Koronatuet säilyttivät yli 40 000 työpaikkaa - yritystukijärjestelmää on kuitenkin syytä kehittää tulevien kriisien varalta

Koronapandemia iski ennennäkemättömällä tavalla paitsi henkeen ja terveyteen, myös talouteen, ja aiheutti riskin konkurssiaallosta ja massatyöttömyydestä. Pienentääkseen riskejä kehittyneet maat ottivat laajasti käyttöön yrityksille suunnattuja tukitoimia, joiden tavoitteina oli säilyttää työpaikkoja, estää konkursseja ja turvata työntekijöiden toimeentuloa.

Tänään julkaistu Etla-tutkimus Yrityksille suunnattujen koronatukien vaikutukset Suomessa – Loppuraportti (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisusarja 2025:1) tarkastelee Suomessa koronapandemian aikana käyttöönotettujen yrityksille suunnattujen tukien vaikuttavuutta sekä tarjoaa suosituksia tulevien vastaavanlaisten kriisien varalle.

Tutkimus osoittaa, että koronatuet säilyttivät yli 40 000 työpaikkaa vuonna 2020. Näistä yli 5/6 säilyi Business Finlandin myöntämän koronahäiriörahoituksen seurauksena. Business Finlandin tuen kautta vältetyn työttömyyskuukauden kustannus vaihteli 350 euron ja 3 100 euron välillä. Tuki kuitenkin pienensi myös työn tuottavuutta, millä on negatiivisia seurauksia tulevaan tuottavuuskehitykseen ja talouskasvuun.

ELY-keskusten myöntämä tuki säilytti niin ikään työpaikkoja, minkä lisäksi se vaikutti positiivisesti myös yritysten työn tuottavuuteen. Kustannustuen keskeinen vaikutus oli yritysten konkurssiriskin pienentäminen, kuitenkin sillä kustannuksella, että se pienensi työn tuottavuutta. Ensimmäinen kustannustukikierros myös säilytti työpaikkoja.

- Pandemian alussa myönnetyt tuet näyttävät olevan keskeisessä roolissa nimenomaan työpaikkojen säilyttämisen suhteen. Pysyvän kustannustukijärjestelmän avulla puolestaan vähennettiin yritysten konkursseja, sanoo Etlan tutkimuspäällikkö Olli Ropponen.

”Tukien ajoitus keskeisessä roolissa työpaikkojen säilyttämisessä kriisiaikana”

Voittomarginaaleihin liittyvät tarkastelut kertovat kilpailun kiristyneen erityisesti niiden yritysten joukossa, jotka eivät saaneet koronatukia. Tukien vaikutukset kilpailuun ovat kuitenkin hyvin toimialakohtaisia. Esimerkiksi ravitsemistoiminnassa kilpailu kiristyi erityisesti tukia saaneiden yritysten keskuudessa. Useilla teollisuuden toimialoilla sekä korjaus-, asennus- ja huoltoaloilla tukia saaneiden yritysten voittomarginaalit sen sijaan kasvoivat ja tukea ilman jääneiden voittomarginaalit laskivat.

Tuet siis ovat voineet tuoda kilpailuetua joillekin yrityksille ja näin vääristäneet kilpailua.

Yritykset myös kehittivät omaa toimintaansa pandemian aikana. Suomen teollisuussijoitus Oy:n (Tesin) kyselyn perusteella suurin osa yrityksistä koki pandemiasta seuranneita hankaluuksia. Näistä keskeisimmät liittyivät materiaalien ja raaka-aineiden saatavuuteen. Tyypillisin reaktio yrityksillä oli muuttaa toimitusketjuja.

Keskeisenä suosituksena tulevien vastaavanlaisten kriisien varalle tutkijat esittävät, että parannettaisiin valmiutta tukien jakamiseen. Optimaalista tukimuotoa tulisi pohtia kunkin tavoitteen kohdalla erikseen, eli miten yrityksiä tuetaan jatkossa, jotta haitta saadaan kompensoitua, konkurssi estettyä tai työllisyys säilytettyä. Näin voitaisiin valmistautua jakamaan tukia pikaisestikin sekä selkein kriteerein ja tavoittein.

Valmiuden luominen on tärkeää, koska kriisiaika voi laittaa tukijärjestelmän tiukkaankin puntariin, korostaa tutkimuksesta vastannut Etlan Olli Ropponen.

- Tukien ajoitus on keskeisessä roolissa työpaikkojen säilyttämisessä kriisiaikana. Tuleviin vastaavanlaisiin kriiseihin tulisi ennakolta kehittää yritystukijärjestelmää nykyistä ketterämmäksi ja lähtien tuen yksiselitteisestä tavoitteesta, hän toteaa.

Ropponen, Olli – Koski, Heli – Kässi, Otto – Ylhäinen, Ilkka – Markkanen, Jaakko (2024): Yrityksille suunnattujen koronatukien vaikutukset Suomessa Loppuraportti, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisusarja 2025:1