Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Suomelle satojen miljoonien eurojen lisätulot päästökaupasta – EK esittää tulojen kohdentamista puhtaan liikenteen vauhdittamiseen

10.12.2024 08:00:00 EET | Elinkeinoelämän keskusliitto EK | Tiedote

Jaa

EU:n päästökauppa laajenee meri- ja lentoliikenteen lisäksi tieliikenteeseen. Liikenteen kustannukset nousevat vuositasolla yli miljardilla eurolla, mutta samaan aikaan päästökauppatuloja palautuu valtiolle sadoilla miljoonilla euroilla. EK kiirehtii hallitusta valmistelemaan rahoitusmallia, jolla uudet päästökauppatulot saadaan kohdennettua kasvavien liikennekustannusten alentamiseen ja puhtaan liikenteen innovaatioihin.

On tärkeää, että vihreää siirtymää vauhditetaan myös liikenteessä päästökaupan avulla. Meri- ja lentoliikenne kuuluvat jo teollisuuden kanssa samaan EU:n laajuiseen päästökauppaan. Tieliikenne tulee EU:n uuden polttoainejakelun päästökaupan piiriin vuonna 2027.

Samalla on tunnistettava päästökaupan huomattava kustannusvaikutus: päästökaupasta aiheutuu Suomen liikenteelle yli miljardin euron vuosittaiset lisäkustannukset. Bensan hinta nousee arviolta 16 snt/l ja dieselin 11 snt/l. Samoin meri- ja lentoliikenteen lippujen ja rahtien hinnat nousevat.

Erityisesti tieliikenteessä on huomioitava, ettei päästöihin saa kohdistua moninkertaisia maksuja. Kun tieliikenteen päästökauppa käynnistyy 2027, on luovuttava polttoaineen kansallisesta CO2-verosta tai alennettava sitä päästökauppakustannusta vastaavasti.

Liikennekustannusten nousu heijastuu laajasti koko talouteen, ulkomaankaupan rinnalla kotimarkkinayrityksiin ja matkailuun. Samoin kustannusnousu vaikuttaa kotitalouksien työssäkäyntiin, palvelujen käyttöön sekä ostovoimaan kaiken kaikkiaan.

Kansallisten rahoitusmallien valmistelulla on kiire

Merkittäviä myönteisiä mahdollisuuksia liittyy siihen, että päästökauppatuloja palautetaan jäsenvaltioille. Suomen valtio tulee saamaan satojen miljoonien eurojen lisätulot joka vuosi. Tieliikenteestä tulee valtiolle päästökauppatuloja vuosittain noin 300 miljoonaa euroa, lentoliikenteestä 45 miljoonaa euroa ja meriliikenteestä arvioilta 100 miljoonaa euroa. Kun mukaan lasketaan teollisuuden päästökauppa (EU ETS), nousevat Suomelle palautettavat tulot arviolta 1,2 miljardin euron tasolle vuonna 2027. 

EU antaa jäsenmaille varsin vapaat kädet varojen käyttöön – kunhan niillä edistetään yhteiskunnan vihreää siirtymää. Riskinä on, että päästökauppatulot päädytään käyttämään sekalaisella tavalla valtionbudjetin tilkkeeksi. Sitä emme Suomelle halua, korostaa EK:n johtava asiantuntija Tiina Haapasalo:

”Nyt on varmistettava, että päästökauppatulot käytetään samaisen sektorin hyväksi, joka päästöoikeudet on myös maksanut. Siksi esitämme, että liikenteen päästökauppatulot kohdennetaan liikenteen energiasiirtymän vauhdittamiseen ja siihen liittyvien kustannusten alentamiseen tieliikenteessä, merellä ja satamissa sekä lentoliikenteessä. Käytännössä puhutaan esimerkiksi kestävien polttoaineiden tai vedyn tuotantoinfran kehittämisestä ja käyttöönoton tukemisesta.”

Kansallisten rahoitusmallien valmistelulla on kiire, sillä päästökauppatuloja on jo alettu tilittää Suomen valtiolle.

”Kannustamme hallitusta käynnistämään pikaisella aikataululla valmistelun, jossa määritellään rahoituksen konkreettisemmasta toteutustavasta ja pelisäännöistä.”

Ilmastokäänteessä on pakko onnistua ja siihen on elinkeinoelämä sitoutunut, korostaa Haapasalo:

”Samalla on varmistettava, että yritysten kustannusrasitus ei nouse kohtuuttomaksi Suomen syrjäisen sijainnin, pitkien etäisyyksien tai kylmän talviajan vuoksi. Päästökaupan kustannusvaikutus on maantieteen tähden muutoinkin suhteellisesti suurempi kuin muissa EU-maissa. Ulkomaakaupan ohella on huomioitava niin matkailu kuin kansalaisten ostovoima”.

EK:n esimerkkejä liikenteen päästökauppatulojen kohdentamiseen: 

Tieliikenteen päästökauppatulot tulisi kohdentaa

  • tukiin ja kannusteisiin, jotka liittyvät päästöttömien tai vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintaan
  • lataus- ja tankkausinfran investointien tukemiseen
  • ilmastomuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseen panostamalla väyläinfran ja liikenteen TKI-toimiin.


Meriliikenteessä päästökauppatulot tulisi kohdentaa

  • kestävien polttoaineidentuotantoon ja käyttöön niin, että kestävän polttoaineen hintaero pienenee verrattuna fossiiliseen polttoaineeseen
  • tukeen polttoaineen kuljettamiseksi, varastoimiseksi ja jakelemiseksi satamissa.

Lentoliikenteessä päästökauppatulot tulisi kohdentaa

  • kestävien lentopolttoaineen tuotannon ja käytön edistämiseen
  • jakelu- ja latausinfran rakentamiseen lentoasemille
  • uusien polttoainetoimittajien pääsyn helpottamiseen Suomen markkinoille
  • vedyn käytön edistämiseen pidemmällä aikavälillä, kun kysyntää alkaa muodostua.

 

Lisätiedot:
EK:n johtava asiantuntijaTiina Haapasalo, puh. 040 763 1482, valokuvat

Yhteyshenkilöt

Satu ToivonenTiedottaja

Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka
Energia, ilmasto, liikenne, ympäristö
EU-asiat, Brysselin toimisto
Kauppapolitiikka, kansainvälistyminen

Puh:040 821 2097satu.toivonen@ek.fi

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK

EK:n Vientibarometri: Epävarmuus ja kohoavat hinnat yritysten suurin huoli – EU:lta kaivataan uusia kauppadiilejä ja jämäkkyyttä Trumpin edessä17.3.2026 14:00:00 EET | Tiedote

Maailmatilanteen kasvava epävarmuus on tällä hetkellä suomalaisyritysten ylivoimaisesti suurin huolenaihe vientimarkkinoilla. Kotimaassa taas pelätään kohoavien kustannusten syövän yritysten kansainvälistä kilpailukykyä, vaikka odotukset viennin kasvulle ovat vahvistuneet syksyisestä. EU:lta yritykset odottavat tiukempia toimia Trumpin tulleihin ja uusia kauppadiilejä viennin vauhdittamiseksi. EK:n helmikuisen Vientibarometrin perusteella viennin kasvuodotukset ovat vahvistuneet 7 prosenttia verrattuna syyskuun arvioihin: 47 prosenttia yrityksistä arvioi vientinsä kasvavan seuraavan puolen vuoden aikana ja 45 prosenttia odottaa sen säilyvän ennallaan. 8 prosenttia varautuu viennin supistumiseen, kun syyskuussa vastaava luku oli 13 prosenttia. Kyselytulokset kerättiin ennen Lähi-idän kriisin leimahtamista. EK:n johtajan Timo Vuoren mukaan sen vaikutukset voivat varjostaa näkymiä jatkossa, eritoten poikkeusolojen pitkittyessä: "Polttoaineiden ja logistiikan kallistuminen on huono uutinen

Ydinenergialain uudistus antaisi vauhtia investoinneille ja tukisi talouden kasvua13.3.2026 09:39:14 EET | Tiedote

EK pitää ydinenergialakiin esitettyä kokonaisuudistusta tervetulleena. Lupamenettelyiden selkiyttäminen ja sääntelyn modernisointi parantaisi Suomen investointivetovoimaa ja nopeuttaisi hankkeiden käytännön toteuttamista. Samalla avattaisiin tietä myös pienydinvoimaloille, joiden kehittämisessä Suomi on Euroopan eturintamassa. Vuonna 2019 käynnistetty ydinenergialain kokonaisuudistus on edennyt eduskunnan käsittelyyn huolellisen ja laajan valmistelun myötä. Elinkeinoelämän keskusliiton arvion mukaan uudistus parantaisi edellytyksiä sekä nykyisten ydinvoimaloiden hyödyntämiselle että tuleville investoinneille, joita Suomen puhdas sähköjärjestelmä ja teollisuuden kasvavat tarpeet edellyttävät. “Hallituksen esityksessä on useita tärkeitä uudistuksia, jotka sujuvoittavat ydinvoimahankkeita koskevaa päätöksentekoa sekä tunnistavat sarjavalmisteisten ja pienten ydinenergialaitosten merkityksen ja selkeyttävät niitä koskevaa luvitusta. Myös ydinenergia-alan osaamisen palveluviennille avautuis

EU ajaa etusijaa eurooppalaiselle tuotannolle – EK panostaisi sisämarkkinoihin3.3.2026 12:00:00 EET | Tiedote

EK:n mielestä komissio on oikealla asialla, kun se hakee keinoja vahvistaa eurooppalaisten yritysten pärjäämistä globaalissa markkinassa ja vauhdittaa puhtaiden ratkaisujen kysyntää. Paikallisen tuotannon suosiminen julkisissa hankinnoissa ei kuitenkaan ole paras tapa vahvistaa Euroopan kilpailukykyä. Paljon suuremmat hyödyt saataisiin, jos Eurooppa ottaisi kaikki tehot irti sisämarkkinoistaan. Jäsenmaille tarvitaan lisää painetta sisämarkkinaesteiden poistamiseksi. Eurooppa hakee keinoja pitää paremmin puoliaan, kun kauppasuhteiden epävarmuudet kasvavat ja protektionismi maailmalla etenee. Komission odotetaan julkistavan Industrial Accelerator Act -esityksen maaliskuussa, mahdollisesti jo 4.3. Talouden kannalta tärkeä seurattava kysymys koskee sitä, millaista etusijaisuutta komissio tulee esittämään eurooppalaisille tuotteille ja ratkaisuille (European Preference, Buy European). Komission harkinnassa on lainsäädäntöä, jolla esimerkiksi julkisiin hankintoihin voitaisiin liittää euroopp

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye