Väitös: Kauhu tarvitsee lisää huomiota lasten elokuvakasvatuksessa
Kauhu lastenelokuvissa ja muussa lasten audiovisuaalisessa kulttuurissa herättää usein keskustelua lapsille sopivasta sisällöstä. Lapsia kauhu kuitenkin kiehtoo, ja sillä on lastenkulttuurissa pitkät perinteet. Filosofian maisteri Marjo Kovasen väitöskirjassa tuodaan esiin, millaista kauhua erityisesti suomalaisessa lastenelokuvassa voi olla ja miten lastenelokuvan kauhua voi lähestyä elokuvakasvatuksessa.
Filosofian maisteri Marjo Kovanen on kehittänyt väitöstutkimuksessaan mallia lastenelokuvan kauhuelementtien sekä kauhun estetiikan analysoimiseksi. Tutkimuksessa kehitetyt lastenelokuviin kytkeytyvät lähestymistavat voivat tukea opettajien elokuvakasvatustyötä.
– Lastenelokuvissa esiintyvät kauhuelementit osoittautuivat sisällöiltään ja estetiikaltaan moninaiseksi ilmiöksi, jolla on paikkansa myös osana lastenkulttuuria. Elokuvakasvatuksessa tulisikin huomioida lastenelokuvien kauhu osana lasten mediamaisemaa, toteaa Marjo Kovanen.
Kovasen väitöstutkimus koostuu neljästä osatutkimuksesta. Kovanen on tutkinut aihetta analysoimalla lastenelokuvia ja kartoittamalla mediakasvatuksen maisteriopiskelijoiden käsityksiä lasten kauhuelokuvista. Lisäksi Kovanen on perehtynyt elokuvakasvatuksen käytänteisiin koulussa ja kauhuun lasten omaehtoisessa kulttuurissa.
Tutkimus monipuolistaa kuvaa suomalaisesta lastenelokuvasta
Väitöstutkimus monipuolistaa kuvaa suomalaisesta lastenelokuvasta tuomalla esiin niissä esiintyviä kauhuelementtejä. Lisäksi väitöstutkimus ehdottaa elokuvakasvatuksen käytänteiden kehittämistä, jotta lastenelokuvan marginaalissa pidetty kauhusisältö huomioitaisiin elokuvakasvatuksessa paremmin.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että kauhua on mahdollista lähestyä elokuvakasvatustyössä monipuolisesti ja turvallisesti käyttämällä vuorovaikutuksellisia ja oppijalähtöisiä menetelmiä.
Kovasen mukaan myös opettajankoulutusta pitäisi kehittää niin, että lasten kauhusisällöt otetaan koulutuksessa paremmin huomioon.
– Lisäksi kulttuuripolitiikassa on tarvetta tunnustaa lastenelokuvan sisällöllinen monipuolisuus ja pyrkiä vahvistamaan moninaisuutta, Kovanen sanoo.
Marjo Kovasella on vuosien kokemus elokuva- ja mediakasvatuksesta ja vahva tietämys suomalaisesta elokuvasta. Hän työskentelee erityisasiantuntijana Koulukino – Skolbio ry:ssä. Kovasen väitöskirjan viimeistelyä on tukenut Alfred Kordelinin säätiö.
Väitöstilaisuus perjantaina 17. tammikuuta
FM Marjo Kovasen väitöskirja Lastenelokuvan kauhut ja elokuvakasvatus tarkastetaan Tampereen yliopistossa informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa (ITC) perjantaina 17. tammikuuta 2025 kello 12 alkaen keskustakampuksella Pinni B -rakennuksessa, salissa B1096 (Kanslerinrinne 1). Vastaväittäjänä toimii dosentti Outi Hakola Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Sirkku Kotilainen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalveluarkisin 10-15
Puh:+358294520800viestinta.tau@tuni.fiKuvat
Linkit
Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistossa etsitään ratkaisuja tasapainoisempaan asiantuntijatyöhön20.5.2025 10:56:37 EEST | Tiedote
Digitaalinen murros luo sekä uusia haasteita että merkittäviä mahdollisuuksia asiantuntijatyölle. Digitalisaatio ja tekoäly voidaan nähdä keinoina parantaa työelämän laatua ja tehostaa työn tekemisen tapoja. Hallitsemattomasti toteutettuna murros voi kuitenkin luoda paineistettua muutostarvetta, aiheuttaa stressiä ja vähentää työn mielekkyyttä. Tämä vaikuttaa lopulta negatiivisesti asiantuntijoiden luovuuteen ja hyvinvointiin. Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnan tutkimushankkeessa pyritään vahvistamaan tuottavuuden, luovuuden ja hyvinvoinnin tasapainoa tietointensiivisessä asiantuntijatyössä.
Väitös: Jätevesiseurantaa voidaan käyttää influenssa A- ja RS-virusepidemioiden seuraamiseen20.5.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Influenssa A- ja RS-virus aiheuttavat Suomessa vuosittaisia epidemioita ja merkittävän taakan yhteiskunnalle. Filosofian maisteri Annika Länsivaara osoitti väitöstutkimuksessaan, että jätevesiseurantaa voidaan hyödyntää influenssa A- ja RS-virusten aiheuttamien epidemioiden seuraamiseen Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on aloittanut influenssa A- ja RS-virusten jätevesiseurannan.
13,6 miljoonan euron rahoitus Lynchin oireyhtymän syöpien varhaiseen havaitsemiseen15.5.2025 13:10:00 EEST | Tiedote
Lynchin oireyhtymän aiheuttamien syöpien varhaiseen havaitsemiseen tähtäävä PREDI-LYNCH-hanke on saanut huomattavan Horisontti Eurooppa -rahoituksen. Hankkeessa kehitetään edullinen ja potilasystävällinen seulontamenetelmä. Monikansallisen hankkeen Suomen osuutta johtaa Tampereen yliopiston tenure track -professori ja Tampereen yliopistollisen sairaalan ylilääkäri Toni Seppälä.
Väitös: Suomalaisnuorten yleistynyt ahdistuneisuus on yhteydessä elämäntapoihin ja opiskeluvaikeuksiin15.5.2025 09:30:45 EEST | Tiedote
Psykologian maisteri ja valtiotieteiden maisteri Kati Kajastus tutki väitöskirjassaan suomalaisnuorten yleistynyttä ahdistuneisuutta, joka ilmenee kohtuuttomana murehtimisena ja kehollisina oireina. Tutkimuksen tulosten mukaan nuoren yleistynyttä ahdistuneisuutta voidaan mitata luotettavasti lyhyellä kyselyllä. Yleistynyt ahdistuneisuus on yhteydessä nuorten opiskeluvaikeuksiin sekä elämäntapoihin, kuten liialliseen internetin käyttöön.
Väitös: Suomalainen julkinen terveydenhuolto hoitaa vakavasti loukkaantuneet potilaat tasa-arvoisesti15.5.2025 08:20:00 EEST | Tiedote
Miten hyvin suomalainen terveydenhuolto todella toimii silloin, kun sattuu pahin mahdollinen – liikenneonnettomuus, kaatuminen tai monivamma? Antti Riuttanen tarkasteli väitöstutkimuksessaan vakavien vammojen hoitoa ja siihen liittyviä seurauksia potilaalle ja yhteiskunnalle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme