Lasten ja nuorten vapaa-ajan digilaitteiden ja -sisältöjen käyttöön laaditaan suositukset – THL ja OPH kokoavat asiantuntijoista verkostoa

Useat maat ovat laatineet kansallisia suosituksia lasten ja nuorten ruutuaikaan, viimeisimpänä Ruotsi. Suositukset ovat olleet esillä julkisessa keskustelussa myös Suomessa. THL:n ja OPH:n käynnistämässä laajassa yhteistyössä on tarkoituksena edistää lasten ja nuorten hyvinvointia, turvallisuutta, mielenterveyttä ja oppimista ottamalla huomioon ympäristön digitaalisuuteen liittyvät haasteet. Työssä hyödynnetään laajasti tutkimusta, kokemustietoa ja asiantuntemusta.  

Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist toteaa, että digitaalinen ympäristö on nykyisin olennainen osa nuorten arkea, ja siksi on tärkeää tunnistaa älylaitteiden ja sosiaalisen median vaikutuksia nuorten hyvinvointiin. Bergqvistin mukaan on syytä miettiä, mikä on lapselle sopiva ruutuaika, ja miten ruutuaika jaksottuu arkipäivään. Koulun lisäksi siis ulkoilun, liikunnan ja harrastusten kanssa.

”Haluan korostaa, että digitaalisilla laitteilla on sekä myönteisiä että kielteisiä puolia. Lisääntynyt ruutuaika tuo kuitenkin haasteita kokonaisvaltaiseen hyvinvointiimme, siksi on välttämätöntä pohtia ikäystävällisiä suosituksia lasten ja nuorten digitaaliseen mediankäyttöön. Lasten ja nuorten päivään tulisi kuulua myös riittävästi ulkoilua ja liikuntaa sekä unta”, Bergqvist muistuttaa.

”Tarvitsemme yhteistä keskustelua ja ymmärrystä ilmiöstä sekä konkreettisia keinoja lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi muuttuvassa toimintaympäristössä. Tavoitteena on etsiä yhdessä tasapainoisia keinoja haittojen ehkäisemiseksi ja rakentaa lasten ja nuorten vapaa-aikaa koskevat suositukset, jotka huomioivat hyvinvoinnin ja turvallisuuden näkökulmat”, THL:n pääjohtaja Mika Salminen ja OPH:n pääjohtaja Minna Kelhä toteavat.

Digitaalisten laitteiden ja sisältöjen käytön suositus ei ole vain ruutuajan pohtimista

Digitaaliset laitteet ja sisällöt ovat osa monen lapsen ja nuoren elämää. Ne luovat mahdollisuuksia esimerkiksi sosiaalisten suhteiden ylläpitämiselle ja oppimiselle. Samaan aikaan esiin on noussut huoli lasten ja nuorten liiallisesta ruutuajasta. Laajeneva tutkimusnäyttö digitaalisten laitteiden haitoista on karttunut.

”Digilaitteilla käytettävä niin sanottu ruutuaika on tärkeä keskustelun aihe, mutta samanaikaisesti on hyvä kiinnittää huomiota laajemmin siihen, mitä laitteilla tehdään ja millaisille sisällöille lapset ja nuoret altistuvat”, pääjohtaja Salminen sanoo.

Lapsuuden varhaisvuodet ovat aivojen sekä kielellisen kehityksen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen oppimisen kannalta erityisen herkkää aikaa. Digilaitteilla liiallisesti ja valvomatta käytetty aika kaventaa lasten ja nuorten kokemusmaailmaa. Se on myös poissa tärkeistä kehityksen ja oppimisen paikoista, kuten sosiaalisesta vuorovaikutuksesta, lukemisesta, liikkumisesta ja leikistä. Tutkimusten pohjalta tiedetään, että liiallinen netinkäyttö on yhteydessä nukkumisen sekä opiskelun ja oppimisen vaikeuksiin.

Viimeisimmän Kouluterveyskyselyn (2023) mukaan 4. ja 5. vuosiluokkien oppilailla mielialaongelmat, ahdistuneisuus ja heikko itsetunto olivat selvästi yleisempiä niillä, joilla oli liiallista netinkäyttöä verrattuna niihin, joilla sitä ei ollut.  Yläkoulu- ja lukioikäisillä nuorilla liiallisen netinkäytön on huomattu yleistyneen. Tytöillä tämä liittyy enemmän sosiaalisen median käyttöön, pojilla pelaamiseen. Arvioidaan, että nuorista aikuisista noin 9,8 prosenttia täyttää someriippuvuuden kriteerit, 16-vuotiaista tytöistä 16 prosenttia.

”Lasten ja nuorten arki on yksi kokonaisuus, ja vapaa-ajan digilaitteiden käytön vaikutukset näkyvät monella tavalla varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisella asteella. Näemme tärkeänä kodin, koulun ja varhaiskasvatuksen sekä moniammatillisten palvelujen yhteistyön tässä kysymyksessä. Samalla on otettava huomioon, että digilaitteiden käytöllä on myös oppimista ja hyvinvointia tukevia vaikutuksia. Nyky-yhteiskunnassa ei pärjää ilman digitaalista sivistystä, jota harjoitellaan varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa”, pääjohtaja Kelhä sanoo.

Tule mukaan yhteiseen kansalliseen työhön asiantuntijaverkoston kautta – ilmoittaudu 17.1.2025 mennessä

THL ja OPH kutsuvat asiaan perehtyneitä ja siitä kiinnostuneita toimijoita yhteistyöhön. Erityisesti mukaan toivotaan valtionhallinnon, alueellisen- ja paikallishallinnon viranomaisia, tutkijoita, järjestöjä ja yrityksiä. Ilmoittautuneista muodostetaan verkosto, joka valmistelee kansalliset suositukset. Työ aloitetaan nuorimpien lapsien suosituksista.

Kartoitamme osana työtä myös olemassa olevia käytäntöjä.

Ilmoittaudu mukaan työhön tai tuo esille toimiva käytäntö. Ilmoittautua voit 17.1.2025 mennessä.

Ilmoittaudu mukaan tai ilmoita käytäntö

Lakimuutos kouluaikaan liittyvästä puhelimen käytön rajoittamisesta etenemässä eduskuntaan

Nyt alkavassa THL:n ja OPH:n yhteistyössä lähdetään etsimään ratkaisuja lasten ja nuorten vapaa-ajan digilaitteiden tasapainoiseen käyttöön. Kouluaikaan liittyvään puhelimen käytön rajoittamiseen liittyvä hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle vuoden 2024 loppuun mennessä. Tätä valmistelee opetus- ja kulttuuriministeriö hallitusohjelman mukaisesti.

Tästä perusopetuslakiin suunnitellusta muutoksesta viestitään erikseen.

Lisätietoja

Päivi Lindberg
johtava asiantuntija
THL
etunimi.sukunimi@thl.fi
puh. 029 524 7648

Laura Francke
yksikön päällikkö
Opetushallitus
etunimi.sukunimi@oph.fi
puh. 0295331303

Rosanna Blomster
ministerin erityisavustaja
opetus- ja kulttuuriministeriö
etunimi.sukunimi@gov.fi
puh. 0295 330 337