Korkeakoulutuksen tulee huomioida monikieliset opiskelijat paremmin
5.12.2024 09:35:32 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
FM Kirsi Leskisen väitöstutkimus osoittaa, että maahanmuuttaneiden polut korkeakoulualoille voivat olla pitkiä ja monivaiheisia. Suomalaisessa yhteiskunnassa ja erityisesti korkeakoulutuksessa ei vielä tunnisteta riittävästi monikielisten ihmisten potentiaalia, jonka tutkimus tuo esiin.
Vaikka julkisessa keskustelussa niin kutsutut kansainväliset osaajat on toivottu ryhmä työmarkkinoilla, moni aikuisena Suomeen muuttanut korkeakoulutettu henkilö joutuu täydentämään tai haluaa täydentää osaamistaan mielekkään työn löytämiseksi. Myös suomen kielen oppiminen on monelle tärkeää. Leskisen väitöstutkimus valottaa korkeakoulutaustaisten maahanmuuttaneiden haasteita ja mahdollisuuksia, kun he navigoivat kohti ammatillisia tavoitteitaan. Tutkimuksessa korostuu tilanteiden yksilöllisyys.
”Julkisessa keskustelussa helposti unohtuu, että niin kutsuttujen kansainvälisten osaajien taustat ja tilanteet ovat valtavan erilaisia keskenään. Joku saattaa käyttää arjessaan mielellään englantia, vaikka on asettunut Suomeen. Toinen taas saattaa muuttaa pois, vaikka on työskennellyt omalla alallaan suomeksi. Tämä yksilöllisyys pitäisi huomioida myös koulutuksissa, joihin korkeakoulutaustaiset maahanmuuttaneet osallistuvat”, Leskinen toteaa.
Opiskelu voi onnistua, vaikka kielitaito olisi vasta kehittymässä
Joskus suomi ja englanti nähdään korkeakoulutaustaisten maahanmuuttaneiden kohdalla toisilleen vastakkaisina tai erillisinä vaihtoehtoina. Lisäksi huomio kiinnittyy usein siihen, millaista suomen kielen osaamista tai paikallisten käytänteiden hallintaa yksilöiltä puuttuu.
Leskinen painottaa, että eri kielten osaamisesta ja limittäisestä käytöstä on hyötyä opiskelussa, ja tämä tulisi huomioida myös korkeakoulutuksen käytänteissä. Korkeakoulun kielenkäyttötilanteissa ja tekstien äärellä voi lisäksi hyödyntää vaikkapa teknologian apua, toisten ihmisten tukea tai oman alan asiasisältöjen osaamista. Leskinen ehdottaa huomion kiinnittämistä yksilöiden vahvuuksiin ja potentiaaliin sekä käytänteiden joustavoittamista esimerkiksi kielitaitovaatimusten osalta. Suomen kieltäkin oppii parhaiten, kun pääsee osallistumaan.
”Olisi tärkeää kehittää tutkinto-ohjelmia, joissa opiskelijat voisivat hyödyntää koko kielellistä osaamistaan, myös kehittyviä kielitaitojaan. Lisäksi tarvitaan tukea omalla alalla tarvittavan suomen kielen taidon kehittämiseen”, Leskinen tiivistää.
Maahanmuuttotaustaiset ovat aliedustettu ryhmä niin korkeakoulutuksessa kuin työelämässä korkeakoulualoilla. Tutkimus tarjoaa eväitä kehittää korkeakoulutusta saavutettavampaan ja sosiaalisesti oikeudenmukaisempaan suuntaan.
FM Kirsi Leskisen soveltavan kielentutkimuksen ja suomen kielen väitöskirja ”Korkeakoulutaustaiset maahanmuuttaneet koulutuspolulla Suomessa: Neksusanalyysi tekstitoiminnasta, kielellisistä resursseista ja osallisuuden mahdollisuuksista” tarkastustilaisuus järjestetään 14.12.2024 klo 12.00 alkaen yliopiston päärakennuksen salissa C4. Vastaväittäjinä toimivat professori Lari Kotilainen (Helsingin yliopisto) ja yliopistonlehtori, FT Niina Hynninen (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Minna Suni (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Tilaisuutta voi seurata suorana verkossa: https://r.jyu.fi/dissertation-leskinen-141224
Väitöskirja on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0436-5
Lisätietoja: Kirsi Leskinen, kirsi.m.leskinen@jyu.fi
Taustatietoja:
Kirsi Leskinen on valmistunut Jyväskylän yliopistosta filosofian maisteriksi ja äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi vuonna 2016. Sen jälkeen hän on opettanut suomen kieltä monenlaisissa konteksteissa, ja tällä hetkellä hän toimii yliopistonopettajana Jyväskylän yliopiston avoimessa yliopistossa. Väitöstutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Työelämässä tarvittavien toisen kielen resurssien rakentuminen -hanketta (2019–2023, hankkeen johtaja Minna Suni). Tutkimusta ovat lisäksi rahoittaneet Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Suomen Kulttuurirahasto sekä Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Reetta KalliolaViestinnän asiantuntija, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504335652reetta.j.kalliola@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Suomessa kehitetty hoitomalli vähensi huomattavasti psykiatrisen sairaalahoidon tarvetta Britanniassa31.8.2026 08:31:45 EEST | Tiedote
Suomessa kehitetty avoimen dialogin hoitomalli vähensi psykiatrisen sairaalahoidon ja erikoissairaanhoitoon palaamisen tarvetta Isossa-Britanniassa toteutetussa ODDESSI-tutkimuksessa. Avoimen dialogin ryhmässä sairaalahoitoon joutui 21 prosenttia osallistujista, kun tavanomaisen hoidon ryhmässä osuus oli 44 prosenttia. Alan johtavassa The Lancet Psychiatry -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan avoimen dialogin mukaista hoitoa saaneet arvioivat kahden vuoden seurannassa myös toipumisensa, elämänlaatunsa ja tyytyväisyytensä palveluihin paremmiksi kuin tavanomaista hoitoa saaneet. Tutkimuksen ennalta määritellyssä ensisijaisessa päätetapahtumassa, oireiden uusiutumiseen kuluneessa ajassa, ei kuitenkaan havaittu eroa ryhmien välillä.
Jyväskylän yliopisto on mukana merkittävässä EU Horizon Twinning -hankkeessa – tavoitteena rakentaa entisen Jugoslavian perinnön ympärille kansainvälinen osaamiskeskittymä.28.8.2026 10:00:00 EEST | Uutinen
Euroopan komissio on myöntänyt 1,5 miljoonan euron rahoituksen Jyväskylän yliopiston, Erfurtin yliopiston, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja slovenialaisen Institute IRRIS:in yhteiselle BORDER ECHOES -hankkeelle. Suomalaisten partnerien tehtävänä on tukea Sloveniassa tehtävää pioneerityötä muistitiedon tallentamiseen ja jatkokäyttöön liittyen. Rahoituksesta kolmannes suuntautuu hankkeen suomalaisille partnereille.
Hae syksyn 2026 yhteishaussa Jyväskylän yliopistoon ja aloita tutkinto-opiskelu tammikuussa 202727.8.2026 08:05:00 EEST | Tiedote
Jäitkö ilman opiskelupaikkaa tai haluatko syventää osaamistasi? Syksyn yhteishaku tarjoaa sinulle mahdollisuuden aloittaa opinnot jo tammikuussa.
Kansallisarkisto ja Jyväskylän yliopisto digitoivat Jyväskylän seminaarin ja kasvatusopillisen korkeakoulun historiallisia arkistoaineistoja26.8.2026 15:18:56 EEST | Tiedote
Kansallisarkistolla ja Jyväskylän yliopistolla on kumppanuusdigitointihanke, jonka myötä merkittäviä osia kulttuuri- ja sivistyshistoriallisesti arvokkaiden Jyväskylän kansakoulunopettajaseminaarin sekä Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun arkistoaineistoista saadaan jatkossa käyttöön digitaalisesti. Kumppanuus toteutetaan kesäkuusta syyskuuhun 2026. Hanketta rahoittavat Jyväskylän yliopistosäätiö, Jyväskylän yliopisto sekä Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitos.
ERC Advanced Grant -miljoonarahoitus Jyväskylän yliopistoon – tutkimushankkeessa kehitetään keinoja nähdä piilossa olevia rakenteita matematiikan avulla26.8.2026 08:05:00 EEST | Tiedote
Euroopan tutkimusneuvosto ERC on myöntänyt merkittävän ERC Advanced Grant -rahoituksen Jyväskylän yliopiston matematiikan professori Mikko Salolle. Viisivuotinen rahoitus on arvoltaan noin 2,5 miljoonaa euroa ja sen avulla Salon tutkimusryhmä kehittää uusia matemaattisia menetelmiä inversio-ongelmien ratkaisemiseen. Menetelmillä on merkittäviä sovelluksia muun muassa lääketieteellisessä kuvantamisessa, materiaalitutkimuksessa, teollisuuden laadunvalvonnassa sekä geofysiikassa. Kyseisen rahoituksen saajat ovat erityisen ansioituneita tutkijoita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme