Korkeakoulutuksen tulee huomioida monikieliset opiskelijat paremmin
FM Kirsi Leskisen väitöstutkimus osoittaa, että maahanmuuttaneiden polut korkeakoulualoille voivat olla pitkiä ja monivaiheisia. Suomalaisessa yhteiskunnassa ja erityisesti korkeakoulutuksessa ei vielä tunnisteta riittävästi monikielisten ihmisten potentiaalia, jonka tutkimus tuo esiin.
Vaikka julkisessa keskustelussa niin kutsutut kansainväliset osaajat on toivottu ryhmä työmarkkinoilla, moni aikuisena Suomeen muuttanut korkeakoulutettu henkilö joutuu täydentämään tai haluaa täydentää osaamistaan mielekkään työn löytämiseksi. Myös suomen kielen oppiminen on monelle tärkeää. Leskisen väitöstutkimus valottaa korkeakoulutaustaisten maahanmuuttaneiden haasteita ja mahdollisuuksia, kun he navigoivat kohti ammatillisia tavoitteitaan. Tutkimuksessa korostuu tilanteiden yksilöllisyys.
”Julkisessa keskustelussa helposti unohtuu, että niin kutsuttujen kansainvälisten osaajien taustat ja tilanteet ovat valtavan erilaisia keskenään. Joku saattaa käyttää arjessaan mielellään englantia, vaikka on asettunut Suomeen. Toinen taas saattaa muuttaa pois, vaikka on työskennellyt omalla alallaan suomeksi. Tämä yksilöllisyys pitäisi huomioida myös koulutuksissa, joihin korkeakoulutaustaiset maahanmuuttaneet osallistuvat”, Leskinen toteaa.
Opiskelu voi onnistua, vaikka kielitaito olisi vasta kehittymässä
Joskus suomi ja englanti nähdään korkeakoulutaustaisten maahanmuuttaneiden kohdalla toisilleen vastakkaisina tai erillisinä vaihtoehtoina. Lisäksi huomio kiinnittyy usein siihen, millaista suomen kielen osaamista tai paikallisten käytänteiden hallintaa yksilöiltä puuttuu.
Leskinen painottaa, että eri kielten osaamisesta ja limittäisestä käytöstä on hyötyä opiskelussa, ja tämä tulisi huomioida myös korkeakoulutuksen käytänteissä. Korkeakoulun kielenkäyttötilanteissa ja tekstien äärellä voi lisäksi hyödyntää vaikkapa teknologian apua, toisten ihmisten tukea tai oman alan asiasisältöjen osaamista. Leskinen ehdottaa huomion kiinnittämistä yksilöiden vahvuuksiin ja potentiaaliin sekä käytänteiden joustavoittamista esimerkiksi kielitaitovaatimusten osalta. Suomen kieltäkin oppii parhaiten, kun pääsee osallistumaan.
”Olisi tärkeää kehittää tutkinto-ohjelmia, joissa opiskelijat voisivat hyödyntää koko kielellistä osaamistaan, myös kehittyviä kielitaitojaan. Lisäksi tarvitaan tukea omalla alalla tarvittavan suomen kielen taidon kehittämiseen”, Leskinen tiivistää.
Maahanmuuttotaustaiset ovat aliedustettu ryhmä niin korkeakoulutuksessa kuin työelämässä korkeakoulualoilla. Tutkimus tarjoaa eväitä kehittää korkeakoulutusta saavutettavampaan ja sosiaalisesti oikeudenmukaisempaan suuntaan.
FM Kirsi Leskisen soveltavan kielentutkimuksen ja suomen kielen väitöskirja ”Korkeakoulutaustaiset maahanmuuttaneet koulutuspolulla Suomessa: Neksusanalyysi tekstitoiminnasta, kielellisistä resursseista ja osallisuuden mahdollisuuksista” tarkastustilaisuus järjestetään 14.12.2024 klo 12.00 alkaen yliopiston päärakennuksen salissa C4. Vastaväittäjinä toimivat professori Lari Kotilainen (Helsingin yliopisto) ja yliopistonlehtori, FT Niina Hynninen (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Minna Suni (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Tilaisuutta voi seurata suorana verkossa: https://r.jyu.fi/dissertation-leskinen-141224
Väitöskirja on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0436-5
Lisätietoja: Kirsi Leskinen, kirsi.m.leskinen@jyu.fi
Taustatietoja:
Kirsi Leskinen on valmistunut Jyväskylän yliopistosta filosofian maisteriksi ja äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi vuonna 2016. Sen jälkeen hän on opettanut suomen kieltä monenlaisissa konteksteissa, ja tällä hetkellä hän toimii yliopistonopettajana Jyväskylän yliopiston avoimessa yliopistossa. Väitöstutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Työelämässä tarvittavien toisen kielen resurssien rakentuminen -hanketta (2019–2023, hankkeen johtaja Minna Suni). Tutkimusta ovat lisäksi rahoittaneet Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Suomen Kulttuurirahasto sekä Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Reetta KalliolaViestinnän asiantuntija, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504335652reetta.j.kalliola@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Suomen Akatemialta yli 9 miljoonan euron rahoitus Jyväskylän yliopiston tutkijoille kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimukseen19.6.2025 13:50:32 EEST | Tiedote
Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta (KY) on myöntänyt rahoitusta kuudelle akatemiatutkijalle ja yhdeksälle akatemiahankkeelle, yhteensä yli 9,2 miljoonaa euroa.
Muuttolintujen kevät -sovellus laajenee – nyt tutkitaan myös, miltä luonto tuntuu19.6.2025 11:59:45 EEST | Tiedote
Muuttolintujen kevät -sovelluksen avulla kuka tahansa voi osallistua lintujen kevätmuuton seurantaan ja lintulajien oppimiseen ja tuottaa samalla arvokasta tutkimustietoa. Sovellus kokoaa havaintoja laajasti eri puolilta Suomea ja nyt myös Ruotsista, tarjoten tutkijoille tärkeää dataa muuttolintujen liikkeistä. Uusimman päivityksen myötä lintuhavainnon lisäksi käyttäjä voi nyt tallentaa myös oman luontokokemuksensa – tekoälyn tukemana.
QS World University Rankings 2025: Jyväskylän yliopisto mukana maailman 500 parhaan yliopiston listalla19.6.2025 08:15:17 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston sijoitus maailman parhaiden yliopistojen listauksessa säilyi 500 parhaan joukossa brittiläisessä yliopistovertailussa (QS World University Rankings).
Biopankkitutkimuksessa kartoitettiin tyypin 2 diabetesta sairastavien elämäntapoja19.6.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja Keski-Suomen Biopankin yhteistyötutkimuksessa kerättiin tietoa tyypin 2 diabeetikoiden elämäntavoista. Elämäntapakysely lähetettiin 1580 keskisuomalaiselle tyypin 2 diabeetikolle maalis-toukokuussa ja siihen vastasi 515 henkilöä. Jokaisen kyselyyn vastanneen panos on merkittävä ja korvaamaton apu tutkimukselle. Tutkimusryhmä esittää lämpimät kiitoksensa kaikille tutkimukseen osallistuneille.
Jyväskylän yliopiston tutkimukselle merkittävä tuki – yli 3,2 miljoonaa euroa biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimukseen18.6.2025 12:52:30 EEST | Tiedote
Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta (BTY) on myöntänyt rahoitusta Jyväskylän yliopistoon kahdelle akatemiatutkijalle ja kolmelle akatemiahankkeelle. Rahoitusta tuli yhteensä yli 3,2 miljoonaa euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme