KuvaTieto-raportti auttaa kehittämään uusia kuvajournalismin muotoja
Tampereen yliopiston uusi tutkimusraportti tarjoaa näkymiä visuaalisen journalismin tulevaisuuteen. Raportin mukaan visuaalista journalismia tulee uudistaa uudet teknologiat ja toimijat huomioiden niin, että luottamusta kuvaan ei horjuteta. Visuaalinen journalismi tulee tulevaisuudessakin olemaan merkittävä uutistiedon lähde.
Mediakenttä ja käsitys visuaalisesta journalismista ovat muuttuneet monin tavoin digitalisaation myötä. Tampereen yliopiston viestintätieteiden yksikön tuottama KuvaTieto-raportti tarjoaa näkymiä visuaalisen journalismin tulevaisuuteen.
– Media-alalla vallitsee ristiriitainen tilanne: samaan aikaan, kun visuaalisuuden merkitys on kasvanut, perinteisiä kuvaajia on toimituksissa vähemmän. Tartumme tähän ristiriitaisuuteen ymmärtämällä visuaaliset journalistit kuvien ja tiedon välisen suhteen asiantuntijoina, kertoo professori Asko Lehmuskallio.
Yleisön ja journalistisen kuvan välinen luottamussuhde kaipaa uudistamista
Digitaalista kuvaa on helppo tuottaa ja manipuloida, jolloin esimerkiksi tekoälyllä tuotetut kuvat ovat vaarassa sekoittua dokumentaarisiin kuviin.
Raportin löydösten mukaan on entistä tärkeämpää vaalia yleisön luottamusta visuaalisten journalistien kykyyn tuottaa luotettavaa tietoa, vaikka siinä käytettäisiin uusimpia visuaalisia teknologioita. Monenlaisten kuvalähteiden hyödyntäminen päivittäisessä uutistyössä vaatii yhteiskunnallista ajattelukykyä.
– Teknologinen kehitys luo journalisteille paineita opetella jatkuvasti uusia taitoja, mutta teknisten taitojen lisäksi joudutaan tarkistamaan journalistisia työkäytäntöjä ja pohtimaan sellaisia asioita kuten kuvien vastuullisuus, läpinäkyvyys ja moninaisuus. Nämä journalismin arvoihin ja standardeihin liittyvät kysymyksethän eivät sinänsä ole uusia, sanoo tutkija Paula Haara.
KuvaTieto-raportti
- KuvaTieto-raportti on Åkerlundin mediasäätiön rahoittaman samannimisen hankkeen loppuraportti. KuvaTieto-hankkeessa kehitettiin uusia kuvajournalismin muotoja kiinnittämällä huomio digitaalisen teknologian kehitykseen, media-alan ammatillisiin osaamistarpeisiin ja alaan liittyvään tutkimukseen.
- Hankkeessa haastateltiin visuaalisuuden ammattilaisia media-alalta sekä visuaalisen viestinnän ja median tutkijoita ja opettajia. Raportti kokoaa haastatteluiden keskeiset löydökset. Lisäksi raportin liitteeseen on koottu esimerkkejä ja ohjeistuksia siitä, mitä visuaalinen journalismi voisi tulevaisuudessa olla.
Lue tutkimusraportti verkosta.
Lisätietoja:
Asko Lehmuskallio, professori, Tampereen yliopisto
050 318 7013
asko.lehmuskallio@tuni.fi
Paula Haara, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto
050 318 7677
paula.haara@tuni.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalveluarkisin 10-15
Puh:+358294520800viestinta.tau@tuni.fiLinkit
Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme