STTK ry.

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola: Kasvu edellyttää osaamisen vahvistamista

Jaa

Osana pääministeri Petteri Orpon käynnistämää ja työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murron johtamaa Kasvuriihi-hanketta on kerätty ideoita talouskasvun vauhdittamiseksi Suomessa. STTK ehdottaa kasvupolitiikan rakentamista viiden toisiaan tukevan toimenpidekokonaisuuden varaan. Niitä ovat osaamistason nosto, kasvua tukeva veropolitiikka, kilpailun lisääminen, TKI-politiikan uudelleenkohdentaminen ja aktiivinen teollisuuspolitiikka. 

─ On keskityttävä talouden nopeaan uudistumiseen ja vihreän sekä teknologisen siirtymän vauhdittamiseen. Osaamista vahvistavat toimet ovat avainasemassa: Ilman koulutettuja osaajia kasvua ei synny, puheenjohtaja Antti Palola painottaa. 

Ammattitaitoisen työvoiman puute haastaa myös hallituksen asettaman neljän prosentin TKI-tavoitteen. 

─ Hyvä ja laajasti yhteiskunnassa jaettu tavoite nostaa TKI-panostukset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta ei toteudu ilman osaajia. On perusteltua kysyä, kohdistuuko liian suuri osa rahoituksesta nyt talouskasvun näkökulmasta epäselviin ja lyhyisiin hankkeisiin. Voisiko hyviin tuloksiin päästä tarkentamalla TKI-rahoituslain kriteeristöä ja sisällyttämällä siihen esimerkiksi korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen, Palola kysyy. 

Osaajapula on suuri kasvun este. STTK:n mielestä samanaikaisesti on huolehdittava nuorten koulutustason nostosta ja työikäisten osaamisen vahvistamisesta. 

─ Tarvitsemme myös enemmän eettistä kansainvälistä rekrytointia. Työ- ja osaamisperusteisen maahanmuuton avulla voidaan merkittävästi kasvattaa Suomen työikäisen väestön osuutta ja sen myötä vahvistaa taloutta. Tämä kuitenkin edellyttää, että kansainväliset osaajat voivat ylipäätään tulla Suomeen, työllistyvät koulutustaan vastaavaan työhön ja lopulta haluavat jäädä tänne, Palola korostaa.   

STTK:n viisi keinoa talouskasvun vauhdittamiseksi:

1.    Osaamistason nosto. Ammattitaitoisen työvoiman puute on keskeinen kasvun este. Siksi Suomi tarvitsee osaajia. Osaavan työvoiman saatavuuden parantamisessa oleellista on työikäisen väestön osaamisen vahvistaminen ja alanvaihdon mahdollisuuksien parantaminen. Suomi uhkaa jäädä mittavasti jälkeen verrokkimaista korkeakoulutettujen osuudessa ikäluokasta, ja siksi korkeakoulujen aloituspaikkoja on lisättävä merkittävästi. Osaamistason nostamiseksi on esimerkiksi jatkettava oppivelvollisuuden pidentämistä tukevia toimia siten, että koko toisen asteen tutkinto on opiskelijalle maksuton. Työ- ja osaamisperusteisen maahanmuuton avulla voidaan merkittävästi lisätä työikäisen väestön osuutta ja siten vahvistaa taloutta. Suomessa on panostettava eettiseen kansainväliseen rekrytointiin ja sitouduttava syrjinnän ja rasismin poistamiseen. Osaamistason nostamisessa on kiinnitettävä huomio myös maahanmuuttajien pitovoimaan. Toimia tarvitaan, jotta mahdollisimman moni Suomessa tutkinnon suorittanut myös jää Suomeen ja työllistyy koulutustaan vastaavaan työhön.

2.    Kasvua tukeva veropolitiikka. Talouskasvua vauhditetaan veropolitiikalla. Tällä hetkellä listaamattomien yritysten osinkoverotus toimii osittain kasvun tukkeena, sillä se kannustaa vähätuottoisiin ja vähäriskisiin investointeihin. Listaamattomien yritysten osinkoverotuksen uudistus vahvistaisi julkista taloutta ja verokertymää noin 400 miljoonalla eurolla (VM:n arvio). Myös perintöveron sukupolvenvaihdoshuojennuksen tarpeellisuutta on arvioitava kasvun näkökulmasta. 
 
3.    Kilpailun lisääminen. Suomessa monet sektorit ovat keskittyneet. Se vaikuttaa kielteisesti talouskasvuun, sillä vähäinen kilpailu nostaa kuluttajahintoja ja heikentää palkkoja. Konkreettisia toimia kilpailun lisäämiseksi ovat esimerkiksi yrityskauppojen otto-oikeuden lisääminen kilpailu- ja kuluttajaviraston toimivaltaan, viraston resurssoinnista huolehtiminen ja kilpailulainsäädännön laajempi tarkastelu ja tiukentaminen. Kilpailun lisääminen erityisesti yksityisellä sektorilla on välttämätöntä. Julkiselle sektorille on annettava työrauha hoitaa kansalaisten peruspalveluita kuten koulutusta ja sosiaali- ja terveyspalveluita. 

4.    TKI-politiikan uudelleen kohdentaminen. Hallitus on sitoutunut nostamaan valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoja TKI-rahoituslain mukaisesti. Tällä hetkellä rahoituksesta liian suuri osa kohdistuu talouskasvun näkökulmasta epäselviin ja lyhyisiin hankkeisiin. Neljän prosentin TKI-tavoitetta haastaa myös osaavan työvoiman saatavuus. Rahoituslain TKI-kriteeristöä on tarkasteltava uudelleen ja esimerkiksi korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen on sisällytettävä TKI-rahoituslakiin. 

5.    Aktiivinen teollisuuspolitiikka. Suomi tarvitsee aktiivista teollisuuspolitiikkaa, jotta puhtaasta siirtymästä ja talouden rakennemuutoksesta laajemminkin saadaan täysi kasvupotentiaali irti. Teollisuuspolitiikan toimet voivat sisältää esimerkiksi yrityksille suunnattuja kustannustenjakosopimuksia puhtaaseen siirtymään tai edullisia lainoja. Samalla on tarkasteltava suomalaisen omistajuuden vahvistamista. Se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että valtion lähipiirissä olevat toimijat, kuten Teollisuussijoitus ja Solidium osallistuvat Suomen uusteollistamiseen. 
 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja yli 400 000 jäsentä.

Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta STTK ry.

STTK:n hallitus: Työterveyshuollon heikentäminen johtaisi vakuutuspohjaiseen järjestelmään10.11.2025 13:11:21 EET | Tiedote

Työnantajan järjestämän työterveyshuollon piirissä on yli kaksi miljoonaa työntekijää. Vuonna 2022 työterveyshuollon käyntejä oli yhteensä yli kuusi miljoonaa. STTK:n hallitus korostaa, että lakisääteinen työterveyshuolto kuuluu kaikille työssä käyville eikä tätä perusperiaatetta saa rikkoa. - Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ennalta ehkäiseminen sekä työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Työterveyshuolto on parhaimmillaan työpaikkojen tärkeä kumppani työolojen, työkyvyn ja työhyvinvoinnin kehittämisessä. Jos työterveyshuoltoa alettaisiin nakertaa, samalla saataisiin heittää hyvästit työntekijöiden toimintakyvylle ja sen myötä pidemmille työurille, puheenjohtaja Antti Palola korostaa. Työterveyshuoltoon tehtävät heikennykset merkitsisivät STTK:n hallituksen mielestä todennäköisesti siirtymistä kohti vakuutuspohjaista järjestelmää. - Siinä voittajia olisivat vain yksityinen terveysbisnes

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye