Liikennevahinkopiikit ajoittuvat lumipyryihin – Viime vuonna pahimpana päivänä kolisi joka toinen minuutti

Määrällisesti eniten liikennevahinkoja tapahtuu tyypillisesti lumipyrypäivinä. Piikkipäivinä vahinkojen vaihteluväli oli viime vuonna tyypillisesti 350–500, mutta pahimpana päivänä 27. maaliskuuta 2023 vahinkoja tapahtui kaikkiaan 600. Keväisen jakson jälkeen Etelä-Suomessa pyrytti tuolloin rankasti lunta.

− Liikennevahingoissa mitattuna viime vuoden pahimpana päivänä sattui liikennevahinko laskennallisesti joka toinen minuutti. Sankan lumipyryn sattuessa kannattaa aina miettiä, onko liikenteeseen lähteminen välttämätöntä, OTIn liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty huomauttaa.

Viikonpäivistä eniten liikennevahinkoja tapahtuu perjantaisin, keskimäärin 292 vahinkoa vuorokaudessa. Vähiten tapahtuu sunnuntaisin, keskimäärin 165 vahinkoa vuorokaudessa.

− Liikennevahinkojen kokonaismäärä on edelleen selvästi pienempi kuin koronaa edeltävinä vuosina. Omaisuusvahingoissa on palattu jo lähelle koronaa edeltäneitä vuosia, mutta henkilövahinkoja tapahtui viime vuonna viidennes vähemmän koronaa edeltäneisiin vuosiin verrattuna. Siitäkin huolimatta, että henkilövahinkojen määrä kasvoi hieman vuodesta 2022 vuoteen 2023, Räty kuvailee kehitystä.

Yleisimmin vahingon aiheuttaa henkilö- tai pakettiautoilija − Traktorimönkijöiden liikennevahingot nousussa

Suurin osa (80 %) liikennevahingoista korvattiin henkilö- tai pakettiauton liikennevakuutuksista. Joka viides henkilövahinko korvattiin mopojen ja moottoripyörien liikennevakuutuksesta, useimmiten vahingoissa loukkaantui moottoripyöräilijä tai mopoilija. Traktorimönkijöiden määrä liikenteessä ja myös niille tapahtuneet liikennevahingot ovat kasvaneet jyrkästi kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2023 traktorimönkijöiden liikennevakuutuksista korvattiin noin 1 000 vahinkoa.

Henkilövahinkojen määrä lisääntyi hiukan erityisesti iäkkäillä, alaikäisten osuudessa laskua

Liikennevakuutuksesta korvatut vahingot jakautuvat omaisuus- ja henkilövahinkoihin. Vuonna 2023 tapahtuneista liikennevahingoista 14 864 eli 17 prosenttia oli henkilövahinkokorvauksiin johtaneita vahinkoja. Henkilövahinkojen määrä kasvoi edelliseen vuoteen nähden noin kaksi prosenttia.

Henkilövahinkojen määrät kasvoivat kaduilla ja pysäköintialueilla, ja vähenivät maanteillä. Kasvua oli erityisesti keväällä ja syksyllä, kesän tyypillisestikin korkeat henkilövahinkomäärät pysyivät ennallaan. Vaikka liikennevahinkojen piikkipäivät osuvat usein vaikeaan talvikeliin, henkilövahinkoja tapahtuu eniten kesäliikenteessä. Vuorokausikohtainen uhrimäärä on suurimmillaan kesäkuukausien vahingoissa.

Henkilövahingot lisääntyivät yli 64-vuotiaiden ikäryhmässä. Alle 18-vuotiaiden henkilövahingot vähenivät.

Vajaa puolet liikennevahingoista parkki- ja piha-alueiden vahinkoja

Liikennevahingoista 46 prosenttia tapahtui pysäköintialueilla, huoltoasemilla, pihoilla ja muilla vastaavilla alueilla. Peruutusvahingot ovat yleisin vahinkotyyppi, niitä oli noin kolmannes (30 %) kaikista liikennevahingoista. Parkki- ja piha-alueilla tapahtuneista vahingoista peräti puolet oli peruutusvahinkoja.

Taustatietoja OTIn Liikennevahinkotilastosta

− OTIn liikennevahinkotilasto sisältää nelinkertaisen määrän henkilövahinkoja viralliseen liikenneonnettomuustilastoon verrattuna. Lisäksi tilasto sisältää myös maastoliikenneonnettomuudet. Liikennevahinkotilasto täydentää muita tieliikenneonnettomuustilastoja erityisesti lievempien vahinkojen osalta. Liikenneturvallisuuden kehityksestä saa kattavamman kuvan, kun vakavien turmien lisäksi tarkastellaan myös lievempiä kolareita, OTIn liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari avaa liikennevahinkotilaston merkitystä.

Onnettomuustietoinstituutti (OTI) saa vakuutusyhtiöiltä vuosittain tiedot korvatuista liikennevahingoista. Vahinkomäärältään OTIn liikennevahinkotilasto on maan laajin liikenneonnettomuustilasto.

Erilaisten tilastointiperusteiden vuoksi liikennevahinkotilasto eroaa virallisesta liikenneonnettomuustilastosta. Liikennekuolemien osalta liikennevahinkotilasto ei ole yhtä kattava kuin esimerkiksi virallinen liikenneonnettomuustilasto. Liikennevahinkotilastossa käytettävä vammautumisten luokittelu ei myöskään vastaa virallisen tilaston luokittelua.

Tämän tilaston lukuihin eivät sisälly Liikennevakuutuskeskuksen käsittelemät vahingot, kuten tuntemattoman, vakuuttamattoman tai ulkomaisen moottoriajoneuvon aiheuttamat vahingot sekä vakuuttamisvelvollisuudesta vapautettujen ajoneuvojen aiheuttamat vahingot.

Tutustu tilastoon:

Tutustu Liikennevahinkotilastoon 2023 (pdf)

Liikennevahinkotilasto 2023 aihepiireittäin verkkosivuilla (sisältää myös kuntaliitteen ja automallitaulukon)

Liikennevahinkoportti: Vakuutusyhtiöiden liikennevahinkoaineistoa voi tarkastella myös OTIn portaalissa (tiedot 10 viimeisen vuoden vahingoista)

Lisätietoja:

• Liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty, puh. 040 922 1365
• Liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari, puh. 050 306 9884
• etunimi.sukunimi(@)oti.fi
• Liikennevahinkoportin käytössä opastaa OTI-tietopalvelu, 040 450 4666, tietopalvelu(@)oti.fi
• Viestintä, 040 450 4700 viestinta(@)vakuutuskeskus.fi

Onnettomuustietoinstituutti (OTI) tekee työtä ehkäistäkseen liikenneonnettomuuksia Suomessa. OTI koordinoi liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien toimintaa ja hallinnoi tutkinnasta kerättyä tietoa. Lisäksi OTI kokoaa tilaston liikennevakuutuksesta korvatuista vahingoista. Tilastotiedon määrä ja laatu ovat kansainvälisesti ainutlaatuisia. OTI tarjoaa tietoa liikenneturvallisuuden kehittämiseen, tutkimukseen ja tietoon perustuvan päätöksenteon tueksi. Instituutti toimii erillisenä yksikkönä Liikennevakuutuskeskuksessa. www.oti.fi