Korkeakoulutuksen tulee huomioida monikieliset opiskelijat paremmin

Vaikka julkisessa keskustelussa niin kutsutut kansainväliset osaajat on toivottu ryhmä työmarkkinoilla, moni aikuisena Suomeen muuttanut korkeakoulutettu henkilö joutuu täydentämään tai haluaa täydentää osaamistaan mielekkään työn löytämiseksi. Myös suomen kielen oppiminen on monelle tärkeää. Leskisen väitöstutkimus valottaa korkeakoulutaustaisten maahanmuuttaneiden haasteita ja mahdollisuuksia, kun he navigoivat kohti ammatillisia tavoitteitaan. Tutkimuksessa korostuu tilanteiden yksilöllisyys. 

”Julkisessa keskustelussa helposti unohtuu, että niin kutsuttujen kansainvälisten osaajien taustat ja tilanteet ovat valtavan erilaisia keskenään. Joku saattaa käyttää arjessaan mielellään englantia, vaikka on asettunut Suomeen. Toinen taas saattaa muuttaa pois, vaikka on työskennellyt omalla alallaan suomeksi. Tämä yksilöllisyys pitäisi huomioida myös koulutuksissa, joihin korkeakoulutaustaiset maahanmuuttaneet osallistuvat”, Leskinen toteaa. 

Opiskelu voi onnistua, vaikka kielitaito olisi vasta kehittymässä

Joskus suomi ja englanti nähdään korkeakoulutaustaisten maahanmuuttaneiden kohdalla toisilleen vastakkaisina tai erillisinä vaihtoehtoina. Lisäksi huomio kiinnittyy usein siihen, millaista suomen kielen osaamista tai paikallisten käytänteiden hallintaa yksilöiltä puuttuu. 

Leskinen painottaa, että eri kielten osaamisesta ja limittäisestä käytöstä on hyötyä opiskelussa, ja tämä tulisi huomioida myös korkeakoulutuksen käytänteissä. Korkeakoulun kielenkäyttötilanteissa ja tekstien äärellä voi lisäksi hyödyntää vaikkapa teknologian apua, toisten ihmisten tukea tai oman alan asiasisältöjen osaamista. Leskinen ehdottaa huomion kiinnittämistä yksilöiden vahvuuksiin ja potentiaaliin sekä käytänteiden joustavoittamista esimerkiksi kielitaitovaatimusten osalta. Suomen kieltäkin oppii parhaiten, kun pääsee osallistumaan. 

”Olisi tärkeää kehittää tutkinto-ohjelmia, joissa opiskelijat voisivat hyödyntää koko kielellistä osaamistaan, myös kehittyviä kielitaitojaan. Lisäksi tarvitaan tukea omalla alalla tarvittavan suomen kielen taidon kehittämiseen”, Leskinen tiivistää. 

Maahanmuuttotaustaiset ovat aliedustettu ryhmä niin korkeakoulutuksessa kuin työelämässä korkeakoulualoilla. Tutkimus tarjoaa eväitä kehittää korkeakoulutusta saavutettavampaan ja sosiaalisesti oikeudenmukaisempaan suuntaan. 

FM Kirsi Leskisen soveltavan kielentutkimuksen ja suomen kielen väitöskirja ”Korkeakoulutaustaiset maahanmuuttaneet koulutuspolulla Suomessa: Neksusanalyysi tekstitoiminnasta, kielellisistä resursseista ja osallisuuden mahdollisuuksista” tarkastustilaisuus järjestetään 14.12.2024 klo 12.00 alkaen yliopiston päärakennuksen salissa C4. Vastaväittäjinä toimivat professori Lari Kotilainen (Helsingin yliopisto) ja yliopistonlehtori, FT Niina Hynninen (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Minna Suni (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi. 

Tilaisuutta voi seurata suorana verkossa: https://r.jyu.fi/dissertation-leskinen-141224 

Väitöskirja on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0436-5 

Lisätietoja: Kirsi Leskinen, kirsi.m.leskinen@jyu.fi 

Taustatietoja:

Kirsi Leskinen on valmistunut Jyväskylän yliopistosta filosofian maisteriksi ja äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi vuonna 2016. Sen jälkeen hän on opettanut suomen kieltä monenlaisissa konteksteissa, ja tällä hetkellä hän toimii yliopistonopettajana Jyväskylän yliopiston avoimessa yliopistossa. Väitöstutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Työelämässä tarvittavien toisen kielen resurssien rakentuminen -hanketta (2019–2023, hankkeen johtaja Minna Suni). Tutkimusta ovat lisäksi rahoittaneet Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Suomen Kulttuurirahasto sekä Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö.