Jyväskylän yliopisto

Piia Astikainen Jyväskylän yliopiston kognitiivisen neurotieteen professoriksi

Jaa

Jyväskylän yliopiston rehtori Jari Ojala on kutsunut Piia Astikaisen kognitiivisen neurotieteen professorin tehtävään 1.12.2024 alkaen. Professuuri sijoittuu kasvatustieteiden ja psykologian tiedekuntaan psykologian laitokseen.

"Olen aina ollut laajasti kiinnostunut ihmisen kognitiosta ja aivojen toiminnasta. Tällä hetkellä aivojen toiminnan ymmärtäminen luonnollisessa ympäristössä on vielä rajallista", Astikainen kertoo. Tulevina vuosina Astikaisen tutkimusryhmä aikoo keskittyä kehittämään menetelmiä, joiden avulla voidaan tutkia aivojen ja kehon hermostollisia reaktioita luonnollisen kaltaisissa tilanteissa.
"Olen aina ollut laajasti kiinnostunut ihmisen kognitiosta ja aivojen toiminnasta. Tällä hetkellä aivojen toiminnan ymmärtäminen luonnollisessa ympäristössä on vielä rajallista", Astikainen kertoo. Tulevina vuosina Astikaisen tutkimusryhmä aikoo keskittyä kehittämään menetelmiä, joiden avulla voidaan tutkia aivojen ja kehon hermostollisia reaktioita luonnollisen kaltaisissa tilanteissa. Petteri Kivimäki / Jyväskylän yliopisto

Piia Astikainen on työskennellyt Jyväskylän yliopistolla tutkijana vuodesta 2004 ja apulaisprofessorina 1.5.2021 alkaen. Astikaisen laaja-alainen tutkimus on kohdistunut etenkin puheen ja kasvojen havaitsemiseen, oppimiseen ja vuorovaikutukseen. Tutkimuksissaan hän on hyödyntänyt psykofysiologisia ja aivotutkimuksen menetelmiä.

Astikaisen johtama Aktiivinen Mieli -tutkimusryhmä (Active Mind Lab) tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan edistää tehokasta oppimista, vuorovaikutusta sekä mielen ja aivojen terveyttä. Lisäksi Astikainen vetää huippututkimusyksikkö InterLearnin osahanketta, jossa tutkitaan aivotutkimuksen menetelmin kouluikäisten lasten sosioemotionaalisia taitoja ja tiedonkäsittelyä sekä näiden yhteyksiä oppimisvaikeuksiin.

Viime aikoina Astikaisen kiinnostuksen kohteita ovat olleen erityisesti kielen oppiminen ja sosiaalinen havaitseminen. Hänen tuorein Suomen Akatemian rahoittama hankkeensa (2022–2026) tuottaa tietoa vuorovaikutuksen merkityksestä vieraan kielen oppimiselle. Astikaisen hankkeissa tutkitaan  myös kasvojen havaitsemista ja sosiaalista vuorovaikutusta sekä niiden yhteyksiä ahdistus - ja masennusoireisiin.

Laboratorio-olosuhteista luonnollisiin tilanteisiin

”Tulevina vuosina tutkimusryhmäni keskittyy kehittämään menetelmiä, joiden avulla voidaan tutkia aivojen ja kehon hermostollisia reaktioita luonnollisen kaltaisissa tilanteissa”, Astikainen kertoo.

”Esimerkiksi sosiaalista havaitsemista tutkimme parhaillaan aidoissa tilanteissa, joissa ihmiset kohtaavat toisiaan kasvotusten. Tällaiset tutkimustilanteet ovat merkittävästi erilaisia kuin perinteiset laboratoriotutkimukset, joissa esimerkiksi pyydetään tutkittavia katsomaan kasvokuvia samalla kun heidän aivotoimintaansa mitataan.”

Tutkimusryhmän tavoitteena on lisäksi kehittää entistä monipuolisempia tapoja tutkia sanallista ja sanatonta vuorovaikutusta.

”Nykyinen aivotutkimus keskittyy pääosin yksittäisten henkilöiden aivotoiminnan mittaamiseen, vaikka vuorovaikutuksen ymmärtäminen edellyttää useamman henkilön aivotoiminnan yhtäaikaista tarkastelua. Tämä vaatii uudenlaisia kokeellisia asetelmia ja teknisiä ratkaisuja, jotka mahdollistavat hermostollisten signaalien tarkastelun reaaliaikaisissa vuorovaikutustilanteissa”, toteaa Astikainen.

Piia Astikainen on väitellyt psykologian tohtoriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2004 ja sitä ennen valmistunut psykologian maisteriksi vuonna 1997. Hänellä on lisäksi kognitiivisen neurotieteen dosentin arvo Tampereen yliopistosta (2009).

Astikainen on työskennellyt psykologian laitoksella apulaisprofessorina vuodesta 2021. Ennen apulaisprofessorin tehtävää hän on toiminut muun muassa yliopistotutkijana Jyväskylän yliopistossa.

Yhteyshenkilöt

Piia Astikainen
professori, FT, kognitiivisen neurotieteen dosentti
piia.astikainen@jyu.fi, +358 40 805 3480

Kuvat

"Olen aina ollut laajasti kiinnostunut ihmisen kognitiosta ja aivojen toiminnasta. Tällä hetkellä aivojen toiminnan ymmärtäminen luonnollisessa ympäristössä on vielä rajallista", Astikainen kertoo. Tulevina vuosina Astikaisen tutkimusryhmä aikoo keskittyä kehittämään menetelmiä, joiden avulla voidaan tutkia aivojen ja kehon hermostollisia reaktioita luonnollisen kaltaisissa tilanteissa.
"Olen aina ollut laajasti kiinnostunut ihmisen kognitiosta ja aivojen toiminnasta. Tällä hetkellä aivojen toiminnan ymmärtäminen luonnollisessa ympäristössä on vielä rajallista", Astikainen kertoo. Tulevina vuosina Astikaisen tutkimusryhmä aikoo keskittyä kehittämään menetelmiä, joiden avulla voidaan tutkia aivojen ja kehon hermostollisia reaktioita luonnollisen kaltaisissa tilanteissa.
Petteri Kivimäki / Jyväskylän yliopisto
Lataa

Linkit

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Kulttuuri on kasvavan kaupungin elinehto – Jyväskylän vahvuutena laaja ja keskusteleva kulttuuritoimijoiden verkosto, kertoo tuore tutkimusraportti17.6.2025 13:40:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän taide- ja kulttuurikenttä on laaja, monipuolinen ja elinvoimainen. Näin todetaan juuri julkaistussa Jyväskylän yliopiston tutkimusraportissa Elinvoimaa kulttuurista? Neljän toimijaryhmän näkemyksiä taiteen ja kulttuurin elinvoimaisuudesta Jyväskylässä, joka perustuu 27 asiantuntijahaastatteluun.

Suomen Akatemialta yli kolmen miljoonan euron rahoitus Jyväskylän yliopiston tutkijoille luonnontieteiden tutkimukseen17.6.2025 07:00:00 EEST | Tiedote

Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta (LT) on myöntänyt rahoitusta yhdelle akatemiatutkijalle ja neljälle akatemiahankkeelle, yhteensä yli 3,1 miljoonaa euroa. Uuden akatemiatutkijan tutkimus keskittyy lumipeitteen vähenemiseen ja kuinka se vaikuttaa paikallisilmastoihin, biodiversiteettiin ja ekosysteemien toimintaan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye