Pielisen poikkeusjuoksutukset mahdollistuvat joustavammin ja varautuminen tulva- ja kuivuustilanteisiin paranee
Luonnonmukaista vedenkorkeutta ja virtaamaa noudattavan Pielisen tulva- tai kuivuustilanteet ovat aiheuttaneet erityisesti parin viime vuosikymmenen aikana suurta haittaa vesistön käytölle. Tähän saakka Pohjois-Karjalan ELY-keskus on hakenut tällaisessa tilanteessa erikseen Itä-Suomen aluehallintovirastolta lupaa luonnonmukaisesta juoksuttamisesta poikkeamiseksi. Korkeimman hallinto-oikeuden 28.11.2024 antamalla päätöksellä poikkeusjuoksutusmenettely helpottuu, ja tulva- ja kuivuushaittoihin voidaan reagoida aiempaa nopeammin. Pielinen säilyy edelleen säännöstelemättömänä järvenä.

Vesistön käytölle ja rantarakenteille suurta haittaa aiheuttavia matalia tai korkeita vedenkorkeuksia voidaan tulevaisuudessa hallita Pielisellä nykyistä joustavammin. Korkein hallinto-oikeus on pitänyt ennallaan 28.11.2024 antamallaan ratkaisulla Itä-Suomen aluehallintoviraston ja Vaasan hallinto-oikeuden Pielisen juoksuttamismuutosta koskevat lupapäätökset. Pohjois-Karjalan ELY-keskus jätti hakemuksen Pielisen juoksuttamismääräysten muuttamiseksi Itä-Suomen aluehallintovirastolle 14.3.2019.
Lupapäätöksen mukaan jatkossa, kun Pielisen vedenkorkeus uhkaa ylittää tason N2000+95,00 m tai avovesikaudella alittaa tason N2000+93,55 m, voidaan luonnonmukaisesta juoksuttamisesta poiketa tulva- tai kuivuushaittojen rajoittamiseksi. Poikkeusjuoksutuksen suuruutta rajoitetaan sellaiseksi, että siitä ei ole haittaa Pielisjoen vesistön käytölle tai ekologialle. Myös poikkeusjuoksutusten haitalliset vaikutukset alapuoliseen Saimaaseen rajoitetaan minimaaliseksi.
Pielinen on Euroopan suurimpia säännöstelemättömiä järviä ja Suomen neljänneksi suurin järvi. Pielistä juoksutetaan UPM Energy Oy:n omistamalla Kaltimon voimalaitoksella luonnonmukaisen purkautumistaulukon mukaisesti, eli juoksutus määräytyy normaalitilanteessa suoraan Pielisen vedenkorkeuden perusteella. Suuria haittoja aiheuttavan vesitilanteen uhatessa Pohjois-Karjalan ELY-keskus on aikaisemmin hakenut haittojen rajoittamiseksi lupaviranomaiselta erikseen poikkeamislupaa, jonka nojalla luonnonmukaisesta juoksutuksesta on voinut poiketa. Edellisen kerran poikkeamislupaa haettiin keväällä 2024 ennustettujen tulvahaittojen ehkäisemiseksi. Tulva- tai kuivuustilanteen mentyä ohitse on Pielisen vedenkorkeus palautettu luonnonmukaiselle tasolleen vastaavasti virtaamaa suurentamalla tai pienentämällä.
Muutos parantaa vesitilanteiden ennakointia
Nyt lainvoiman saaneella muutoksella voidaan aiempaa nopeammin rajoittaa Pielisen rantarakenteille, vesiliikenteelle, uitolle ja virkistyskäytölle tulva- ja kuivuustilanteissa aiheutuvia haittoja ja vahinkoja. Pielisen menovirtaamat ja vedenkorkeudet säilyvät edelleen valtaosin luonnonmukaisina, ja Pielisen keskivedenkorkeus säilyy ennallaan. Pielinen myös säilyy edelleen säännöstelemättömänä järvenä. Muutoksella voidaan parantaa vesivarojen kokonaisvaltaista hallintaa sekä poikkeuksellisten vesitilanteiden ennakointia Pielisellä ja sen alapuolisella vesistöalueella muuttuvassa ilmastossa. Juoksutussäännön muuttamisella pystytään osin kompensoimaan ilmastonmuutoksen takia lisääntyvien loppukesän ja syksyn matalien vedenkorkeuksien aiheuttamaa haittaa. Vesiluonnolle muutoksesta ei arvioida aiheutuvan haittaa.
Pielisen säännöstelymahdollisuuksia on selvitetty jo 1960-luvulla sekä myöhemmin 1970- ja 80-luvuilla. Pielisen juoksutuksen kehittämismahdollisuuksia ja säännöstelymahdollisuuksia sekä niiden vaikutuksia selvitettiin laajasti yhteistyössä luvanhaltijan, alueen kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa vuosina 2006–2017. Nyt lainvoiman saanut muutos on kompromissi, jolla saavutetaan selvää mutta rajoitettua hyötyä Pielisen käytölle, mutta ei käytännön haittaa alapuolisille vesistönosille.
Pielisen vedenkorkeudet ovat vaihdelleet kuluvan vuoden aikana suuresti. Pielisen vedenkorkeus on tällä hetkellä yli puoli metriä alle ajankohdan pitkäaikaisen keskiarvon ja noin 1,4 m alempana kuin kevään tulvahuipussa. Ilman kevään poikkeusjuoksutuksia, joilla leikattiin Pielisen tulvahuippua noin 20 cm, vedenkorkeuden alenema olisi noin 1,6 m.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Teppo Linjama
vesitalousasiantuntija, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
p. 0295 026 199
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Mauri Keränen
johtava asiantuntija, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
p. 0295 027 691
mauri.a.keranen(at)ely-keskus.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Yhteystiedot
Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Kauppakatu 40 B, PL 69
80101 Joensuu
p. 0295 026 000
www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Pohjois-Karjalassa oli maaliskuussa 10 836 työtöntä24.4.2025 08:03:00 EEST | Tiedote
Pohjois-Karjalassa oli maaliskuun lopussa 10 836 työtöntä työnhakijaa, 934 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten. Lomautettuna oli 1 039. Lomautettujen määrä vähentyi 58 henkilöllä vuoden takaiseen verrattuna.
Maaliskuu oli Pohjois-Karjalassa lämmin ja lumet olivat vähissä15.4.2025 13:20:10 EEST | Tiedote
Maaliskuun keskilämpötila oli noin 2,5 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Sulamisen käynnistyminen näkyy nousuun lähteneinä vedenpinnakorkeuksina. Maakuntaan ennustetaan keskimääräistä pienempiä virtaamia, kevättulvia sekä pohjavedenkorkeuksia.
Juuan veet ja vaarat – Pohjois-Karjalan ensimmäinen Helmi-keskittymä7.4.2025 15:11:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Karjalan ELY-keskus on valmistellut alueellisen Helmi-METSO -yhteistyöryhmän kanssa maakunnan ensimmäisen Helmi-elinympäristöohjelmaan kuuluvan Juuan veet ja vaarat -keskittymän. Keskittymä nimettiin joulukuussa 2024. Juuassa sijaitsevan keskittymän tavoitteena on edistää ja jatkaa luonnontilan parantamista niin suojelualueilla kuin niiden ulkopuolella. Juuan veet ja vaarat -keskittymästä järjestetään kaikille avoin yleisötilaisuus Juuan kunnantalon valtuustosalissa tiistaina 15.4.2025 klo 18 alkaen.
Maaseuturahoitus luo uusia työpaikkoja Pohjois-Karjalan maaseudulle – katsaus vuoteen 20242.4.2025 09:03:31 EEST | Tiedote
Maaseuturahoitus vauhditti uusien työpaikkojen syntymistä Pohjois-Karjalassa. Viime vuonna rahoitetut yrityshankkeet toivat arviolta 48 uutta työpaikkaa, ja maatalous tarjoaa edelleen mahdollisuuksia uusille yrittäjille. Vuonna 2024 hankkeiden aiheina korostuivat huoltovarmuus ja varautuminen.
Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen vuosikatsaus v. 202425.3.2025 14:41:37 EET | Tiedote
Pohjois-Karjalan ELY-keskus saavutti viime vuoden tulostavoitteet hyvin. ELY-keskusten toimintaa ohjaavat neljä yhteistä tavoitetta: lisäämme elinvoimaa, toteutamme kestävää ja puhdasta siirtymää, edistämme varautumista ja kokonaisturvallisuutta, sekä turvaamme hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme