Suomalaisten hoitoon hakeutuminen ulkomaille ei ole yleistynyt terveydenhuollon palvelujen korvausmallin muutoksen myötä

Kela korvaa asiakkaalle sairaanhoidon kustannuksia, jotka ovat syntyneet hänen hakeutuessaan hoitoon toiseen EU- tai Eta-maahan, Sveitsiin, Isoon-Britanniaan tai Pohjois-Irlantiin. Asiakas voi hakeutua hoitoon näihin maihin joko omatoimisesti tai ennakkoluvalla. Vuoden 2023 alusta voimaan tulleet muutokset lakiin rajat ylittävästä terveydenhuollosta vaikuttivat tapaan, jolla omatoimiseen hoitoon hakeutumiseen liittyvät kustannukset korvataan. Muutosten ennustettiin lisäävän hoitoon hakeutumista ulkomaille.

Vuoden 2023 aikana Kela teki sairaanhoitokustannuksista 3 427 ratkaisua, jotka liittyivät omatoimiseen hoitoon hakeutumiseen toiseen EU-maahan. Sairaanhoitokorvauksia Kela maksoi näistä hoidoista yhteensä 341 000 euroa.

Ratkaisuja tehtiin lähes yhtä monta kuin vuonna 2022. Maksettujen korvausten määrä on kuitenkin kasvanut, sillä vuonna 2022 korvauksia maksettiin yhteensä 209 000 euroa. Muutos johtuu 2023 voimaan tulleesta korvausmallin muutoksesta. Sen seurauksena korvaustaso on joidenkin hoitojen kohdalla kasvanut.

Alustavien tilastotietojen perusteella ratkaisujen määrä tulee olemaan vuonna 2024 saman suuntainen kuin edellisvuosina.

– Muuttunut korvausmalli ei näytä toistaiseksi lisänneen hoitoon hakeutumista ulkomaille. Kuluvan vuoden aikana ratkaisuja on annettu hieman enemmän, mutta muutos ei ole ollut merkittävä. Hylkäävien päätösten osuus on sen sijaan kasvanut aikaisemmasta. Tämä johtuu muun muassa siitä, että erikoislääkärin antaman hoidon korvaaminen edellyttää, että hoitoon on ollut lähete. Asiakkaat eivät vielä ole hahmottaneet tätä, kertoo suunnittelija Johanna Eklund Kelan rajat ylittävän terveydenhuollon ryhmästä.

– ­Uudesta korvausmahdollisuudesta ja lisääntyvästä eurooppalaisesta liikkuvuudestamme huolimatta ylivoimainen valtaosa suomalaisista valitsee edelleen paikallisen terveydenhuollon palvelut sairauksiensa hoitoon. Toistaiseksi näyttää epätodennäköiseltä, että perus- tai erikoissairaanhoidon saatavuusongelmiin olisi merkittävässä määrin ratkaisua saatavilla ulkomailla annettavasta hoidosta, toteaa Kelan johtava ylilääkäri Janne Leinonen.

Vuonna 2023 korvatuista sairaanhoitokustannuksista yli puolet ratkaisuista (1 634 kpl) koski ulkomailla annettua hammashoitoa. Tämän jälkeen eniten ratkaisuja tehtiin lääkkeistä (563 kpl), lääkärikäynneistä (477 kpl) ja hoitoon liittyvistä matkoista (321 kpl).

Kelan maksamien korvausten osalta suurimmat kulut syntyivät EU-maissa tehdystä kirurgiasta ja hammashoidosta.

– Korvaustavan muuttuminen ei ole vielä juurikaan vaikuttanut ulkomaille hoitoon hakeutumisen syihin. Ulkomaille on perinteisesti hakeuduttu erityisesti hammashoitoon ja tämä näkyy Kelaan saapuvissa korvaushakemuksissa edelleen, Eklund sanoo.

Ennakkoilmoituksella voi selvittää oikeuden korvaukseen

Asiakas voi pyytää Kelasta etukäteen tiedon, saako hän ulkomailla annettavasta hoidosta korvauksen ja mikä korvauksen määrä on. Tätä tietoa kutsutaan ennakkoilmoitukseksi. Kela maksaa korvauksen etukäteen kertomallaan tavalla, jos hoito on toteutunut asiakkaan ennakkoilmoituksen mukaisesti.

Kela antoi ennakkoilmoituksia vuonna 2023 yhteensä 20 kpl. Tänä vuonna ilmoituksia on annettu 45 kpl.

Vaikka annettujen ennakkoilmoitusten määrä on kaksinkertaistunut viime vuodesta, niitä haetaan vielä varsin vähän. Ennakkoilmoitus on hyvä keino etukäteen saada arvio siitä, voiko ulkomailla annetusta hoidosta saada korvausta.