Suurhankkeissa merkittävä potentiaali, uudistuminen edistäisi potentiaalin hyödyntämistä

Tutkimuksen maantieteellisen alueen muodostivat Kaustisen seutukunta sekä seitsemän pohjoisen Keski-Suomen kuntaa; Kaustinen, Halsua, Lestijärvi, Toholampi, Veteli, Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pihtipudas ja Viitasaari. Kyseisillä kunnilla on yhteinen SEMUKAS-hanke, jonka yhtenä tavoitteena on edistää hankealueen toimijoiden kykyä tarttua suurhankkeiden tarjoamiin mahdollisuuksiin, ja ennakkoarviointi tehtiin osana hanketta.

Ennakkoarvioinnin tuloksena syntyi kokonaiskuvaus 12 kunnan alueelle sijoittuvien kaivos- ja tuulivoimahankkeiden maksimaalisista potentiaalisista vaikutuksista alue- ja kansantalouteen. Alueelle on suunnitteilla seuraavien 10 vuoden aikana yli 7 miljardin euron investoinnit, joista pohjoisen Keski-Suomen osuus on 4,9 miljardia euroa ja KASE-alueen 2,5 miljardia euroa.

”Rajat ylittävä yhteistyö lisää suurhankkeista saatavia hyötyjä”

”Istumme ison äärellä. Heti alkuvaiheessa kävi selväksi, että energiapotentiaali on valtava näiden 12 kunnan alueella. Tämän lisäksi tutkimuksesta nousee hyvin selkeästi esille hallintorajat ylittävä yhteistyö ja sen mukanaan tuomat hyödyt”, toteaa projektipäällikkö, KTM Seppo Penttilä Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksesta. Hänen mukaansa tutkimuksen tarkoituksena on nimenomaan kannustaa alueen toimijoita miettimään, miten suurhankkeista saadaan mahdollisimman suuri hyöty.

Arvioinnin yhtenä perusteena on käytetty Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen tutkijan, dosentti Olli Rosenqvistin vuonna 2019 valmistunutta ennakkoarviointia Kaustisen seutukunnan kaivos- ja tuulivoimahankkeiden taloudellisista kokonaisvaikutuksista. Sen mukaan alueille kohdistuu taloudellisista vaikutuksista tyypillisesti 5-25 prosenttia. Rosenqvist on ollut tekemässä myös nyt julkaistua ennakkoarviointia.

”Suurhankkeiden potentiaalin hyödyntäminen edellyttää uudistumista, eli pitäisi esimerkiksi luoda uutta toimintaa, kuten jatkojalostusta, ja samalla nostaa osaamistasoa. Voimme jatkaa samalla linjalla, eli tuotamme massaa ja siihen tarvitaan ammatillisesti koulutettua henkilöstöä. Jos sen sijaan haluamme päästä uudelle kehitystasolle, silloin meidän täytyy saada alueelle lisää korkeakoulutason osaajia tekemään taloudellista toimintaa”, Rosenqvist viittaa arvoketjun kasvattamiseen aluetasolla.

Sähköntuotantopotentiaali 25 terawattituntia vuodessa

Tutkimuksen taloudellisten kokonaisvaikutusten arviointi perustuu panos-tuotosanalyysiin, ja vertailukohtana ovat Tilastokeskuksen tiedot vuodelta 2021. Kokonaisvaikutukset pitävät sisällään sekä suorat, välilliset että johdannaisvaikutukset.

Tuulivoiman laskennallinen elinkaarioletus tutkimuksessa on 25 vuotta, vuosille 2025-2035 suunniteltujen tuulivoimaloiden yksikköteho 8,5 MW ja työllistävä kokonaisvaikutus yksi henkilötyövuosi voimalaa kohti. Kiinteistöverotuoton vuosittainen alenema on laskelmissa 2,5 prosenttia.

Kuntien alueelle suunnitellut 7,4 miljardin euron investoinnit tuulivoimaan ja kaivostoimintaan (Keliber-litiumhanke) tarkoittavat 25 terawattitunnin sähköntuotantopotentiaalia vuodessa sekä 17 miljoonan tonnin kokonaismineraalivarantoja ennen jalostamista. 25 terawattituntia vastaa Olkiluodon ydinvoimalan vuosituotantoa viime vuonna. Kun sähköntuotantopotentiaali ja mineraalivarannot muutetaan talousvaikutuksiksi, yhden vuoden laskennallinen kasvuvaikutus kokonaistuotokseen on 1,1 miljardia euroa.

Työllisten määrällä mitattuna yhden vuoden laskennallinen kasvu merkitsee alueella lähtötilanteeseen verrattuna 638-887 henkilötyövuoden lisäystä. Tuotantovaiheessa suurhankkeiden vuotuinen työllisyysvaikutus eri toimialoilla on yhteensä 1 576 henkilötyövuotta.

”Kiinteistöverolla olisi tärkeä saada myös pitkäkestoisia vaikutuksia”

Tuotantovaiheen verovaikutuksista aluetaloudelle merkittävin on kiinteistövero. Kiinteistöverokertymä yhtä tuulivoimalaa kohti on 45 700-24 900 euroa, keskimäärin 34 300 euroa per voimala per vuosi. Alkuvuosina kiinteistövero tuulivoimaloista tuottaa kunnille kaikkiaan noin 40 miljoonaa euroa. Keliber-litiumhankkeen Kaustiselle tuottama vuotuinen verokertymä on keskimäärin 470 000 euroa ensimmäisen vuoden ollessa määrältään 560 000 euroa. Koska esimerkiksi kaivosmineraalivero pysyy samana vuodesta toiseen, verokertymän tuotto laskee maltillisesti.

”Kaivostoiminta työllistää selkeästi enemmän kuin tuulivoima, kun taas tuulivoima kerryttää alueelle verotuloja huomattavasti enemmän. Työpaikat ovat ”ylikunnallisia”, ja verotulot kohdentuvat suoraan tuulivoiman ja kaivostoiminnan sijaintikuntiin”, Seppo Penttilä tiivistää.

Penttilän ja Rosenqvistin mukaan tutkimustulokset sisältävät useita teemoja, joita alueen kuntien ja yritysten kannattaa puntaroida päätöksenteossaan. Yksi konkreettinen asia on kiinteistöveron tuotto, joka jää alueelle ja jolla päättäjät usein perustelevat energiahankkeita.

”Pelkästään kuntatalouden paikkaamiseen kiinteistöveroa ei kannattaisi käyttää. Sen sijaan kiinteistöveroa olisi hyvä käyttää myös sellaiseen, jolla kuntiin saadaan pitkäkestoisia positiivisia vaikutuksia, kuten jalostusarvon nostoa ja yritystoiminnan lisääntymistä”, he sanovat.

Lisätiedot:

Seppo Penttilä                                                                                  Olli Rosenqvist
+358 50411 4631                                                                            +358 50469 9907
seppo.penttila@jyu.fi                                                                   olli.rosenqvist@jyu.fi

Suurhankkeiden taloudellisten kokonaisvaikutusten arviointi tehtiin osana Kaustisen seudun, Sydänsuomessa-alueen ja Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen yhteistoiminnassa toteuttamaa SEMUKAS-hanketta. Hankkeen päätoteuttajana toimii Kaustisen seutukunta, ja osatoteuttajina Viitasaaren kaupungin omistama elinkeinoyhtiö Witas Oy ja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Hankkeen rahoittavat Keski-Pohjanmaan liitto Euroopan unionin Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF) ja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius.