Pelaajabarometri: Seurapelaaminen nousussa, mobiilipelaaminen kaikkien aikojen ennätykseen
Suomalaisten kiinnostus ei-digitaalisiin peleihin on saavuttanut uusia ennätyksiä. Erityisesti pubipelien ja bingon suosio on kasvanut. Digitaalisista peleistä edelleen suosituinta on mobiilipelaaminen. Tuoreet tiedot selviävät Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikön toteuttamasta Pelaajabarometrista 2024.
Lauta- ja seurapelejä pelaa ainakin joskus 81 % suomalaisista ja korttipelejä 78 %. Molemmissa on tilastollisesti merkitsevää kasvua aiempaan Pelaajabarometriin verrattuna.
Pubipelejä pelaa nyt 44 % suomalaisista ainakin joskus. Aktiivisten pelaajien, eli ainakin kerran kuukaudessa pelaavien, osuus on noussut 9 prosenttiin. Myös bingo, jota on aiemmin pidetty hiipuvana pelimuotona, on kokenut uuden tulemisen. Satunnaisesti bingoa pelaa nyt 21 % suomalaisista, kun aiemmin osuus oli vain noin 10 %. Aktiivisia bingoajia on tällä hetkellä 3 % väestöstä.
Ei-digitaalisten pelien uusi suosio heijastaa niiden monipuolista roolia suomalaisten arjessa ja vapaa-ajassa.
– Pelaaminen yhdistää sukupolvia ja tarjoaa merkityksellisiä kohtaamisia digivapaina hetkinä, sanoo Tampereen yliopiston professori Frans Mäyrä.
Mobiilipelaaminen takaisin kasvukäyrälle: ennätykset uusiksi
Mobiililaitteilla tapahtuva pelaaminen on hypännyt uusiin ennätyslukemiin, vaikka edellisessä vuoden 2022 Pelaajabarometrissa mobiilipelaamisen kasvu näytti pysähtyneen.
Mobiilipelaaminen on edelleen kaikkein suosituin tapa pelata digitaalisia pelejä, ja sen suosio on nyt lisääntynyt tilastollisesti merkitsevästi sekä aktiivisten pelaajien että satunnaisempienkin pelaajien joukossa.
Jo lähes puolet (47 %) suomalaisista pelaa mobiilipelejä aktiivisesti ja lähes kaksi kolmasosaa (64 %) pelaa niitä ainakin joskus. Nämä lukemat ovat nousseet noin viidellä prosenttiyksiköllä edelliseen Pelaajabarometriin verrattuna ja ovat siis kaikkien aikojen korkeimmalla tasolla.
Myös aktiivinen konsolipelaaminen (25 %) ja aktiivinen selainpelaaminen (8 %) ovat kasvattaneet suosiotaan tilastollisesti merkitsevästi.
Raha-automaattipelaamisen pohjakosketus ohitettu
Tuore Pelaajabarometri paljastaa merkittäviä muutoksia suomalaisten rahapelaamistottumuksissa. Raha-automaattipelejä pelaa nyt 20 % suomalaisista, mikä on lähes kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2022, jolloin raha-automaattipelaaminen oli historiallisen alhaalla. Myös aktiivinen automaattipelaaminen on kääntynyt lievään nousuun.
Veikkauksen perinteisten (ei-digitaalisten) arvonta- ja vedonlyöntipelien suosio on kuitenkin vähentynyt tilastollisesti merkitsevästi. Näitä pelejä pelaa nyt 57 % suomalaisista aiemman 62 %:n sijaan. Samanaikaisesti verkkorahapelaamisen suosio jatkaa kasvuaan – 34 % suomalaisista pelaa rahapelejä verkossa.
Vaikka verkkorahapelaaminen nostaa profiiliaan, rahapelaamisen kokonaismäärä kaikkien pelimuotojen osalta on laskenut tilastollisesti merkitsevästi. Vuonna 2022 rahapelejä pelasi 69 % suomalaisista, mutta nyt luku on 64 %.
– Rahapelaaminen on siirtymässä yhä enemmän verkkoon, mutta kokonaismäärän lasku viittaa muutokseen pelaamisen tavoissa ja kulttuurissa, Pelaajabarometrin tekijät toteavat.
Muutos nuorten pelaamisessa – nuorimpien pelaaminen vähentynyt
Aiemmin eniten pelaamiseen aikaa käyttivät nuorimmat, 10–19-vuotiaat. Nyt he ovat vähentäneet pelaamistaan tilastollisesti merkitsevästi, keskimäärin 11,4 tuntiin viikossa (2022: 16,4 h/vko). Nyt eniten pelaamiseen aikaa käyttää 20–29-vuotiaiden ryhmä, joka pelaa keskimäärin 14,2 tuntia viikossa.
Nuorimmat ikäryhmät pelaavat eniten ja käyttävät lisäksi aikaa eniten pelaamiseen. Myös ajankäyttöön liittyvät ongelmat kohdistuvat nuoriin, vaikkakin kaksikymppisten ikäryhmässä aikaan liittyvät ongelmat ovat vähentyneet vuoteen 2022 verrattuna. Mielenkiintoisesti nuorimman ikäryhmän pelaamiseen käyttämä aika on vähentynyt, mutta saamaan aikaan ajankäyttöön liittyvät ongelmat ovat lisääntyneet tässä ikäryhmässä.
Kun tarkastellaan koko väestöä, suomalaiset käyttivät vuonna 2024 digitaaliseen pelaamiseen aikaa keskimäärin 6,2 tuntia viikossa ja rahaa keskimäärin 12,1 €/kk. Rahankäytössä digitaaliseen pelaamiseen johtopaikan on ottanut nelikymppisten ikäryhmä, jonka keskimääräinen kuukausikulutus on yli kaksinkertaistunut tilastollisesti merkitsevästi 51 euroon kuukaudessa (vuonna 2022: 22 €/kk). Nämä luvut sisältävät verkkorahapelaamisen.
– Muutokset osoittavat, kuinka pelaamisen tavat ja painopisteet muuttuvat ikäryhmittäin. Pelaamisen rooli arjessa on selvästi erilainen eri elämänvaiheissa, Pelaajabarometrin tutkijat päättelevät.
Digitaalisten urheilupelien suosio kasvoi voimakkaasti
Digitaalisissa peleissä erityisesti tietyt lajityypit ovat nostaneet profiiliaan. Digitaalisten pulma- ja korttipelien (57 %), simulaatiopelien (32 %) ja urheilupelien (29 %) suosio on kasvanut tilastollisesti merkitsevästi.
Urheilupelien aktiivinen pelaaminen on kokenut erityisen voimakkaan nousun: 15 % suomalaisista pelaa niitä aktiivisesti, mikä on yli kaksinkertainen osuus verrattuna vuoteen 2022.
Suosituimpien pelinimikkeiden listauksessa urheilupelit näkyvät selkeästi, vaikka kärjessä pysyvät edelleen Veikkauksen rahapelit ja digitaaliset pulmapelit, kuten pasianssi.
Suomalaisten suhtautuminen pelaamiseen edelleen myönteistä
Kaikki, satunnainenkin, pelaaminen huomioiden noin 98 % suomalaisista pelaa jotain peliä ainakin joskus. Vähintään kerran kuukaudessa eli ”aktiivisesti” pelaavien osuus on noin 89 % tutkitusta, 10–75-vuotiaiden mannersuomalaisten väestöstä.
Asenteet pelaamista kohtaan ovat edelleen Suomessa voittopuolisesti positiivisia. Lähes puolet (49,9 %) suomalaisista pitää pelaamista hyödyllisenä, kun haitallisena sitä pitää 40 % väestöstä. Myönteisiä asenteita edustavat erityisesti aktiiviset pelaajat ja aikaa ja keskittymistä vaativien pelilajityyppien pelaajat.
Tutkimuksen 950 vastaajan aineisto perustuu Digi- ja väestötietoviraston toteuttamaan satunnaisotantaan 10–75-vuotiaista Manner-Suomen asukkaista. Tutkimuksen virhemarginaali eli luottamusväli on koko väestöä koskevien prosenttiosuuksien osalta 95 % todennäköisyydelle laskettuna noin ±3 %.
Pelaajabarometritutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Tampereen, Jyväskylän ja Turun yliopistojen yhdessä toteuttamaa Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikön, CoE-GameCult, toimintaa. Pelaajabarometritutkimusta on tehty jo 15 vuoden ajan.
Tutustu Pelaajabarometrin tutkimusraporttiin verkossa.
Lisätietoja:
Tohtori Jani Kinnunen
jani.kinnunen@tuni.fi
050 428 0895
Professori Frans Mäyrä, Tampereen yliopisto
frans.mayra@tuni.fi
050 336 7650
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tutkijat laativat mallin tulevaisuuden senioriasumisen kehittämiseen2.10.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston Tulevaisuuden senioriasuminen (TULE) -tutkimushankkeessa on kehitetty senioriasumisen malli, joka kattaa koko asumisen prosessin yhteisestä seudullisesta visiosta aina asumiseen ja seurantaan asti. Malli keskittyy paikkalähtöiseen kehittämiseen, ja sen tavoitteena on tuoda esiin kokonaiskuvan tärkeys: yksittäisillä ratkaisuilla ei voida ratkaista ikääntyvien asumista.
Väitös: Metallin väsyminen on kuin vikojen kilpajuoksua1.10.2025 09:40:00 EEST | Tiedote
Materiaalin väsyminen aiheuttaa yllättäviä vaurioita esimerkiksi koneenosille. Yritysten on hallittava koneenosien väsyminen maineensa ja kilpailukykynsä turvaamiseksi ja kustannusten hillitsemiseksi – erityisesti vihreän siirtymän myötä. Diplomi-insinööri Joona Vaara uudistaa väitöstutkimuksessaan merkittävästi 150 vuotta vanhaa tutkimusalaa. Tutkimuksessaan hän yhtenäistää aiemmin eri koulukuntiin jakaantunutta väsymisen teoriaa ja täsmentää koneenosien suunnittelun fysikaalisia perusteita. Tutkimustulosten avulla voidaan parantaa koneiden ja erilaisten rakenteiden mitoituksen luotettavuutta.
Väitös: Lapsuuden aivovammat lisäävät kuolleisuutta sekä heikentävät koulutustasoa ja varusmiespalveluksesta suoriutumista30.9.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Lasten ja nuorten aivovammat voivat heijastua vielä vuosikymmeniä vamman jälkeen. Lääketieteen lisensiaatti Julius Möttösen väitöstutkimus Tampereen yliopistossa osoittaa, että aivovamman saaneilla lapsilla on muita suurempi riski ennenaikaiseen kuolemaan, heikompi koulutustaso sekä enemmän haasteita varusmiespalveluksen suorittamisessa.
Väitös: Äidin päihteiden käyttö muovaa varhaislapsuuden kiintymyssuhdetta ja lapsen kehitystä29.9.2025 14:38:12 EEST | Tiedote
Äidin päihteiden käyttö on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma, joka vaikuttaa äitien, lasten ja perheiden hyvinvointiin. Väitöstutkimuksessaan psykologian maisteri Noora Hyysalo tarkasteli, miten äidin päihteiden käyttö muovaa lapsen kiintymyssuhteen kehitystä, äidin hoivakäyttäytymistä ja lapsen kykyä sopeutua haastaviin olosuhteisiin. Tulokset korostavat varhaista vanhemmuuden tukemista ja voimavarakeskeistä lähestymistapaa haavoittuvassa asemassa olevien äitien ja lasten auttamisessa.
Väitös: Sote-integraatio onnistuu yhteistyötä johtamalla – ei uusilla rakenteilla29.9.2025 13:46:14 EEST | Tiedote
Suomessa puhutaan järjestelmistä ja organisaatiouudistuksista, mutta sote-integraatio kaatuu harvoin rakenteisiin. Useammin on kyse siitä, että toimijoita ohjaavat eri säännöt ja tavoitteet. Väitöstutkimuksessaan TtM Marco Roth osoittaa, että integraatio onnistuu, kun erilaiset ajattelu- ja toimintatavat tehdään näkyviksi ja sovitaan niiden pohjalta yhteiset tavoitteet, vastuut ja mittarit.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme