Maahanmuutolla innovaatioita edistävä vaikutus Suomen teollisuudessa – tukee myös syntyperäisen väestön työllisyyttä
Maahanmuuttajataustaisen työvoiman kasvu parantaa prosessi- ja tuoteinnovaatioita sekä kasvattaa patenttihakemusten määrää Suomen teollisuudessa, paljastaa tuore Etla-tutkimus. Maahanmuuton ei havaittu myöskään vaikuttavan kielteisesti kotimaisten työntekijöiden työllisyyteen. Talouskasvun edistämiseksi tulisi tutkimuksen mukaan lisätä Suomen houkuttelevuutta ulkomaisen työvoiman silmissä.
Tänään julkistetussa Etla-tutkimuksessa“Immigration and Innovation in Finnish Manufacturing Firms” (ETLA Working Papers 124) on selvitetty maahanmuuton ja innovaatiotoiminnan välisiä yhteyksiä Suomen teollisuudessa vuosina 2000–2018. Tutkimuksessa hyödynnetyt, työntekijöiden maahanmuuttotaustoihin, patenttitoimintaan, prosessi- ja tuoteinnovaatioihin sekä innovaatiopanoksiin liittyvät aineistot paljastavat maahanmuuttajataustaisen työvoiman kasvun edistävän yritysten prosessi- ja tuoteinnovaatioita. Lisäksi osaavat maahanmuuttajat kasvattavat yritysten patenttihakemusten määrää.
- Tutkimustulosten perusteella maahanmuutto vaikuttaa vähentävän yritysten ulkoisia T&K-menoja, mikä viittaa siihen, että maahanmuuttajataustaiset työntekijät voivat korvata ulkoisesti hankittuja innovaatiopanoksia, sanoo Etlan tutkimuspäällikkö KTT Terhi Maczulskij.
Tulosten mukaan maahanmuutolla ei myöskään havaittu olevan negatiivisia vaikutuksia kotimaisten työntekijöiden työllisyyteen, vaan maahanmuutto voi tukea myös syntyperäisten työntekijöiden työllisyyttä. Talouskasvun edistämiseksi olisikin tärkeää lisätä Suomen houkuttelevuutta ulkomaisen työvoiman silmissä.
- On myös otettava huomioon kaksi merkittävää, Suomen houkuttelevuutta heikentävää seikkaa työmarkkinoillamme. Ensinnäkin etnisyyteen perustuva rekrytointisyrjintä on edelleen yleistä. Toiseksi, vaikka Suomeen saapuvien maahanmuuttajatyöntekijöiden määrä on kasvanut viime vuosikymmeninä, merkittävä osa, jopa puolet, ulkomaalaisista ammattitaitoisista työntekijöistä lähtee Suomesta jo muutaman vuoden kuluessa, toteaa Maczulskij.
Jotta Suomen talous hyötyisi täysimääräisesti maahanmuuttajatyövoimasta, tarvitaan vielä työtä rekrytointisyrjinnän vähentämiseksi. Lisäksi yrityksiä tulisi kannustaa palkkaamaan maahanmuuttajia, ja tulisi kehittää strategioita työpaikkakulttuurien parantamiseksi niin, että ne tukevat maahanmuuttajien onnistunutta kotouttamista.
KTT, FM, dosentti Terhi Maczulskij on Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikkö, Yrjö Jahnssonin säätiön tutkimusjohtaja sekä IZA:n Research Fellow. Nyt julkaistun tutkimuksen on rahoittanut Business Finland.
Maczulskij, Terhi: Immigration and Innovation in Finnish Manufacturing Firms (ETLA Working Papers 124)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Terhi MaczulskijTutkimuspäällikkö, ETLA
Puh:050-323 0180terhi.maczulskij@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Aki Kangasharju: Elintasomme kasvu perustuu vain kahteen alaan, kasvu on liian kapeilla harteilla18.8.2025 00:02:00 EEST | Tiedote
Suomen talouskasvu on ollut keskimäärin plussalla 10 viime vuotta, mutta kasvu on perustunut vain kahteen alaan. Tietotekniikka- ja muiden tietointensiivisten palvelujen vaikutus Suomen elintasoon on ollut ylivoimaisesti merkittävin. Vaikka sote-sektorikin on tuonut kasvua, on sen kasvu perustunut julkiseen rahoitukseen. Aki Kangasharjun tänään julkaistussa Etla Muistiossa osoitetaan, että kasvu on liian kapeilla harteilla. Tehdasteollisuus kokonaisuutena on alentanut Suomen elintasoa ja talouskasvun kannalta vielä heikoimmin ovat menestyneet rakentaminen, kuljetus ja kauppa.
Etla: Tiukka tietosuojasääntely leikkaa rajusti lääke- ja biotekniikkayritysten tutkimus- ja kehitysinvestointeja11.8.2025 11:32:28 EEST | Tiedote
Henkilötietojen suojaa koskeva tiukka sääntely, kuten EU:n yleinen tietosuoja-asetus GDPR, on vähentänyt merkittävästi lääke- ja bioteknologiayritysten tutkimus- ja kehitysinvestointeja. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan erityisen tuntuvasti t&k-investoinnit ovat vähentyneet pienissä ja keskisuurissa, kotimarkkinoille keskittyneissä yrityksissä. Riskinä onkin, että tiukka sääntely ohjaa lääke- ja bioteknologiayritysten t&k-toimintoja kevyemmin säänneltyihin maihin.
Etla: EU:n puolustusteollisuuden keskittäminen ja yhteishankinnat voivat olla haitallisia alan pienemmille toimijoille, kuten suomalaisyrityksille4.8.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Euroopan unioni pyrkii vahvistamaan yhteistä puolustusta uuden SAFE-rahoitusvälineen avulla, mutta sen taloudelliset hyödyt jakautuvat epätasaisesti eri jäsenmaiden kesken. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan EU:n puolustusteollisuuden tuotannon keskittämisen riskinä on, että pienempien puolustusalan yritysten tuotanto voi jopa supistua. Alan suuret toimijat pystyvät nopeasti kasvattamaan tuotantoaan, mikä vahvistaa niiden asemaa yhteishankinnoissa. Suomessa valtaosa puolustusalan yrityksistä on kuitenkin pieniä tai keskisuuria.
Etla: Kun vientitakuiden kokonaisriskiä kasvatetaan, tarvitaan vastapainoksi nykyistä suurempaa arvonlisää tai työllisyyttä30.7.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Hallituksen esityksessä vientitakuiden erityisriskinoton enimmäisvastuumäärää nostetaan 8 miljardista eurosta 12 miljardiin euroon. Esityksen myötä valtion vientitakuutoiminnan kokonaisriski tulee kasvamaan. Etla muistuttaa lausunnossaan, että riskin ja tuoton tulisi kulkea aina käsi kädessä. Vientitakuiden riskin kasvamisen vastapainoksi tulee tavoitella suurempaa odotettua hyötyä, kuten korkeampaa arvonlisää tai työllisyyttä Suomen kansantaloudelle. Etla myös korostaa, että liian riskipitoiset tai liian vähän Suomeen tuovia hyötyjä synnyttävät hankkeet tulee jättää ilman vientitakuita.
Etla: Lamanaikaisen työttömyyden vaikutukset näkyvät edelleen – kuolleisuusriski kasvoi laman myötä21.7.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Työpaikan menetys Suomen 1990-luvun laman aikana on lisännyt henkilöiden kuolleisuusriskiä. Vaikutus on ollut merkittävästi korkeampi, mikäli henkilö menetti työpaikkansa aivan laman ensimmäisinä vuosina verrattuna myöhemmin irtisanottuihin. Kuolleisuutta voi siis ainakin osin selittää pitkittynyt työttömyysjakso. Merkittävimmät kuolinsyyt lama-aikana työttömiksi jääneillä ovat olleet muun muassa itsemurhat, alkoholiperäiset syyt ja tapaturmat. Tiedot ilmenevät huhtikuussa julkaistusta akateemisesta tutkimuksesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme