Tutkimus: Työttömyyden ansaan jääneet tohtorit paljastavat akateemisen työllistymiskriisin syvyyden
17.12.2024 12:00:00 EET | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Tohtorityöttömyys on yhteiskunnallinen ongelma, joka paljastaa rakenteellisia puutteita työmarkkinoilla ja koulutusjärjestelmässä. Uusi Labore-tutkimus tuo esille niin korkeasti koulutettujen urapolkujen epäoikeudenmukaisuuksia ja TE-palveluiden puutteita kuin työttömyyden yhteyksiä yksilöiden ja heidän perheidensä hyvinvointiin. Se myös kuvaa, kuinka nykyjärjestelmä heittää hukkaan suomalaisen yhteiskunnan arvokkaimpia resursseja, korkeimmin koulutettua työvoimaa. Tutkimuksessa yli 700 pitkäaikaistyötöntä tohtoria kuvailee kokemuksiaan epätoimivista työmarkkinoista ja akateemisen kilpailun varjopuolista.
Uusi tutkimus paljastaa tohtorityöttömyyteen liittyviä yhteiskunnallisia ongelmakohtia ja karuja kokemuksia
Suomessa on tällä hetkellä noin 1400 työtöntä tohtoria, joista yli kaksi kolmasosaa kuuluu pitkäaikaistyöttömien joukkoon. Tämän korkeasti koulutetun ryhmän tilannetta selvittänyt uusi tutkimus nostaa esiin huolestuttavia näkökulmia tohtorityöttömyyden syistä, seurauksista ja yhteiskunnallisesta vaikutuksesta. Tulokset valottavat myös rakenteellisia ongelmia, jotka estävät tohtorien asiantuntemuksen täysimittaisen hyödyntämisen. Miten suomalainen yhteiskunta voisi kääntää tämän potentiaalin menetetyistä mahdollisuuksista voimavaraksi?
Laaja kysely: yli 700 työtöntä tohtoria vastasi
Laboren tutkija FT Anna Idströmin Työttömät tohtorit -tutkimuksessa kuullaan yli 700:n pitkäaikaista työttömyyttä kokeneen tohtorin näkemyksiä. Kysely- ja haastatteluaineiston induktiivinen sisällönanalyysi toi esille vastaajien omaääniset kokemukset. Tutkimukseen osallistuneiden työttömien tohtorien profiili vaihtelee urallaan professorin tehtäviin asti yltäneistä kansainvälisistä huippututkijoista sellaisiin, jotka ovat pudonneet urapolulta heti valmistumisensa jälkeen. Tutkimus osoittaa, että tohtorityöttömyyttä esiintyy kaikilla tieteenaloilla.
Kohtaanto-ongelmia ja kilpailun epäoikeudenmukaisuutta
Useimmat vastaajat kokivat, että korkeasti koulutettujen työvoimaresursseja ei hyödynnetä optimaalisesti. Tohtoreita toimii joukoittain tehtävissä, jotka eivät vastaa heidän koulutustaan tai osaamistaan. TE-palveluiden tarjoama apu arvioitiin yleisesti riittämättömäksi.
Jopa 298 vastaajaa raportoi todistaneensa syrjintää, kiusaamista tai epärehellistä vallankäyttöä työmarkkinoilla. Esimerkkejä annettiin erityisesti virkojen täytössä, rekrytoinneissa ja tutkimusrahoituksen jakamisessa. Moni kuvaili myös epäoikeudenmukaisuuden yleisesti vaikuttaneen urapolkuihinsa.
Yksilön elämänlaatu vaarassa
Työttömyyden yhteys yksilön hyvinvointiin vaihteli suuresti. Joillekin ohimenevä työttömyysjakso toi hetken hengähdystauon, kun taas toisille tilanne oli musertava. Vakavimmillaan työttömyys on voinut johtaa mielenterveyden ongelmiin, perhesuhteiden kriisiytymiseen ja jopa itsemurha-ajatuksiin.
”Kansainvälinen huippututkija siivoamassa koirankakkoja tukityöllistettynä ei ole dystooppista fiktiota, vaan todellisuutta nykypäivän Suomessa”, toteaa tutkija Anna Idström.
Miksi tutkimus on tärkeä?
Vaikka yliopistot kasvattavat tohtorikoulutuksen määriä, akateemisilla työmarkkinoilla ei ole tarpeeksi paikkoja kaikille valmistuville. Tämän seurauksena moni jää - kuten tutkimuksessa osuvasti todetaan - ”akateemisen tuolileikin ulkopuolelle”.
"Jokainen päivä, jolloin korkeasti koulutettu työvoima on työttömänä, on päivä hukkaan heitettyä potentiaalia", summaa Idström tohtorityöttömyyden yhteiskunnallisen merkityksen.
Tutkimuksen rahoitti Palkansaajasäätiö.
Tutkimus: Anna Idström: Työttömät tohtorit - seitsemänsadan tohtorin puheenvuoro. Laboren tutkimuksia 116. 17.12.2024. (Linkki tutkimukseen avautuu 17.12.2024 klo 12.)
Tutkimuksen voi ladata PDF-muodossa tämän tiedotteen lopusta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna IdströmtutkijaTyömarkkinat
Puh:+358-50 3805 584anna.idstrom@labore.fiLiitteet
Linkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Helleaallot, pandemiat ja hintashokit paljastavat sosiaaliturvan aukot1.7.2026 08:20:30 EEST | Tiedote
Sään ääri-ilmiöt, pandemiat, inflaatio ja velkakriisit näyttävät erilaisilta kriiseiltä, mutta kotitalouksien arjessa ne voivat johtaa samaan lopputulokseen: työnteko vaikeutuu, ruoan ja energian hinta nousee ja toimeentulo joutuu äkillisesti koetukselle. Vastapainon tuoreessa Globaali sosiaalipolitiikka -teoksessa julkaistu luku "Talousshokit ja -kriisit hyvinvoinnin haasteena" tarkastelee, miten matalan ja keskitulotason maat ovat vastanneet talousshokkeihin sosiaali- ja talouspolitiikan keinoin. Laboren johtava tutkija Milla Nyyssölän yhdessä tutkijaryhmän kanssa kirjoittamassa luvussa korostetaan, että kriisinkestävyys rakennetaan ennen kriisiä: toimivat tukiohjelmat, maksujärjestelmät, veropohja ja julkiset instituutiot ratkaisevat, kuinka nopeasti toimeentuloa suojaava tuki saavuttaa tarpeessa olevat.
Tutkimus: Alustatyöntekijät eivät ole yhtenäinen ryhmä Suomessa30.6.2026 11:28:18 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus tuo kansallisesti edustavan kysely- ja rekisteriaineiston avulla tutkimustietoa siitä, ketkä tekevät alustatyötä Suomessa ja miten alustatyö kytkeytyy muuhun ansiotyöhön. Tulosten mukaan alustatyön tekeminen on voimakkaasti yhteydessä ulkomaalaistaustaan, mutta paikan päällä ja verkossa tehtävän alustatyön tekijäprofiilit poikkeavat selvästi toisistaan. Paikan päällä tehtävä alustatyö liittyy erityisesti ulkomaalaistaustaan ja kaupunkiasumiseen, kun taas verkossa tehtävä alustatyö on yhteydessä sekä korkeampaan koulutustasoon että matalampaan tulotasoon. Tutkimus osoittaa myös, että alustatyö kytkeytyy muuhun ansiotyöhön eri tavoin kuin perinteinen usean työn tekeminen.
Tarveperusteinen rahoitus ja arvioinnin haasteet23.6.2026 07:00:00 EEST | Blogi
Tarveperusteisen rahoituksen tavoitteista vallitsee Suomessa laaja yksimielisyys, mutta järjestelmän vaikuttavuuden arviointi on vaikeaa ilman tarkkaa tietoa rahojen lopullisesta kohdentumisesta. Jos emme tiedä, kuinka paljon rahoitusta yksittäiset koulut saavat ja mihin sitä käytetään, emme myöskään voi luotettavasti arvioida, kaventaako rahoitus koulutuksellisia eroja.
Tekoälyn tuottavuus- ja työllisyysvaikutukset – mitä on luvassa lähivuosina?18.6.2026 06:45:00 EEST | Blogi
Tekoälyn vaikutukset työpaikkoihin ja tuottavuuteen eivät todennäköisesti näy yhdessä yössä. Taloustieteellinen tutkimus viittaa siihen, että suurimmat vaikutukset syntyvät viiveellä, kun yritykset uudistavat toimintatapojaan, tuotteitaan ja liiketoimintamallejaan uuden teknologian ympärille. Suomen kannalta ratkaisevaa on, onnistuuko talous luomaan ympäristön, jossa osaaminen, innovaatiot ja kasvuyritykset pääsevät skaalautumaan.
Julkisen talouden sopeutus ei ole yksinkertainen valinta leikkausten ja veronkorotusten välillä16.6.2026 06:45:00 EEST | Tiedote
Suomen julkisen talouden sopeutuksessa on kyse paitsi menoleikkausten ja veronkorotusten välisestä valinnasta, myös siitä, mihin julkiset resurssit kohdistetaan. Mika Malirannan tuore Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa julkaistu pääkirjoitus korostaa, että aiemmat vahvat johtopäätökset menoleikkausten paremmuudesta ovat selvästi epävarmemmalla pohjalla kuin on usein ajateltu. Talouspolitiikassa jokaisella eurolla on vaihtoehtoiskustannus: esimerkiksi perintöveron poistoa ei voi arvioida irrallaan siitä, mitä vaihtoehtoisella verotulon käytöllä tai menetyksen kattamisella saavutettaisiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme