Hallituksen käyttämä ennuste viittaa EU:n menorajojen ylitykseen jo ensi vuonna
7.10.2026 07:35:01 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Hallituksen talousarvioesitykseen sisältyvän valtiovarainministeriön ennusteen mukaan Suomi ylittää sille EU:n liiallisen alijäämän menettelyssä asetetut nettomenorajat jo ensi vuonna. Labore toteaa eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle antamassaan lausunnossa myös, että yhteisöveron alennuksen epäsuorista vaikutuksista on jo melko laaja tutkimuskirjallisuus, eikä sen mukaan alennus maksa itseään edes pitkällä tähtäimellä valtiolle takaisin.
EU neuvosto asetti Suomen liiallisen alijäämän menettelyyn (EDP) tammikuussa 2026 ja määritti Suomelle nettomenojen enimmäiskasvun vuosille 2026–2028.
Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan nettomenopolun kumulatiivinen sallitun maksimiarvon ylitys vastaa 0,3 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2027 ja 1,0 prosenttia vuonna 2028. Laskelmassa on huomioitu puolustusmenojen kasvun perusteella sallittu jousto.
Hallitus tunnistaa talousarvioesityksessään poikkeaman mahdollisuuden. Se pitää perusteltuna, että komissio ottaa mahdollisen poikkeaman arvioinnissa huomioon Lähi-idän kriisin, korkeana pysyvän työttömyyden ja odotettua nopeamman inflaation.
Laboren mukaan nämä tekijät eivät sellaisinaan riitä perustelemaan poikkeamaa. Nettomenojen laskennasta on jo poistettu työttömyysmenojen suhdanneluonteiset muutokset. Myöskään ulkoisista tekijöistä johtuva verotulojen supistuminen ei suoraan kasvata nettomenoja. Sen sijaan päätösperäiset veronalennukset, kuten yhteisöveron alennus, kasvattavat EU-sääntöjen mukaan laskettuja nettomenoja.
Hallituksen käyttämä ennuste viittaa siihen, että Suomi ylittää sille asetetut nettomenorajat jo ensi vuonna. Puolustusmenoihin sallittu jousto on laskelmassa jo huomioitu. Poikkeama vaikeuttaisi entisestään seuraavan hallituksen sopeutustehtävää, sanoo tutkimusohjaaja Ilkka Kiema.
Yhteisöveron alennuksen epäsuorat vaikutukset on jo huomioitu tutkimuksessa
Hallitus esittää yhteisöverokannan alentamista 20 prosentista 18 prosenttiin. Ilman käyttäytymis- ja kasvuvaikutuksia alennuksen arvioidaan vähentävän verotuloja noin 841 miljoonalla eurolla.
Hallituksen esityksen mukaan alennus rahoittaisi pitkällä aikavälillä itseään noin 34–46-prosenttisesti. Valtiovarainministeriön aiemmassa arviossa osuus oli noin 60 prosenttia. Kummassakin arviossa verotulot siis jäisivät pienemmiksi kuin ilman alennusta.
Julkisessa keskustelussa on esitetty, että alennuksen epäsuorat vaikutukset esimerkiksi palkkoihin, kulutukseen, työllisyyteen ja investointeihin voisivat muuttaa johtopäätöstä. Labore korostaa, että näitä vaikutuksia käsitellään jo laajasti tutkimuskirjallisuudessa. Myös pitkän aikavälin vaikutuksia on tutkittu.
Laboren mukaan tutkimuskirjallisuus ei tue käsitystä, että veronalennuksen synnyttämä taloudellinen toimeliaisuus kasvattaisi verotuloja niin paljon, että alennus maksaisi itsensä takaisin.
Epäsuorat vaikutukset eivät ole tutkimuksessa unohtunut näkökulma. Niitä on jo arvioitu, eikä tutkimus tue oletusta yhteisöveron alennuksen maksamisesta itsensä takaisin. Myöskään hallituksen omat arviot eivät ennusta tätä, toteaa Kiema.
Labore suosittelee harkitsemaan yhteisöveron alennuksen perumista
Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan julkisen talouden rakenteellinen alijäämä syvenee ensi vuonna 3,1 prosentista 3,9 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Julkinen velkasuhde nousee 91,2 prosenttiin. Talousarvioesityksessä ei esitetä uusia sopeutustoimia.
Laboren mukaan talouden elpyminen puoltaa sopeutuksen jatkamista: noususuhdanteessa sopeutuksen kasvua hidastava vaikutus on pienempi kuin taantumassa. Myös talouspolitiikan arviointineuvosto on suositellut julkista taloutta vahvistavista lisätoimista päättämistä jo syksyn 2026 budjettiriihessä.
Labore suosittelee, että hallitus harkitsisi yhteisöveron alennuksen perumista sekä ansiotuloverotuksen maltillista kiristämistä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ilkka KiematutkimusohjaajaLabore / Makrotalous ja ennustetoiminta
Puh:040 940 2287ilkka.kiema@labore.fiJuho KoistinenennustepäällikköMakrotalous, ennusteet ja toimialatalous
Puh:040 940 2833juho.koistinen@labore.fiLinkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Suomalaisia koulutusmyyttejä: Perusopetuksen ongelmat ratkeavat lisärahalla?1.10.2026 06:00:00 EEST | Blogi
Heikkenevät oppimistulokset, OECD-maiden suurimmat erot oppilasryhmien välillä ja muut koulumaailman ongelmat ovat herättäneet huolta suomalaisen peruskoulun tilasta. Lääkkeeksi tarjotaan usein lisäresursseja: pienempiä ryhmäkokoja, lisää opettajia ja avustajia sekä kohdennettua lisärahoitusta.
Alustatyötä tekevät eivät ole yhtenäinen ryhmä30.9.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Alustatyö on Suomessa monimuotoinen ilmiö, jossa tekijäprofiilit, taloudellinen asema ja työmarkkinapolut vaihtelevat merkittävästi. Tutkimus osoittaa, että alustatyötä tehdään hyvin erilaisista lähtökohdista – eikä alustatyötä tekevistä voida puhua yhtenäisenä ryhmänä.
Ostovoiman kasvu ei ulotu pienituloisimpiin – alimman tulokymmenyksen ostovoima heikkenee vuonna 202628.9.2026 06:00:00 EEST | Kutsu
Kotitalouksien ostovoiman ennakoitu elpyminen jakautuu Suomessa hyvin epätasaisesti. Laboren uuden analyysin mukaan vuonna 2026 alimman tulokymmenyksen ostovoima heikkenee 3,5 prosenttia, kun ylimmän kasvaa 10,8 prosenttia. Vuosina 2023–2026 ryhmien välinen kehitysero on yli 16 prosenttiyksikköä.
KUTSU | Esimerkkiperheet -raportti julki torstaina 22.10.24.9.2026 14:33:50 EEST | Kutsu
Ketkä hyötyvät ostovoiman kasvusta - jäävätkö työttömät, eläkeläispari ja yksinhuoltaja ilman? Kenelle jää työn verotuksen kevennyksestä eniten euroja käteen? Miten korkojen kehitys on muuttanut asuntovelallisten ostovoimaa verrattuna vuokralla asuviin perheisiin?
Labore’s Economic Forecast 2026–2028: Growth gains promising momentum across the economy24.9.2026 10:24:15 EEST | Tiedote
Labore has raised its forecast for Finland’s economic growth in 2026 to 1.7 per cent, up 0.8 percentage points from its spring forecast. Exports and investment are supporting growth, while private consumption is also recovering. Employment, however, is improving slowly. The economy is forecast to grow by 1.6 per cent in 2027 and 1.5 per cent in 2028.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme