Ainutlaatuinen 45 vuoden seuranta-aineisto osoittaa: matala nuoruusiän kunto lisää alentuneen työkyvyn ja kansansairauksien riskiä vuosikymmeniksi
Perttu Laakson ainutlaatuisen pitkää aineistoa hyödyntävä väitöskirja osoittaa, että matala kestävyyskunto nuorena lisää alentuneen työkyvyn, sairauspoissaolojen sekä sydän-, verisuoni- ja aineenvaihduntasairauksien riskiä vielä 45 vuoden päästä myöhäiskeski-iässä. Havaittujen pitkäaikaisvaikutusten vuoksi lasten ja nuorten liikuntaan panostaminen on ensisijaisen tärkeää. Aktiivinen nuori myös jatkaa liikkumista läpi koko aikuisiän todennäköisemmin kuin vähän nuoruudessa liikkunut.Aiemmin pitkään liikunnanopettajana toiminut Laakso kehottaa kääntämään jokaisen kiven lasten ja nuorten liikunnan tieltä: "Jos panostuksia ei tehdä, maksamme myöhemmin huomattavasti suurempaa laskua työkyvyn alentumisesta ja kansansairauksista.
Laakson väitöstutkimuksen aineisto pohjautuu 45-vuotiseen Liikuntaharrastuksen seurantatutkimukseen (LISE). LISE-aineiston kerääminen aloitettiin vuonna 1976, jolloin noin 3 000 koululaisen fyysinen kunto mitattiin koulun kuntotesteillä ja liikunnan harrastamista selvitettiin kyselyllä. Samoja koehenkilöitä on sittemmin seurattu läpi heidän aikuisikänsä aina eläkeiän kynnykselle asti. Seurantamittauksissa vuosina 2001 ja 2021 tutkittiin muun muassa työkykyä ja vapaa-ajan liikunnan harrastamista sekä diabeteksen, sepelvaltimo- ja verenpainetaudin sairastavuutta. Laakson keräämään viimeisimpään seurantamittaukseen osallistui noin tuhat alkuperäistä koehenkilöä.
Matala nuoruusiän kestävyyskunto on Laakson väitöstutkimuksen mukaan itsenäinen, varhainen riskitekijä aikuisiän alentuneelle työkyvylle, lisääntyneille sairauspoissaoloille sekä sydän-, verisuoni- ja aineenvaihduntasairauksille. Tutkimus osoitti, että yhteys on riippumaton ylipainosta, iästä ja aikuisiän liikunnasta. Nimenomaan kestävyyskunto on tutkimuksen mukaan avainasemassa. Lihaskunnolla, nopeudella ja ketteryydellä ei yhtä vahvoja yhteyksiä havaittu.
“Kestävyyskunnon suotuisat pitkäaikaisvaikutukset perustuvat todennäköisesti kestävyysharjoittelun laaja-alaisesti elimistöä hyödyttävään vaikutukseen sekä mahdollisesti geneettisiin tekijöihin. On viitteitä, että sama geneettinen tausta saattaa säädellä sekä kestävyysominaisuuksia että sydän-, verisuoni- ja aineenvaihduntasairauksien riskiä”, Laakso kertoo.
Laakso selvitti tutkimuksessaan lisäksi vapaa-ajan liikunnan yhteyksiä nuoruudessa, varhaiskeski-iässä ja myöhäiskeski-iässä. Koronapandemian sosiaalisten kontaktien rajoitukset mahdollistivat myös aiemman liikkumishistorian ja poikkeusolojen aikaisen liikkumisen yhteyden tutkimisen.
Tulokset osoittavat, että aktiivinen vapaa-ajan liikunnan harrastaminen nuoruudessa on yhteydessä aktiivisempaan liikkumiseen vielä eläkeiän kynnyksellä. Lisäksi miehillä fyysinen aktiivisuus aiemmin elämässä oli yhteydessä liikkumiseen sosiaalisten kontaktien rajoitusten aikana myöhäiskeski-iässä. Vähän liikkuneilla miehillä aktiivisuus väheni rajoitusten aikana, kun taas paljon liikkuneilla se säilyi. Naisilla vastaavaa yhteyttä ei löytynyt.
Aiemmin pitkään liikunnanopettajana toiminut Laakso kehottaa kääntämään jokaisen kiven lasten ja nuorten liikunnan tieltä.
“Panostukset lasten ja nuorten liikuntaan kannattaa tehdä nyt. Jos panostuksia ei tehdä, maksamme myöhemmin huomattavasti suurempaa laskua työkyvyn alentumisesta ja kansansairauksista.”
LitM Perttu Laakson liikuntapedagogiikan väitöskirja ”Associations of physical activity and fitness at adolescence with future work ability and health outcomes: a 45-year cohort study” tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa 13.12.2024 klo 12 alkaen M-rakennuksen Musica-audotoriossa M103. Vastaväittäjänä toimii dosentti, ylilääkäri Kai Savonen (Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos) ja kustoksena apulaisprofessori apulaisprofessori Timo Jaakkola (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi. Väitöstä voi seurata myös verkossa: https://r.jyu.fi/vaitos-laakso131224
Väitöskirja on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/56880
Lisätietoja:
Väitöskirjatutkija
Perttu Laakso
perttu.t.t.laakso@jyu.fi
0503209797
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katri LehtovaaraViestinnän asiantuntija, Liikuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504750815katri.lehtovaara@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Julkisen sektorin IT-hankkeet kaatuvat usein rakenteellisiin ongelmiin - ratkaisuna modulaariset järjestelmät ja läpinäkyvyyden lisääminen17.12.2025 12:00:00 EET | Tiedote
Reetta-Kaisa Kukkonen selvitti väitöstutkimuksessaan, etteivät julkisen sektorin IT-hankkeiden ongelmat johdu teknisen osaamisen puutteesta, vaan hallinnon rakenteellisista ongelmista. Siiloutuminen, tiedonkulun katkokset ja jäykät hankintakäytännöt johtavat hankintoihin, joissa järjestelmistä tulee helposti jäykkiä, vaikeasti muokattavia ja kalliita ylläpitää. Ratkaisuksi Kukkonen esittää modulaarisempiä järjestelmiä ja hankintatiedon suurempaa läpinäkyvyyttä.
Jyväskylän yliopisto sai lähes 300 000 euroa kahteen kognitiivista turvallisuutta ja kriisinkestävyyttä tukevaan hankkeeseen17.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta sai lähes 300 000 euroa rahoitusta kahteen yhteiskunnallista kriisinkestävyyttä ja kognitiivista turvallisuutta tukevaan hankkeeseen. Hankkeissa kehitetään nuorille tarkoitettu digitaalinen peli sekä rakennetaan suomen kokonaisturvallisuutta tukeva kognitiivisen turvallisuuden barometri. Hankkeita rahoittavat NordForsk ja Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE).
Uusi koneoppimismalli ennustaa proteiinien sitoutumisen kultananoklustereihin – mahdollistaa uuden sukupolven biolääketieteellisten nanomateriaalien kehittämisen17.12.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksen tutkijat ovat kehittäneet edistyksellisen laskennallisen mallin, joka voi nopeuttaa nanomateriaalien käyttöä biolääketieteellisissä sovelluksissa. Tutkimuksessa esiteltiin ensimmäinen yleistettävissä oleva koneoppimisen malli, joka pystyy ennustamaan proteiinien vuorovaikutuksen kultananoklusterien kanssa. Näitä materiaaleja käytetään laajasti biolääketieteen kuvantamisessa, biosensoreissa ja kohdennetussa lääkeannostelussa.
Pitkäaikainen liikunta suojaa metaboliselta oireyhtymältä, mutta aloittaminen kannattaa myös myöhemmin17.12.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston pitkittäistutkimuksen mukaan läpi aikuisuuden liikunnallisesti aktiiviset henkilöt kärsivät selvästi harvemmin metabolisesta oireyhtymästä kuin ne, jotka liikkuvat vähän. Liikunta, erityisesti lihaskuntoharjoittelu, myöhäisaikuisuuden alussa voi kuitenkin lieventää aikaisemmasta liikkumattomuudesta aiheutuneita riskejä. Tutkijat korostavat, ettei koskaan ole liian myöhäistä aloittaa liikkumista.
Kävelyvaikeudet eivät estä liikkumista - myös hidas kävely voi rasittaa iäkästä henkilöä16.12.2025 13:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että hidas kävely voi tuntua raskaalta iäkkäille henkilöille, vaikka se ei näy aktiivisuusmittareissa. Kävelyvaikeudet vaikuttavat ennen kaikkea kävelynopeuteen, mutta eivät välttämättä lyhennä kävelyn kestoa. Tutkija kannustaa jatkamaan kävelyä omaan tahtiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme