja vieraiden vaikutteiden vastustamista.

Tampereen yliopiston Arkisuomien kielitietoisuudet ja muutos -hanke kerää marraskuusta 2024 lähtien kielikokemuksia suomea arjessaan käyttäviltä. Toiveena on saada ihmisiltä kieleen liittyviä havaintoja erilaisissa kohtaamisissa.
— Ihmiset ovat oman kielensä asiantuntijoita. He tekevät arjessaan monenlaisia kielen käyttöön liittyviä havaintoja, ja usein myös mielellään kertovat niistä. Näitä tarinoita haluamme kerätä ja osallistujien luvalla myös jakaa, suomen kielen professori Johanna Vaattovaara kertoo.
Kuka tahansa voi käydä jakamassa oman kielikokemuksensa tutkimuskäyttöön verkkosivuilla olevan lomakkeen kautta, halutessaan joko omalla nimellään tai nimettömästi. Kielikokemuksia toivotaan niin suomea äidinkielenään kuin toisena tai vieraana kielenään käyttäviltä. Vastaajan luvalla kielikokemuksia jaetaan Kielikokemukset-blogissa sekä somekanavissa.
— Pyrimme aktiivisen tiedeviestinnän avulla tekemään näitä kielikokemustarinoita saavutettavaksi. Rohkaisemme näitä myös jatkokäyttämään esimerkiksi kouluissa kielellisestä moninaisuudesta keskustelemisen pohjana.
Suomen kielen turmeltumista on pelätty pitkään
Vaattovaaran mukaan kielenkäyttäjien havainnot ja kokemukset ovat arvokkaita, sillä kieli elää ja muuttuu ajassa. Arkisuomet-tutkimushankkeen kautta saadaan tietoa kielenmuutoksesta, kielellisestä vaihtelusta, kieliasenteista ja -ideologioista.
Suomalaisilla on historiallisista syistä ollut tarve ja halu vaalia kielen puhtautta. Yksi esimerkki tästä on ollut suhtautuminen siihen, miten suomen s äännetään. Monet suomalaislapset on pantu ”ässäterapiaan”, jotta pääsisivät liian sihisevästä ässästä eroon.
— Vaatimus s-äänteen puhdasoppiseen ”suomalaiseen” lausumiseen perustuu vieraiden vaikutteiden vastustamiseen. Sihisevästä ässästä moitittiin 1800-luvun loppupuolella Helsingissä uuden Suomalaisen Teatterin naisnäytteilijöitä. He olivat äidinkieleltään ruotsinkielisiä ja äänsivät s:n suomen kielen juuri luotujen normien mukaan liian etisesti ja terävästi, Vaattovaara kertoo.
Vaattovaaran ja Mia Halosen vastikään julkaiseman tutkimuksen mukaan vääränlaisen ässän traumasta ei olla vieläkään päästy kokonaan eroon, vaikka jo kauan sitten on lakattu pelkäämästä, että ruotsi on uhka suomen kielelle. Tutkimus läpivalaisee sitä, millä tavalla kieli-ideologia on ollut myös koulutusjärjestelmän sokaisema.
— Kielikäsitykset eivät koskaan liity vain kieleen. On tutkimusnäyttöä muun muassa siitä, että arvotamme eri tavoin eri murteita ja eri kieliä. Saatamme myös tehdä esimerkiksi suomea toisena kielenä käyttävän luotettavuudesta stereotyyppisiä päätelmiä pelkän aksentin perusteella, Vaattovaara toteaa.
Jakamalla avoimesti kielikäsityksiä niistä voidaan myös keskustella rakentavasti.
Uudet tavat käyttää kieltä kiinnostavat
Kielentutkija Kaarina Hippi uskoo, että nyt aloitettava kielikokemusten keruu voi tuoda uudenlaista tietoa kielen muuttumisesta, vaihtelusta ja kielellisistä tietoisuuksista.
— Kieltä käytetään jatkuvasti erilaisissa tilanteissa. Osallistamalla kielenkäyttäjät jakamaan itse kokemuksiaan saamme toivottavasti tietoa kielellisestä vaihtelusta ja kieleen liittyvistä asenteista monenlaisissa tilanteissa.
Toiveena on, että keruuseen saataisiin kokemuksia mahdollisimman laajasti eri ikäisiltä ja eri yhteyksissä suomen kieltä käyttäviltä ihmisiltä.
— Kullakin on kokemuksia kielestä elämänsä varrelta ja omista yhteisöistä: erilaisista ammatillisista tilanteista työpaikoilla, kielen muuttumisesta vuosien kuluessa tai vaihtelusta eri tilanteissa, koulussa, kaveriporukassa.
Tutkimukseen toivotaan osallistujiksi myös sellaisia kielenkäyttäjiä, jotka eivät puhu suomea ensimmäisenä kielenään.
— Suomen kieltä käytetään yhä enemmän myös toisena kielenä, mutta tähän liittyen on tehty vasta vähän tutkimusta, Hippi toteaa.
Osallistu tutkimukseen verkossa.
Arkisuomien kielitietoisuudet ja muutos -tutkimushanke (LANGAWARE) on Koneen Säätiön rahoittama kolmivuotinen tutkimushanke (2023–2025). Siinä tutkijat selvittävät, miten suomea äidinkielenään ja sitä toisena kielenään käyttävät eritaustaiset suomalaiset hahmottavat suomen kielen vaihtelua arjessaan, niin kasvokkaisissa kohtaamissa kuin digitaalisissa ympäristöissä. Tutkijat kartoittavat kielellisen vaihtelun dynamiikkaa ja kielenmuutoksen suuntia valtakunnallisen kyselyn avulla sekä erilaisin kokeilevin, osallistavin menetelmin. Samalla kehitetään yhdessä kielenkäyttäjien kanssa kansalaistieteellistä kielitietoisuus- ja asennetutkimusta. Lue lisää Arkisuomet-hankkeesta.
Lisätietoja:
Johanna Vaattovaara, professori, tutkimushankkeen johtaja, Tampereen yliopisto
puh. 050 437 7056
johanna.vaattovaara@tuni.fi
Kaarina Hippi, dosentti, tutkija, Tampereen yliopisto
kaarina.hippi@tuni.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalveluarkisin 10-15
Puh:+358294520800viestinta.tau@tuni.fiKuvat

Linkit
Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Sijoitusvakuutukset tarjoavat veroetuja1.4.2025 10:14:45 EEST | Tiedote
Suomalaisilla yksityishenkilöillä on sijoitusvakuutuksissa varoja useiden kymmenien miljardien eurojen arvosta. Janne Myllymäki selvitti tutkimuksessaan, miten näitä miljardeja verotetaan.
Tampereen yliopiston vuoden 2024 tilinpäätös: kansainvälinen tutkimusrahoitus kasvoi ja tutkintomäärät nousivat kaikilla koulutusasteilla27.3.2025 15:55:38 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston saama kansainvälinen kilpailtu tutkimusrahoitus jatkoi kasvuaan vuonna 2024. Kymmeneltä koulutusalalta suoritettiin kaikkiaan 4 809 tutkintoa, mikä oli 400 edellisvuotta enemmän. Yliopisto valittiin mukaan Euroopan unionin sirusäädöksen pääinstrumentteihin. Liikevaihto kasvoi 367,5 miljoonaan euroon ja varsinaisen toiminnan tulos tasapainottui tavoitellusti. Tampereen korkeakoulusäätiön hallitus hyväksyi säätiön vuoden 2024 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen torstaina 27.3.2025.
Väitös: Kuoleman julkiseen käsittelyyn liittyvät talous, vaikuttaminen ja lohduttaminen, mutta kerrosten avaaminen vaatii historian tuntemusta27.3.2025 08:28:45 EET | Tiedote
FM Anna Huhtalan historia-alan väitöskirjatutkimus perehtyy 1920–1930-lukujen Suomen väkivalta- ja onnettomuuskuolemien eli poikkeuksellisten kuolemien julkiseen käsittelyyn ja osoittaa, että monet nykypäivän uutisten sisällöt pohjaavat vuosikymmeniä vanhoihin tapoihin ja käytänteisiin. Samaan aikaan kun uutisarvolla ja poliittisilla ja kaupallisilla tavoitteilla on merkityksensä, vaikuttaa kuolemasta kertovien uutisten sisältöön myös tarve ymmärtää tapahtunutta ja löytää lohdutusta.
Tampereen yliopisto kiinnostaa hakijoita – hakijamäärä kasvoi26.3.2025 13:12:56 EET | Tiedote
Korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa Tampereen yliopistoon haki yhteensä 34 000 hakijaa. Yhteishaun kanssa samaan aikaan järjestettiin yliopistojen avoimen väylän haku, jossa Tampereen yliopiston hakukohteisiin jätettiin 315 hakemusta. Opiskelupaikkoja syksyllä alkavaan koulutukseen on tarjolla yli 3 600.
Tampereen yliopistosta valmistuu 135 uutta lääkäriä26.3.2025 08:40:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopistosta valmistuvat lääketieteen lisensiaatit vannovat lääkärinvalansa perjantaina 28.3.2025. Tutkintotodistuksen kuusivuotisesta koulutuksesta saa 135 nuorta lääkäriä. Nyt valmistuvat mukaan lukien Tampereen yliopistosta on valmistunut kaikkiaan 4428 lääketieteen lisensiaattia. Yliopisto aloitti lääkärikoulutuksen vuonna 1972.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme