Maahanmuutolla innovaatioita edistävä vaikutus Suomen teollisuudessa – tukee myös syntyperäisen väestön työllisyyttä
2.1.2025 11:53:17 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Maahanmuuttajataustaisen työvoiman kasvu parantaa prosessi- ja tuoteinnovaatioita sekä kasvattaa patenttihakemusten määrää Suomen teollisuudessa, paljastaa tuore Etla-tutkimus. Maahanmuuton ei havaittu myöskään vaikuttavan kielteisesti kotimaisten työntekijöiden työllisyyteen. Talouskasvun edistämiseksi tulisi tutkimuksen mukaan lisätä Suomen houkuttelevuutta ulkomaisen työvoiman silmissä.
Tänään julkistetussa Etla-tutkimuksessa“Immigration and Innovation in Finnish Manufacturing Firms” (ETLA Working Papers 124) on selvitetty maahanmuuton ja innovaatiotoiminnan välisiä yhteyksiä Suomen teollisuudessa vuosina 2000–2018. Tutkimuksessa hyödynnetyt, työntekijöiden maahanmuuttotaustoihin, patenttitoimintaan, prosessi- ja tuoteinnovaatioihin sekä innovaatiopanoksiin liittyvät aineistot paljastavat maahanmuuttajataustaisen työvoiman kasvun edistävän yritysten prosessi- ja tuoteinnovaatioita. Lisäksi osaavat maahanmuuttajat kasvattavat yritysten patenttihakemusten määrää.
- Tutkimustulosten perusteella maahanmuutto vaikuttaa vähentävän yritysten ulkoisia T&K-menoja, mikä viittaa siihen, että maahanmuuttajataustaiset työntekijät voivat korvata ulkoisesti hankittuja innovaatiopanoksia, sanoo Etlan tutkimuspäällikkö KTT Terhi Maczulskij.
Tulosten mukaan maahanmuutolla ei myöskään havaittu olevan negatiivisia vaikutuksia kotimaisten työntekijöiden työllisyyteen, vaan maahanmuutto voi tukea myös syntyperäisten työntekijöiden työllisyyttä. Talouskasvun edistämiseksi olisikin tärkeää lisätä Suomen houkuttelevuutta ulkomaisen työvoiman silmissä.
- On myös otettava huomioon kaksi merkittävää, Suomen houkuttelevuutta heikentävää seikkaa työmarkkinoillamme. Ensinnäkin etnisyyteen perustuva rekrytointisyrjintä on edelleen yleistä. Toiseksi, vaikka Suomeen saapuvien maahanmuuttajatyöntekijöiden määrä on kasvanut viime vuosikymmeninä, merkittävä osa, jopa puolet, ulkomaalaisista ammattitaitoisista työntekijöistä lähtee Suomesta jo muutaman vuoden kuluessa, toteaa Maczulskij.
Jotta Suomen talous hyötyisi täysimääräisesti maahanmuuttajatyövoimasta, tarvitaan vielä työtä rekrytointisyrjinnän vähentämiseksi. Lisäksi yrityksiä tulisi kannustaa palkkaamaan maahanmuuttajia, ja tulisi kehittää strategioita työpaikkakulttuurien parantamiseksi niin, että ne tukevat maahanmuuttajien onnistunutta kotouttamista.
KTT, FM, dosentti Terhi Maczulskij on Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikkö, Yrjö Jahnssonin säätiön tutkimusjohtaja sekä IZA:n Research Fellow. Nyt julkaistun tutkimuksen on rahoittanut Business Finland.
Maczulskij, Terhi: Immigration and Innovation in Finnish Manufacturing Firms (ETLA Working Papers 124)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Terhi MaczulskijTutkimuspäällikkö, ETLA
Puh:050-323 0180terhi.maczulskij@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Kuntapalveluiden nykyinen tuottavuusmittaus ei kerro totuutta tuottavuudesta – data hajallaan, mittarit kapeita4.2.2026 14:00:00 EET | Tiedote
Kunnissa kerätään jo runsaasti dataa palveluiden järjestämisestä, mutta tieto ei jalostu systemaattisesti tuottavuuden kehittämiseksi. Tuottavuuden mittaamista vaikeuttavat erityisesti markkinahintojen puuttuminen, sekä eri rekisterien ja toiminnanohjausjärjestelmien hajanaisuus. Kannustimet ohjaavat päätöksiä liian kapeiden kustannus- ja suoritemittareiden perusteella. Etlan tuore tutkimus osoittaa, että kunnilla olisi mahdollisuus parantaa mittaamisen laatua, jos jo olemassa olevia tietovarantoja hyödynnettäisiin johdonmukaisesti ja liitettäisiin ne osaksi strategista johtamista.
Aki Kangasharju: Torille – talous on kääntynyt!4.2.2026 09:57:10 EET | Tiedote
Talouden käänne näkyy yleensä ensin tuotannossa ja vasta myöhemmin lisääntyneinä työntekijöinä. Nyt on käynyt toisin päin, minkä vuoksi käänne on jäänyt monilta huomaamatta, kirjoittaa tänään julkaistussa Etla-kolumnissaan Aki Kangasharju.
Aki Kangasharju: Torille – talous on kääntynyt!4.2.2026 09:29:32 EET | Tiedote
Talouden käänne näkyy yleensä ensin tuotannossa ja vasta myöhemmin lisääntyneinä työntekijöinä. Nyt on käynyt toisin päin, minkä vuoksi käänne on jäänyt monilta huomaamatta, kirjoittaa tänään julkaistussa Etla-kolumnissaan Aki Kangasharju.
Etla selvitti: Kauhukuva ei käynyt toteen, tekoäly ei ole syrjäyttänyt nuoria Suomen työmarkkinoilla27.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Suomessa ei havaita merkkejä siitä, että tekoäly olisi syrjäyttänyt nuoria työmarkkinoilla, paljastaa tänään julkaistu Etla-tutkimus. Korkean tekoälyaltistuksen ammateissa työskentelevien nuorten työllisyys kehittyy lähes identtisesti matalan altistuksen ammattien kanssa. Toisin kuin Yhdysvalloissa, korkea tekoälyaltistus ei johda työllisyyden laskuun, koska pohjoismainen työmarkkinamalli ja vahva irtisanomissuoja suojaavat teknologiasokkeja vastaan. Suomessa jo liki 40 prosenttia työllisistä käyttää generatiivista tekoälyä työssään.
Verotuksen kiristäminen vaatii tarkkaa priorisointia – korkeimmat ansiotulojen marginaaliverot ja pääomatulovero yhteiskunnalle kalleimpia19.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen julkisen talouden tasapainottaminen veronkorotuksilla vaatii eri veromuotojen tarkkaa priorisointia, sillä verot aiheuttavat erisuuruisia hyvinvointitappioita yhteiskunnalle. Veroja kiristettäessä tulisikin välttää veromuotoja, joiden veropohjat ovat erittäin herkkiä käyttäytymiselle. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan yhden euron keräämisen kustannukset nousevat verotuksen aiheuttamien käyttäytymisvaikutusten vuoksi yli yhden euron. Erityisen suureksi haitat tunnistetaan ansiotuloverotuksen ylimpien marginaaliverojen kohdalla. Ylimpien marginaaliverojen laskeminen on usein ollut itsensä rahoittava, mikä tarkoittaa, että niiden alentamisen seurauksena verotuotot kasvavat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme