Koronatuet säilyttivät yli 40 000 työpaikkaa - yritystukijärjestelmää on kuitenkin syytä kehittää tulevien kriisien varalta
23.1.2025 10:00:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan koronatuet säilyttivät yhteensä yli 40 000 työpaikkaa koronapandemian ensimmäisenä vuonna. Suurin osa työpaikoista säilyi Business Finlandin koronahäiriörahoituksen avulla. ELY-keskusten pienille yrityksille myöntämillä tuilla oli puolestaan myönteisimmät vaikutukset yritysten toimintaan, erityisesti työn tuottavuuteen. Kustannustuki pienensi konkurssiriskiä. Koronatukien positiivisista vaikutuksista huolimatta tukijärjestelmää olisi kuitenkin tarve kehittää tulevien vastaavien kriisien varalle.
Koronapandemia iski ennennäkemättömällä tavalla paitsi henkeen ja terveyteen, myös talouteen, ja aiheutti riskin konkurssiaallosta ja massatyöttömyydestä. Pienentääkseen riskejä kehittyneet maat ottivat laajasti käyttöön yrityksille suunnattuja tukitoimia, joiden tavoitteina oli säilyttää työpaikkoja, estää konkursseja ja turvata työntekijöiden toimeentuloa.
Tänään julkaistu Etla-tutkimus Yrityksille suunnattujen koronatukien vaikutukset Suomessa – Loppuraportti (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisusarja 2025:1) tarkastelee Suomessa koronapandemian aikana käyttöönotettujen yrityksille suunnattujen tukien vaikuttavuutta sekä tarjoaa suosituksia tulevien vastaavanlaisten kriisien varalle.
Tutkimus osoittaa, että koronatuet säilyttivät yli 40 000 työpaikkaa vuonna 2020. Näistä yli 5/6 säilyi Business Finlandin myöntämän koronahäiriörahoituksen seurauksena. Business Finlandin tuen kautta vältetyn työttömyyskuukauden kustannus vaihteli 350 euron ja 3 100 euron välillä. Tuki kuitenkin pienensi myös työn tuottavuutta, millä on negatiivisia seurauksia tulevaan tuottavuuskehitykseen ja talouskasvuun.
ELY-keskusten myöntämä tuki säilytti niin ikään työpaikkoja, minkä lisäksi se vaikutti positiivisesti myös yritysten työn tuottavuuteen. Kustannustuen keskeinen vaikutus oli yritysten konkurssiriskin pienentäminen, kuitenkin sillä kustannuksella, että se pienensi työn tuottavuutta. Ensimmäinen kustannustukikierros myös säilytti työpaikkoja.
- Pandemian alussa myönnetyt tuet näyttävät olevan keskeisessä roolissa nimenomaan työpaikkojen säilyttämisen suhteen. Pysyvän kustannustukijärjestelmän avulla puolestaan vähennettiin yritysten konkursseja, sanoo Etlan tutkimuspäällikkö Olli Ropponen.
”Tukien ajoitus keskeisessä roolissa työpaikkojen säilyttämisessä kriisiaikana”
Voittomarginaaleihin liittyvät tarkastelut kertovat kilpailun kiristyneen erityisesti niiden yritysten joukossa, jotka eivät saaneet koronatukia. Tukien vaikutukset kilpailuun ovat kuitenkin hyvin toimialakohtaisia. Esimerkiksi ravitsemistoiminnassa kilpailu kiristyi erityisesti tukia saaneiden yritysten keskuudessa. Useilla teollisuuden toimialoilla sekä korjaus-, asennus- ja huoltoaloilla tukia saaneiden yritysten voittomarginaalit sen sijaan kasvoivat ja tukea ilman jääneiden voittomarginaalit laskivat.
Tuet siis ovat voineet tuoda kilpailuetua joillekin yrityksille ja näin vääristäneet kilpailua.
Yritykset myös kehittivät omaa toimintaansa pandemian aikana. Suomen teollisuussijoitus Oy:n (Tesin) kyselyn perusteella suurin osa yrityksistä koki pandemiasta seuranneita hankaluuksia. Näistä keskeisimmät liittyivät materiaalien ja raaka-aineiden saatavuuteen. Tyypillisin reaktio yrityksillä oli muuttaa toimitusketjuja.
Keskeisenä suosituksena tulevien vastaavanlaisten kriisien varalle tutkijat esittävät, että parannettaisiin valmiutta tukien jakamiseen. Optimaalista tukimuotoa tulisi pohtia kunkin tavoitteen kohdalla erikseen, eli miten yrityksiä tuetaan jatkossa, jotta haitta saadaan kompensoitua, konkurssi estettyä tai työllisyys säilytettyä. Näin voitaisiin valmistautua jakamaan tukia pikaisestikin sekä selkein kriteerein ja tavoittein.
Valmiuden luominen on tärkeää, koska kriisiaika voi laittaa tukijärjestelmän tiukkaankin puntariin, korostaa tutkimuksesta vastannut Etlan Olli Ropponen.
- Tukien ajoitus on keskeisessä roolissa työpaikkojen säilyttämisessä kriisiaikana. Tuleviin vastaavanlaisiin kriiseihin tulisi ennakolta kehittää yritystukijärjestelmää nykyistä ketterämmäksi ja lähtien tuen yksiselitteisestä tavoitteesta, hän toteaa.
Ropponen, Olli – Koski, Heli – Kässi, Otto – Ylhäinen, Ilkka – Markkanen, Jaakko (2024): Yrityksille suunnattujen koronatukien vaikutukset Suomessa Loppuraportti, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisusarja 2025:1
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Olli RopponenTutkimuspäällikkö, ETLA
Puh:044 465 0193olli.ropponen@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Yritysrahoituksen saatavuus kiristynyt – erityisen ahtaalla ovat innovaatio- ja kasvuhakuiset yritykset6.3.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Suomalaisyritysten rahoituksen saanti on selvästi heikentynyt – niin absoluuttisesti kuin suhteessa muihin Pohjoismaihin, ilmenee tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Erityisen kovaa yritysrahoituksen kiristyminen osuu kasvuhakuisiin ja innovatiivisiin yrityksiin, jotka ovat talouden uudistumisen keskeisiä moottoreita. Suomen yritysrahoitusjärjestelmä on eurooppalaisessa vertailussa edelleen poikkeuksellisen pankkikeskeinen. Käytäntö soveltuu huonosti sellaisen tulevaisuuden kasvun rahoittamiseen, joka perustuu aineettomaan pääomaan, korkeaan riskiin ja aktiiviseen omistajuuteen.
Etla: Tiedon ja teknologian leviäminen yritysten välillä yhteydessä teollisuuden päästökehitykseen23.2.2026 08:59:00 EET | Tiedote
Yrityksistä toisiin leviävällä tiedolla, teknologioilla ja innovaatioilla on keskeinen rooli teollisuuden kasvihuonekaasupäästöjen kehityksessä, ilmenee Etlan tänään julkaisemasta tutkimuksesta. Tiedon ja innovaatioiden leviäminen yrityksestä toiseen eli ns. heijastevaikutus on jopa voimakkaammin yhteydessä päästöjen kehitykseen kuin yrityksen oma t&k-toiminta. Tiedon leviäminen ei kuitenkaan automaattisesti vähennä päästöjä, vaan lopputulos riippuu siitä, kuinka aktiivisesti toimiala sekä yritys itse investoivat t&k-toimintaan. Teollisuuden tekemät päästövähennykset ovat avainasemassa, kun Suomi pyrkii saavuttamaan hiilineutraalisuustavoitteensa.
Etla: Eläkeuudistus vahvistaa julkista taloutta sijoitustuottojen kautta, mutta jättää merkittävän päätösvallan työmarkkinajärjestöille18.2.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Etlan tuoreen arvion mukaan viime vuonna saavutettu neuvottelutulos työeläkeuudistuksesta pienentää kestävyysvajetta ja laskee pitkän aikavälin maksupaineita. Uudistus kasvattaa yksityisalojen eläkkeiden rahastointia ja eläkelaitosten mahdollisuuksia ottaa riskejä sijoitustoiminnassaan. Samalla uudistus kuitenkin lisää eläkemaksujen alttiutta sijoitusmarkkinoiden heilahteluille eikä lakiehdotuksessa ole mainittu, miten menetellään, jos riskit realisoituvat. Merkittäväksi kysymykseksi nousee myös finanssipoliittinen päätösvalta: koska sääntöpohjainen vakautusjärjestelmä jäi toteuttamatta, valta päättää eläkemaksuista ja seuraavista uudistuksista säilyvät edelleen työmarkkinajärjestöillä.
Etla: Suomi EU:n kärkijoukoissa vihreän siirtymän yritystuissa – tukirakenteemme kuitenkin poikkeaa muista ja vaikuttavuus jää epäselväksi9.2.2026 09:01:00 EET | Tiedote
Suomi käyttää vihreään siirtymään liittyviin yritystukiin suhteessa talouden kokoon enemmän kuin suurin osa muista EU-maista, mutta tukien vaikutukset jäävät vaatimattomiksi. Suomen tukijärjestelmä nojaa vahvasti verohelpotuksiin ja kustannusten kompensointiin, kun taas investointeihin ja teknologiseen uudistumiseen tähtäävät suorat tuet ovat selvästi pienemmässä roolissa. Tutkijoiden mukaan tukipolitiikan suurimmat haasteet liittyvät tukien rakenteeseen ja vaikuttavuuden arviointiin – eivät tukien määrään.
Suomella kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi – kasvuharppaus vaatii nyt osaavaa työvoimaa ja osaavaa omistajuutta6.2.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Kansantalouden tasolla Suomi on junnannut kohta kaksi vuosikymmentä, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan samaan aikaan on kuitenkin perustettu useita innovatiivisia yrityksiä. Näiden yritysten dynamiikka on monin paikoin vertailukelpoinen jopa Yhdysvaltojen kanssa. Tänään julkaistun Etlan ja Laboren kirjan mukaan Suomella on kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi. Jotta potentiaali realisoituisi, on Suomen siirryttävä pankkikeskeisestä rahoituksesta kohti pääomarahoitteista ja aktiivista, osaavaa omistajuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme