Väitös: Kauhu tarvitsee lisää huomiota lasten elokuvakasvatuksessa
Kauhu lastenelokuvissa ja muussa lasten audiovisuaalisessa kulttuurissa herättää usein keskustelua lapsille sopivasta sisällöstä. Lapsia kauhu kuitenkin kiehtoo, ja sillä on lastenkulttuurissa pitkät perinteet. Filosofian maisteri Marjo Kovasen väitöskirjassa tuodaan esiin, millaista kauhua erityisesti suomalaisessa lastenelokuvassa voi olla ja miten lastenelokuvan kauhua voi lähestyä elokuvakasvatuksessa.
Filosofian maisteri Marjo Kovanen on kehittänyt väitöstutkimuksessaan mallia lastenelokuvan kauhuelementtien sekä kauhun estetiikan analysoimiseksi. Tutkimuksessa kehitetyt lastenelokuviin kytkeytyvät lähestymistavat voivat tukea opettajien elokuvakasvatustyötä.
– Lastenelokuvissa esiintyvät kauhuelementit osoittautuivat sisällöiltään ja estetiikaltaan moninaiseksi ilmiöksi, jolla on paikkansa myös osana lastenkulttuuria. Elokuvakasvatuksessa tulisikin huomioida lastenelokuvien kauhu osana lasten mediamaisemaa, toteaa Marjo Kovanen.
Kovasen väitöstutkimus koostuu neljästä osatutkimuksesta. Kovanen on tutkinut aihetta analysoimalla lastenelokuvia ja kartoittamalla mediakasvatuksen maisteriopiskelijoiden käsityksiä lasten kauhuelokuvista. Lisäksi Kovanen on perehtynyt elokuvakasvatuksen käytänteisiin koulussa ja kauhuun lasten omaehtoisessa kulttuurissa.
Tutkimus monipuolistaa kuvaa suomalaisesta lastenelokuvasta
Väitöstutkimus monipuolistaa kuvaa suomalaisesta lastenelokuvasta tuomalla esiin niissä esiintyviä kauhuelementtejä. Lisäksi väitöstutkimus ehdottaa elokuvakasvatuksen käytänteiden kehittämistä, jotta lastenelokuvan marginaalissa pidetty kauhusisältö huomioitaisiin elokuvakasvatuksessa paremmin.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että kauhua on mahdollista lähestyä elokuvakasvatustyössä monipuolisesti ja turvallisesti käyttämällä vuorovaikutuksellisia ja oppijalähtöisiä menetelmiä.
Kovasen mukaan myös opettajankoulutusta pitäisi kehittää niin, että lasten kauhusisällöt otetaan koulutuksessa paremmin huomioon.
– Lisäksi kulttuuripolitiikassa on tarvetta tunnustaa lastenelokuvan sisällöllinen monipuolisuus ja pyrkiä vahvistamaan moninaisuutta, Kovanen sanoo.
Marjo Kovasella on vuosien kokemus elokuva- ja mediakasvatuksesta ja vahva tietämys suomalaisesta elokuvasta. Hän työskentelee erityisasiantuntijana Koulukino – Skolbio ry:ssä. Kovasen väitöskirjan viimeistelyä on tukenut Alfred Kordelinin säätiö.
Väitöstilaisuus perjantaina 17. tammikuuta
FM Marjo Kovasen väitöskirja Lastenelokuvan kauhut ja elokuvakasvatus tarkastetaan Tampereen yliopistossa informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa (ITC) perjantaina 17. tammikuuta 2025 kello 12 alkaen keskustakampuksella Pinni B -rakennuksessa, salissa B1096 (Kanslerinrinne 1). Vastaväittäjänä toimii dosentti Outi Hakola Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Sirkku Kotilainen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalveluarkisin 10-15
Puh:+358294520800viestinta.tau@tuni.fiKuvat
Linkit
Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme