Väitös: Keliakiaa sairastavilla ei ole suurentunutta riskiä sairastua syöpään tai kuolla
Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että keliakiaa sairastavilla on suurentunut riski sairastua syöpään ja kuolla. Ei kuitenkaan tiedetä, ovatko riskit samansuuruiset keliakian erilaisissa oireissa, jotka voivat vaihdella oireettomasta suolioireisiin ja suolen ulkopuolisiin oireisiin. Lääketieteen lisensiaatti Inka Koskinen tutki väitöskirjassaan keliakiapotilaiden riskiä sairastua syöpään tai kuolla sekä erilaisten oirekuvien vaikutusta riskeihin.
Keliakia on autoimmuunisairaus, jossa gluteeni eli vehnän, ohran ja rukiin varastoproteiini aiheuttaa tulehduksen ja vaurioittaa ohutsuolen limakalvoa geneettisesti alttiilla henkilöillä. Hoitona on elinikäinen gluteeniton ruokavalio, jota suomalaiset keliakiapotilaat noudattavatkin tutkimusten mukaan hyvin.
Erilaiset suolioireet ja imeytymishäiriöt ovat keliakian tutuimpia oireita. Oireita voi kuitenkin esiintyä myös suoliston ulkopuolella, kuten iholla, maksassa tai hermostossa. Oireiden vaikeusaste vaihtelee, ja osalla sairaus on löytynyt seulonnoissa, joita on tehty riskiryhmiin kuuluville oireettomille henkilöille. Merkittävä osa potilaista on yhä diagnosoimatta.
Inka Koskinen selvitti väitöstutkimuksessaan keliakiaan ja sen erilaisiin oirekuviin liittyvää riskiä sairastua syöpään tai kuolla. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, onko eri syöpien ja kuolemansyiden yleisyydessä eroja. Tuloksia verrattiin muun väestön vastaaviin riskeihin.
Aiemmissa tutkimuksissa keliakiaa sairastavilla henkilöillä on todettu suurentunut riski sairastua syöpään ja kuolla. Näistä tuloksista poiketen Koskisen tulokset osoittivat, että suomalaisten keliakiapotilaiden riski sairastua syöpiin tai kuolla ei ollut suurentunut muuhun väestöön verrattuna. Myöskään keliakian erilaisilla oirekuvilla ei ollut vaikutusta kokonaisriskeihin.
– Aiemmat tutkimustulokset on saatu aikana, jolloin lieväoireista tai suolen ulkopuolella ilmenevää keliakiaa ei osattu aina tunnistaa. Siksi ne kertovatkin lähinnä niiden potilaiden riskistä, jotka ovat sairastaneet vaikeaa suolioireista keliakiaa. Lieväoireiseen tai suoliston ulkopuolella ilmenevään keliakiaan liittyvästä syövän tai kuolemanriskistä on hyvin vähän tutkimustietoa, Koskinen toteaa.
Koskisen havaintojen mukaan yksittäisistä syövistä imusolmukesyöpä eli non-Hodgkin lymfooma oli kuitenkin keliakiapotilailla muuta väestöä yleisempi. Siihen liittyi myös suurentunut kuolemanriski.
– Non-Hodgkinin lymfooman aiheuttama kuolemanriski oli suurentunut etenkin niillä, joilla keliakia diagnosoitiin vasta keski-iässä, eli yli 40–50-vuotiaana. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää varmistaa, että tällä potilasryhmällä suolen limakalvovaurio paranee ruokavaliohoidon avulla, jotta non-Hodgkinin lymfooman kehittymisen riskiä voidaan vähentää, Koskinen pohtii.
– Positiivinen löydös puolestaan oli, että riski sairastua tai kuolla non-Hodgkinin lymfoomaan ei ollut suurentunut niillä henkilöillä, jotka ovat sairastuneen keliakiaan alle 20-vuotiaana tai joiden keliakia on löytynyt riskiryhmien seulonnassa, Koskinen lisää.
Inka Koskinen on sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri. Hän työskentelee gastroenterologian ylilääkärinä Jyväskylän sairaala Novassa.
Väitöstilaisuus perjantaina 24. tammikuuta
Lääketieteen lisensiaatti Inka Koskisen sisätautiopin alaan kuuluva väitöskirja Long-term prognosis of celiac disease – A special focus on phenotype and other contributing factors tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 24.1.2025 klo 12 alkaen Kaupin kampuksella Arvo-rakennuksen luentosalissa F114 (Arvo Ylpön katu 34). Vastaväittäjänä toimii professori Perttu Arkkila Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Katri Kaukinen Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Inka Koskinen
inka.koskinen@hyvaks.fi
Kuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme