Suomelle satojen miljoonien eurojen lisätulot päästökaupasta – EK esittää tulojen kohdentamista puhtaan liikenteen vauhdittamiseen
10.12.2024 08:00:00 EET | Elinkeinoelämän keskusliitto EK | Tiedote
EU:n päästökauppa laajenee meri- ja lentoliikenteen lisäksi tieliikenteeseen. Liikenteen kustannukset nousevat vuositasolla yli miljardilla eurolla, mutta samaan aikaan päästökauppatuloja palautuu valtiolle sadoilla miljoonilla euroilla. EK kiirehtii hallitusta valmistelemaan rahoitusmallia, jolla uudet päästökauppatulot saadaan kohdennettua kasvavien liikennekustannusten alentamiseen ja puhtaan liikenteen innovaatioihin.
On tärkeää, että vihreää siirtymää vauhditetaan myös liikenteessä päästökaupan avulla. Meri- ja lentoliikenne kuuluvat jo teollisuuden kanssa samaan EU:n laajuiseen päästökauppaan. Tieliikenne tulee EU:n uuden polttoainejakelun päästökaupan piiriin vuonna 2027.
Samalla on tunnistettava päästökaupan huomattava kustannusvaikutus: päästökaupasta aiheutuu Suomen liikenteelle yli miljardin euron vuosittaiset lisäkustannukset. Bensan hinta nousee arviolta 16 snt/l ja dieselin 11 snt/l. Samoin meri- ja lentoliikenteen lippujen ja rahtien hinnat nousevat.
Erityisesti tieliikenteessä on huomioitava, ettei päästöihin saa kohdistua moninkertaisia maksuja. Kun tieliikenteen päästökauppa käynnistyy 2027, on luovuttava polttoaineen kansallisesta CO2-verosta tai alennettava sitä päästökauppakustannusta vastaavasti.
Liikennekustannusten nousu heijastuu laajasti koko talouteen, ulkomaankaupan rinnalla kotimarkkinayrityksiin ja matkailuun. Samoin kustannusnousu vaikuttaa kotitalouksien työssäkäyntiin, palvelujen käyttöön sekä ostovoimaan kaiken kaikkiaan.
Kansallisten rahoitusmallien valmistelulla on kiire
Merkittäviä myönteisiä mahdollisuuksia liittyy siihen, että päästökauppatuloja palautetaan jäsenvaltioille. Suomen valtio tulee saamaan satojen miljoonien eurojen lisätulot joka vuosi. Tieliikenteestä tulee valtiolle päästökauppatuloja vuosittain noin 300 miljoonaa euroa, lentoliikenteestä 45 miljoonaa euroa ja meriliikenteestä arvioilta 100 miljoonaa euroa. Kun mukaan lasketaan teollisuuden päästökauppa (EU ETS), nousevat Suomelle palautettavat tulot arviolta 1,2 miljardin euron tasolle vuonna 2027.
EU antaa jäsenmaille varsin vapaat kädet varojen käyttöön – kunhan niillä edistetään yhteiskunnan vihreää siirtymää. Riskinä on, että päästökauppatulot päädytään käyttämään sekalaisella tavalla valtionbudjetin tilkkeeksi. Sitä emme Suomelle halua, korostaa EK:n johtava asiantuntija Tiina Haapasalo:
”Nyt on varmistettava, että päästökauppatulot käytetään samaisen sektorin hyväksi, joka päästöoikeudet on myös maksanut. Siksi esitämme, että liikenteen päästökauppatulot kohdennetaan liikenteen energiasiirtymän vauhdittamiseen ja siihen liittyvien kustannusten alentamiseen tieliikenteessä, merellä ja satamissa sekä lentoliikenteessä. Käytännössä puhutaan esimerkiksi kestävien polttoaineiden tai vedyn tuotantoinfran kehittämisestä ja käyttöönoton tukemisesta.”
Kansallisten rahoitusmallien valmistelulla on kiire, sillä päästökauppatuloja on jo alettu tilittää Suomen valtiolle.
”Kannustamme hallitusta käynnistämään pikaisella aikataululla valmistelun, jossa määritellään rahoituksen konkreettisemmasta toteutustavasta ja pelisäännöistä.”
Ilmastokäänteessä on pakko onnistua ja siihen on elinkeinoelämä sitoutunut, korostaa Haapasalo:
”Samalla on varmistettava, että yritysten kustannusrasitus ei nouse kohtuuttomaksi Suomen syrjäisen sijainnin, pitkien etäisyyksien tai kylmän talviajan vuoksi. Päästökaupan kustannusvaikutus on maantieteen tähden muutoinkin suhteellisesti suurempi kuin muissa EU-maissa. Ulkomaakaupan ohella on huomioitava niin matkailu kuin kansalaisten ostovoima”.
EK:n esimerkkejä liikenteen päästökauppatulojen kohdentamiseen:
Tieliikenteen päästökauppatulot tulisi kohdentaa
- tukiin ja kannusteisiin, jotka liittyvät päästöttömien tai vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintaan
- lataus- ja tankkausinfran investointien tukemiseen
- ilmastomuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseen panostamalla väyläinfran ja liikenteen TKI-toimiin.
Meriliikenteessä päästökauppatulot tulisi kohdentaa
- kestävien polttoaineidentuotantoon ja käyttöön niin, että kestävän polttoaineen hintaero pienenee verrattuna fossiiliseen polttoaineeseen
- tukeen polttoaineen kuljettamiseksi, varastoimiseksi ja jakelemiseksi satamissa.
Lentoliikenteessä päästökauppatulot tulisi kohdentaa
- kestävien lentopolttoaineen tuotannon ja käytön edistämiseen
- jakelu- ja latausinfran rakentamiseen lentoasemille
- uusien polttoainetoimittajien pääsyn helpottamiseen Suomen markkinoille
- vedyn käytön edistämiseen pidemmällä aikavälillä, kun kysyntää alkaa muodostua.
Lisätiedot:
EK:n johtava asiantuntijaTiina Haapasalo, puh. 040 763 1482, valokuvat
Yhteyshenkilöt
Satu ToivonenTiedottaja
Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka
Energia, ilmasto, liikenne, ympäristö
EU-asiat, Brysselin toimisto
Kauppapolitiikka, kansainvälistyminen
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Yritysten suhdannenousu voimistuu29.6.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Suomen yrityssektorin talousluottamus vahvistui kesäkuussa. Paranemista tapahtui etenkin palveluissa ja vähittäiskaupassa sekä matalalla tasolla olevassa rakentamisessa. Teollisuuden luottamus pysyi edelliskuun lukemissa.
EK:n yrityskysely: Joka toinen työnantaja tähtää nyt yli 10 prosentin kasvuun; vientiyritysten määrä noussut tuhannella15.6.2026 07:30:00 EEST | Tiedote
Viidennes Suomen pk-sektorin työnantajista on onnistunut kasvattamaan yritystoimintaansa yli 10 prosenttia edellisen 12 kuukauden aikana. Lähes puolet asettaa tulevalle liikevaihdolle yli 10 prosentin kasvutavoitteita. Suomi on myös saanut vuoden aikana noin tuhat uutta vientiyritystä, mikä tarkoittaa positiivista haastetta vientipalveluiden tarjoajille. Lisäksi jopa 6.000 uutta yritystä harkitsee kansainvälistymistä. EK:n kasvuyrityskatsauksen kyselyyn vastasi lähes 1000 työnantajayritystä, jotka edustavat valtaosin pk-sektoria: Tulosten mukaan 19 prosenttia työnantajayrityksistä on kyennyt kasvattamaan liikevaihtoaan yli 10 prosenttia edellisen 12 kuukauden aikana (17 prosenttia vuosi sitten). 48 prosenttia tavoittelee jatkossa vähintään 10 prosentin vuotuista kasvua (43 prosenttia vuosi sitten). 16 prosenttia Suomen työnantajayrityksistä täyttää kasvuyrityksen molemmat kriteerit: ne ovat onnistuneet kasvattamaan liikevaihtoa vähintään 10 prosenttia edellisen 12 kuukauden aikana ja a
EK:n yrittäjien vaalitavoitteet: Suomi pohjoismaiseen kasvuvauhtiin12.6.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
EK:n yrittäjät esittävät Suomen seuraavalle hallitukselle keinoja kasvuyritysten osuuden tuplaamiseen, yrittäjävetoisten mittelstand-yritysten määrän kaksinkertaistamiseen sekä vientiyritysten määrän merkittävään kasvattamiseen vuoteen 2031 mennessä. Tehdään Suomesta yrittäjähenkisten osaajien, vahvojen pääomamarkkinoiden ja sujuvan sääntelyn Pohjoismaa, jossa pk-sektorin yritykset skaalautuvat kasvuun, luovat työpaikkoja ja laajentuvat kansainvälistymällä. Tarve Suomen kasvukäänteelle on akuutti, korostaa yrittäjyydestä ja kansainvälistymisestä vastaava johtaja Petri Vuorio: ”Suomen hiipuessa keskeisimmät verrokit Ruotsi ja Tanska ovat ajaneet kasvussa kauas ohitsemme. Kasvun potentiaali on kuitenkin huomattava: meillä on jopa 70 000 pk-yritystä enemmän kuin Tanskassa mutta 40 prosenttia vähemmän yli 10 hengen yrityksiä. Suomen pk-yritysvetoinen kasvuaalto vaatii paitsi rohkeutta ja riskinottoa, myös Pohjoismaiden parasta toimintaympäristöä yrittää, investoida ja kasvaa. Vastineeksi S
Uusi selvitys: Sairauspoissaolot maksavat Suomelle miljardeja11.6.2026 11:32:48 EEST | Tiedote
Sairauspoissaolot aiheuttavat Suomelle noin 5 miljardin euron vuosittaiset kustannukset menetettynä työpanoksena. Poissaoloja kertyy vuosittain noin 25 miljoonaa työpäivää. Yhden poissaolopäivän hinta on työnantajalle keskimäärin 257 – 420 euroa. Esimerkiksi rokotusohjelmissa ja ehkäisevissä toimissa tulisi huomioida terveyshyötyjen lisäksi myös työpanos- ja verovaikutukset, ei vain terveydenhuollon kustannuksia. Raportin mukaan pelkästään leikkausjonojen vuoksi Suomessa menetetään vuosittain noin 3300 henkilötyövuotta ja noin 257 miljoonaa euroa työpanoksena.
Teollisuuden investoinnit kääntyvät selvään kasvuun – myös palveluiden näkymät kohentuneet11.6.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tuoreen Investointitiedustelun mukaan tehdasteollisuuden investointien odotetaan kasvavan kuluvana vuonna noin kuudella prosentilla. Investointien yhteenlaskettu arvo vuonna 2026 nousisi noin 10,7 miljardiin euroon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme