Tutkimus: Kahdesta samantyyppisestä hiv-lääkkeestä vain toinen laskee kolesterolia ja painoa – mahdollinen syy löytyi ohutsuolesta

Hivin hoito on mullistunut viime vuosina, sillä hiv-potilaat voivat nykyhoidoin elää jopa yhtä pitkään kuin valtaväestö. On kuitenkin havaittu, että potilailla on suurempi riski sairastua liitännäissairauksiin, kuten sepelvaltimotautiin.

Kai Kauppinen tutki tenofoviiri-lääkkeen kahta eri aihiolääkemuotoa. Vanhempaan lääkkeeseen, tenofoviiri disoproksiiliin (TDF), on liitetty munuais- ja luustohaittoja. Sen on kuitenkin havaittu laskevan kolesterolia ja painoa.

Kun TDF:stä vaihdetaan uudempaan ja kalliimpaan tenofoviiri alafenamidiin (TAF), kolesterolitaso ja paino sen sijaan nousevat, mutta toisaalta lääkkeeseen liittyy vähemmän munuais- ja luustohaittoja. Kauppisen tutkimusryhmän tavoitteena oli selvittää, mistä nämä metaboliset erot kahden tenofoviirin aihiolääkemuodon välillä johtuvat. Kaksi vuotta kestäneen tutkimuksen tulokset on julkaistu myös Clinical Infectious Diseases -lehdessä.

Tutkimukseen rekrytoitiin 12 TDF:ää ja 12 TAF:ia käyttävää potilasta ja se tehtiin HUSin Tulehduskeskuksessa monen eri erikoisalan yhteistyönä.  Potilaiden ohutsuolesta otetuista näytteistä selvisi, että verrattuna TAF-ryhmään, TDF-ryhmässä suolinukka oli madaltunutta, mikä viittaa lääkeaineen aiheuttamaan mahdolliseen limakalvovaurioon. Se puolestaan voi johtaa ravintoaineiden heikentyneeseen imeytymiseen ja edelleen kolesterolin ja painon laskuun.

Hiv-lääke vaikutti mahdollisesti ohutsuolen limakalvoihin

Tutkimuksessa selvitettiin myös näiden kahden eri tenofoviirin lääkemuodon vaikutusta veren vitamiini- ja hivenainepitoisuuksiin sekä ohutsuolen solujen mitokondrioihin. Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että TDF voi aiheuttaa mitokondriovaurion munuaissoluissa, joten arveltiin ohutsuolivaurionkin olevan mitokondriovaurion aiheuttama.

Valtaosa mitatuista vitamiinipitoisuuksista oli matalampia TDF-ryhmässä verrattuna TAF-ryhmään, vaikkakaan tilastollisesti merkittävää eroa ei näkynyt. Mitokondriovaurioin merkkejä näkyi yllättäen molemmissa ryhmissä, lähes kaikilla potilailla. On epäselvää, aiheutuivatko nämä vauriot tenofoviiri-lääkkeestä vai itse hiv-infektiosta.

Aiemmin ei ole tiedetty hiv-lääkkeiden voivan vaikuttaa ohutsuolen limakalvoon. Nyt todettu ohutsuolen limakalvon suolinukan madaltuminen voi selittää kolesteroliarvojen ja painon laskua TDF-potilailla.

”Nykypäivän hiv-lääkkeet ovat turvallisia ja hyvin siedettyjä, ja niissä on vain vähän haittavaikutuksia. Potilaiden lisääntynyt valtimotaudin riski huomioiden, on tärkeää pyrkiä selvittämään, mitkä hiv-lääkkeet ovat potilaille suotuisimpia”, Kauppinen sanoo.

”TDF on edullisempi ja sen käyttöön liittyvä kolesterolin ja painon lasku on potilaan kannalta hyvä asia, kun otetaan huomioon lisääntynyt riski sairastua esimerkiksi sepelvaltimotautiin. On kuitenkin vielä syytä varmistaa, ettei TDF-lääke aiheuta potilaille merkittäviä vitamiini- tai hivenainepuutoksia. Tarvitaankin laajempia tutkimuksia isommilla potilasaineistoilla, jotta asia voidaan selvittää”, lisää Kauppinen.

Kauppinen KJ, Aho I, Sjöblom N, Tynninen O, Suomalainen A, Schwab U, Zhao F, Arkkila P, Sutinen J. Effect of Two Forms of Tenofovir on Duodenal Enterocytes - a Hypothesis for Different Effect of TDF and TAF on Body Weight and Plasma Lipids. Clin Infect Dis. 2024 Jul 23.

Yliopistollisessa sairaalassa tutkimus on osa hoitoa: arvioimme ja kehitämme jatkuvasti hoitoa tieteelliseen tutkimusnäyttöön ja potilaskokemukseen perustuen. Teemme HUSissa tiivistä tutkimusyhteistyötä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa. Julkaisemme vuosittain noin 2400 vertaisarvioitua tutkimusta, joita nostamme esiin uutisissamme.

HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.