Koronatuet säilyttivät yli 40 000 työpaikkaa - yritystukijärjestelmää on kuitenkin syytä kehittää tulevien kriisien varalta
Tuoreen tutkimuksen mukaan koronatuet säilyttivät yhteensä yli 40 000 työpaikkaa koronapandemian ensimmäisenä vuonna. Suurin osa työpaikoista säilyi Business Finlandin koronahäiriörahoituksen avulla. ELY-keskusten pienille yrityksille myöntämillä tuilla oli puolestaan myönteisimmät vaikutukset yritysten toimintaan, erityisesti työn tuottavuuteen. Kustannustuki pienensi konkurssiriskiä. Koronatukien positiivisista vaikutuksista huolimatta tukijärjestelmää olisi kuitenkin tarve kehittää tulevien vastaavien kriisien varalle.
Koronapandemia iski ennennäkemättömällä tavalla paitsi henkeen ja terveyteen, myös talouteen, ja aiheutti riskin konkurssiaallosta ja massatyöttömyydestä. Pienentääkseen riskejä kehittyneet maat ottivat laajasti käyttöön yrityksille suunnattuja tukitoimia, joiden tavoitteina oli säilyttää työpaikkoja, estää konkursseja ja turvata työntekijöiden toimeentuloa.
Tänään julkaistu Etla-tutkimus Yrityksille suunnattujen koronatukien vaikutukset Suomessa – Loppuraportti (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisusarja 2025:1) tarkastelee Suomessa koronapandemian aikana käyttöönotettujen yrityksille suunnattujen tukien vaikuttavuutta sekä tarjoaa suosituksia tulevien vastaavanlaisten kriisien varalle.
Tutkimus osoittaa, että koronatuet säilyttivät yli 40 000 työpaikkaa vuonna 2020. Näistä yli 5/6 säilyi Business Finlandin myöntämän koronahäiriörahoituksen seurauksena. Business Finlandin tuen kautta vältetyn työttömyyskuukauden kustannus vaihteli 350 euron ja 3 100 euron välillä. Tuki kuitenkin pienensi myös työn tuottavuutta, millä on negatiivisia seurauksia tulevaan tuottavuuskehitykseen ja talouskasvuun.
ELY-keskusten myöntämä tuki säilytti niin ikään työpaikkoja, minkä lisäksi se vaikutti positiivisesti myös yritysten työn tuottavuuteen. Kustannustuen keskeinen vaikutus oli yritysten konkurssiriskin pienentäminen, kuitenkin sillä kustannuksella, että se pienensi työn tuottavuutta. Ensimmäinen kustannustukikierros myös säilytti työpaikkoja.
- Pandemian alussa myönnetyt tuet näyttävät olevan keskeisessä roolissa nimenomaan työpaikkojen säilyttämisen suhteen. Pysyvän kustannustukijärjestelmän avulla puolestaan vähennettiin yritysten konkursseja, sanoo Etlan tutkimuspäällikkö Olli Ropponen.
”Tukien ajoitus keskeisessä roolissa työpaikkojen säilyttämisessä kriisiaikana”
Voittomarginaaleihin liittyvät tarkastelut kertovat kilpailun kiristyneen erityisesti niiden yritysten joukossa, jotka eivät saaneet koronatukia. Tukien vaikutukset kilpailuun ovat kuitenkin hyvin toimialakohtaisia. Esimerkiksi ravitsemistoiminnassa kilpailu kiristyi erityisesti tukia saaneiden yritysten keskuudessa. Useilla teollisuuden toimialoilla sekä korjaus-, asennus- ja huoltoaloilla tukia saaneiden yritysten voittomarginaalit sen sijaan kasvoivat ja tukea ilman jääneiden voittomarginaalit laskivat.
Tuet siis ovat voineet tuoda kilpailuetua joillekin yrityksille ja näin vääristäneet kilpailua.
Yritykset myös kehittivät omaa toimintaansa pandemian aikana. Suomen teollisuussijoitus Oy:n (Tesin) kyselyn perusteella suurin osa yrityksistä koki pandemiasta seuranneita hankaluuksia. Näistä keskeisimmät liittyivät materiaalien ja raaka-aineiden saatavuuteen. Tyypillisin reaktio yrityksillä oli muuttaa toimitusketjuja.
Keskeisenä suosituksena tulevien vastaavanlaisten kriisien varalle tutkijat esittävät, että parannettaisiin valmiutta tukien jakamiseen. Optimaalista tukimuotoa tulisi pohtia kunkin tavoitteen kohdalla erikseen, eli miten yrityksiä tuetaan jatkossa, jotta haitta saadaan kompensoitua, konkurssi estettyä tai työllisyys säilytettyä. Näin voitaisiin valmistautua jakamaan tukia pikaisestikin sekä selkein kriteerein ja tavoittein.
Valmiuden luominen on tärkeää, koska kriisiaika voi laittaa tukijärjestelmän tiukkaankin puntariin, korostaa tutkimuksesta vastannut Etlan Olli Ropponen.
- Tukien ajoitus on keskeisessä roolissa työpaikkojen säilyttämisessä kriisiaikana. Tuleviin vastaavanlaisiin kriiseihin tulisi ennakolta kehittää yritystukijärjestelmää nykyistä ketterämmäksi ja lähtien tuen yksiselitteisestä tavoitteesta, hän toteaa.
Ropponen, Olli – Koski, Heli – Kässi, Otto – Ylhäinen, Ilkka – Markkanen, Jaakko (2024): Yrityksille suunnattujen koronatukien vaikutukset Suomessa Loppuraportti, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisusarja 2025:1
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Olli RopponenTutkimuspäällikkö, ETLA
Puh:044 465 0193olli.ropponen@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Eurooppa vaarassa jäädä 5G/6G kyydistä – datavetoisen talouden arvonluonti karkaamassa Yhdysvaltoihin ja Aasiaan10.12.2025 08:15:00 EET | Tiedote
Euroopan asema 5G- ja 6G-ekosysteemin arvokkaimmissa osissa heikkenee. Datan, ohjelmistojen ja digitaalisten palvelujen kasvu on kiihdyttänyt teknologisen kilpailun Yhdysvaltojen ja Aasian maiden eduksi, selviää tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Euroopan osuus alan globaaleista t&k-investoinneista on jo puolittunut ja raskas EU-sääntely uhkaa hidastaa kilpailukykyä entisestään. 5G- ja 6G-ekosysteemin arvonluonti siirtyy yhä enemmän datan ja ohjelmistojen ympärille, kun taas Euroopassa keskustellaan edelleen verkkojen rakentamisesta.
Etla: Suomen kustannuskilpailukyky kaksijakoinen – vaihtosuhde vetää Suomea alaspäin8.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen kustannuskilpailukyky paranee reilun prosentin tänä vuonna, mutta pakittaa hieman seuraavan kahden vuoden aikana, ennustaa Etla tuoreessa kilpailukykyennusteessaan. Suomen kustannuskilpailukyvyn taso on historiallisen korkea, mutta kun laskelmiin otetaan mukaan vaihtosuhteen kehitys tai tarkastellaan reaalisia yksikkötyökustannuksia, on kilpailukyvyn taso pikemminkin keskinkertainen kuin hyvä. Sekä tuottavuuden että vaihtosuhteen kehitys on ollut Suomessa heikkoa, ja Suomen vaihtosuhde onkin pudonnut selvästi pandemiaa edeltäneestä tasostaan.
Etla: Varhaiskasvatuksen opettajista yhä useammalta puuttuu kelpoisuus1.12.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Kelpoisten opettajien osuus kaikista varhaiskasvatuksen opettajista on laskenut viime vuosina Suomessa, vaikka alalla työskentelevien opettajien määrä kokonaisuudessaan on kasvanut. Näin todetaan tänään julkaistussa Etla-tutkimuksessa. Varhaiskasvatuksen opettajana työskentelevien määrä on kasvanut viidenneksellä, mutta kelpoisten opettajien määrä on kasvanut vain kolme prosenttia. Kehityksessä on kuitenkin alueellisia eroja: kelpoisten opettajien osuus on laskenut eniten Uudellamaalla ja Lapissa.
Etla: Teknologiateollisuuden osaajapulan seurauksena Suomen bkt voi supistua jopa 2,2 prosenttia25.11.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Jos teknologiateollisuuden arvioimaan lisätyövoimatarpeeseen ei pystytä vastaamaan tulevina vuosina, Suomen bkt supistuu prosentin ja vienti 1,8 prosenttia. Jos osaajatarpeen lisäyksen ohella myöskään lähivuosien eläköitymistä ei saada korvattua, uhkaa Suomen bkt laskea jopa yli kaksi prosenttia ja vienti yli neljä prosenttia. Luvut ilmenevät tänään julkistetuista Etlan laskelmista. Työvoiman saatavuus – erityisesti korkeasti koulutetun työvoiman – on ratkaisevan tärkeää teknologiateollisuuden toimialojen kasvun ja koko Suomen talouden elinvoimaisuuden turvaamiseksi tulevina vuosina.
Etla: Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien verohelpotuksia laajennettava ja porrastettava Suomessa vietetyn ajan perusteella18.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ehdottaa korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien verohelpotusten laajentamista myös keskituloisille maahan muuttaville asiantuntijoille. Samalla verohelpotukset tulisi porrastaa Suomessa vietetyn ajan perusteella siten, että veroprosentti kasvaa oleskelun pidentyessä. Suomen kannattaisi kehittää kansainvälisille osaajille suunnattua verohuojennusmallia esimerkiksi Hollannin mukaisesti, missä veroetuus voi olla määrätyn ajan jopa 30 prosenttia bruttopalkasta. Tänään julkaistun Etla Muistion mukaan korkeasti koulutettujen maahanmuutto lisää tutkitusti yritysten suorituskykyä, tuottavuutta ja innovaatioita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme