Kuopiontien ja radan välikaistalta poistetaan puustoa Liperissä
Toimenpiteellä parannetaan uhanalaisten hyönteislajien elinolosuhteita sekä edistetään turvallisuutta poistamalla kaatumisvaarassa olevia puita. Alueen raivaus aloitetaan loppiaisen jälkeen.

Liperissä välillä Käsämän Teboil – Honkalampi poistetaan puustoa Väyläviraston hallinnoimalta Kuopiontien ja radan väliseltä alueelta tammikuun alkupuolella. Tarkoitus on poistaa puustoa yhteensä noin 7 kilometrin matkalta.
Alueen raivaus aloitetaan loppiaisen jälkeen ja hakkuut on tarkoitus aloittaa seuraavalla viikolla 13.1.2025.
Toimenpiteellä saavutetaan kaksi kärpästä yhdellä iskulla: Parannetaan uhanalaisten hyönteislajien elinolosuhteita sekä edistetään turvallisuutta poistamalla kaatumisvaarassa olevia puita.
Liperin rata- ja tiepenkat tarjoavat monelle uhanalaiselle hyönteislajille sopivia avoimia ja paahteisia uuselinympäristöjä, joita Kuopiontien varressa kasvava suurempi puusto paikoin varjostaa. Varjostavan puuston poisto edesauttaa näiden elinympäristöjen säilymistä ja parantaa harvinaisen lajiston elinolosuhteita.
Väylävirasto, joka vastaa radan ja tiealueen kunnossapitotoimenpiteistä, toteuttaa työt ns. kunnossapitoraivauksina poistamalla puita, jotka ovat vaarassa kaatua tie- tai rata-alueelle. Puustosta poistetaan suurin osa. Suuria mäntyjä, jotka kestävät hyvin myrskytuulia, jätetään kuitenkin maisemapuiksi. Lisäksi mm. pihlajat ja katajat pyritään säästämään.
Paahdealueet edistävät luonnon monimuotoisuutta
Kuumilla ja kuivilla rinteillä sijaitsevat paahdealueet ovat monimuotoisuudelle tärkeitä elinympäristöjä. Avoimia paahdeympäristöjä on alkuperäisluonnossamme erityisesti eroosioherkillä harjujen paisterinteillä. Paahdealueet ovat tavallisesti lounaaseen, etelään tai kaakkoon suuntautuneita harjurinteitä, jotka pysyvät kasvillisuudeltaan avoimina ja matalina kuumuudesta ja kuivuudesta sekä maaperästä johtuvien kasvuolosuhteiden myötä. Maa-aines on tavallisimmin hienoa hiekkaa, soraa tai moreenia. Paahdealueiden kasvillisuus koostuu tyypillisesti matalista sekä kuivuutta ja kuumuutta kestävistä lajeista, kuten kangasajuruohosta ja kissankäpälästä.
Rakentamisen ja tehostuneen metsätalouden myötä luontaisesti muodostuneet paahdealueet ovat lähes hävinneet ja niiden syntyminen on metsäpalojen tehostuneen sammutuksen ja torjunnan myötä miltei loppunut. Luonnontilaiset harjumetsien valorinteet onkin luokiteltu uusimmassa uhanalaisuusarvioinnissa vaarantuneeksi ja Etelä-Suomessa erittäin uhanalaiseksi luontotyypiksi.
Rautatieverkostosta suuri osa on rakennettu Etelä- ja Itä-Suomessa harjujen reunamuodostumavyöhykkeille (esim. Jaamankankaalle, joka on Salpausselkien reunamuodostumavyöhykkeellä) tai reunamoreenikentille. Teiden ja rautateiden rakentamisen yhteydessä muodostuneisiin avoimiin pengerleikkauksiin onkin syntynyt korvaavia paahdeympäristöjä. Nämä ns. uuselinympäristöt ovat merkittävä turvapaikka osalle paahdelajistoa, kuten äärimmäisen uhanalaiselle muurahaissinisiivelle.
Hyönteisten elinympäristöjä kartoitettiin v. 2009
Vuonna 2009 silloisen ympäristökeskuksen (nyk. Pohjois-Karjalan ELY-keskus) ja ratahallintokeskuksen (nyk. Väylävirasto) kanssa yhteistyössä tehdyssä Joensuun seudun radanvarsien hyönteisselvityksessä todettiin, että selvityksen pääalue, Liperin Kuorinka – Ylämylly -välinen rataosuus on hyönteislajistoltaan valtakunnallisesti arvokas ja että nämä elinympäristöt vaativat säännöllisiä hoitotoimia, ja ne täytyy huomioida radan kunnossapito- ja parannustoimenpiteitä suunniteltaessa.
Viinijärvi – Ylämylly väliselle ratapenkalle rajattiin neljä (osa koostuu useasta erillisestä osa-alueesta) erityisesti suojeltavan hyönteislajin suojelualuetta. Näitä kohteita on hoidettu siitä lähtien erilaisin toimenpitein: lähinnä on yritetty pitää ratapenkat avoimina ja paahteisina raivaamalla puustoa ja vesakkoa, kuorimalla maanpintaa paljaaksi kilpailevasta kasvillisuudesta, ja pitämällä vieraslajit (lähinnä lupiini) poissa näiltä alueilta.
Alueet kartalla
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna Keski-Karhu (tavoitettavissa 7.1.2025 alkaen)
luonnonsuojeluasiantuntija, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
puh. 02950 26051
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Yhteystiedot
Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Kauppakatu 40 B, PL 69
80101 Joensuu
p. 0295 026 000
www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Pohjois-Karjalan ELY-keskuksella vielä rutkasti rahoitusta jäljellä loppuvuoden maaseutuhankkeille13.8.2025 09:05:00 EEST | Tiedote
Pohjois-Karjalan ELY-keskus on saanut kuluvalla kaudella hyviä hankehakemuksia, mutta EU-maaseuturahoitusta on vielä runsaasti kohdentamatta: vuodelle 2025 on vielä käytettävissä 6,4 miljoonaa euroa yritystukiin ja kehittämishankkeisiin. Lisäksi ympäristö- ja ilmastoinvestointeinteihin on mahdollisuus kohdentaa jopa miljoona euroa tänä vuonna.
Heinäkuu oli Pohjois-Karjalassa helteinen ja vähäsateinen7.8.2025 09:30:07 EEST | Tiedote
Heinäkuun keskilämpötila oli noin kolme astetta keskimääräistä korkeampi. Vesistöjen vedenpinnankorkeudet ovat edelleen matalalla tasolla. Pintaveden lämpötilat olivat kuun lopussa keskimääräistä lämpimämpiä ja mittausasemilla rikottiin lämpötilaennätys.
Poikkeaminen Pielisen luonnonmukaisesta juoksuttamisesta 8.8.2025 alkaen1.8.2025 15:02:31 EEST | Tiedote
Pielisen vedenkorkeus on vähälumisesta kevättalvesta, kuivasta kesästä ja pitkästä hellejaksosta johtuen matalalla tasolla. Pielisen vedenpinnankorkeus on noin 45 cm ajankohdan keskiarvon alapuolella.
Pohjois-Karjalassa työttömänä 15,2 % työvoimasta22.7.2025 08:03:00 EEST | Tiedote
Pohjois-Karjalassa oli kesäkuun lopussa 10 925 työtöntä työnhakijaa, joista 553 oli lomautettuna. Vuoden takaiseen verrattuna työttömiä oli 967 henkilöä enemmän (10 %) ja lomautukset vähentyivät 49 henkilöllä ( 8 %). Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta (71 972 henkilöä) oli 15,2 %. Vuosi sitten työttömien osuus työvoimasta (71 279 henkilöä) oli 14,0 %.
Pohjois-Karjalan LUMO-ohjelma – uusi työkalu luontokadon pysäyttämiseksi16.7.2025 09:36:29 EEST | Tiedote
Pohjois-Karjalan ELY-keskus on käynnistänyt luonnon monimuotoisuuden toimeenpanosuunnitelman eli LUMO-ohjelman laadinnan Pohjois-Karjalan maakunnan alueelle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme