Mikä saa nuoren jatkamaan liikuntaseurassa? Tärkeintä on vanhempien kannustus ja valmentajien tuki

Tytöillä tärkeäksi osallistumista tukevaksi tekijäksi nousi läpi nuoruuden vanhemmilta saatu kannustus liikuntaan ja urheiluun. Pojilla seuraosallistumista varhaisaikuisena ylläpiti valmentajan aktiivinen keskustelu elämäntavoista.  

-On tärkeää lisätä tietoisuutta vanhempien tuen sekä valmentajien terveyden edistämistoimien merkityksestä nuorten seuraosallistumisen jatkumiselle, Rinta-Antila korostaa. 

-Seurat voivat edistää kansanterveyttä. Meidän on keskusteltava, millainen rooli nuorten terveyden edistämisessä valmentajalla voi olla. 

Lisäksi seuratoiminnassa jatkamiseen vaikuttivat aloittamisikä ja suhtautuminen kilpailemiseen. Seurassa jatkaneet nuoret olivat aloittaneet lajissaan kouluikään mennessä ja tavoittelivat kilpailemista aikuisena. Päinvastoin lajin aloittaminen myöhemmin kouluiässä ja osallistuminen kilpailematta johtivat seuraosallistumisen lopettamiseen. 

-Seuroissa painottuva kilpaileminen vaatii varhaista aloittamista ja halua kilpailla. Kilpailullisen seuraharrastamisen lisäksi tarvitaan mahdollisuuksia osallistua vähemmän tavoitteellisesti ja liittyä seuraan myöhemmin, Rinta-Antila sanoo.  

Seuratoiminta tukee terveellisiä elämäntapoja 

Liikuntaseuraharrastustaan jatkaneilla oli varhaisaikuisena terveelliset elämäntavat todennäköisemmin kuin niillä, jotka eivät osallistuneet seuratoimintaan ja niillä, jotka lopettivat seuratoiminnan.  

-Seurassa jatkaneiden terveellisempiä elämäntapoja saattavat selittää kodin, koulun ja seuran tuki ja oma ymmärrys terveellisten elämäntapojen vaikutuksista urheilussa ja yleensä elämässä menestymisessä, Rinta-Antila pohtii.  

Seuratoimintaan osallistumistaan jatkaneet ja lopettaneet tytöt todennäköisemmin menestyivät erinomaisesti koulussa ja etenivät akateemiselle polulle verrattuna niihin, jotka eivät osallistuneet seuratoimintaan. Lisäksi tytöistä ne, jotka jatkoivat seurassa, asuivat varhaisaikuisuudessa useammin vanhempiensa kanssa verrattuna niihin, jotka lopettivat seurassa tai eivät osallistuneet lainkaan. 

-Vanhempiensa kanssa asuvat nuoret saavat tukea vanhemmiltaan pidempään, joten on tärkeä varmistaa tuki itsenäisesti asumaan muuttaville nuorille, Rinta-Antila pohtii. 

Yleisimpiä syitä seuraosallistumisen lopettamiseen olivat opiskelu sekä kyllästyminen ja vammat. 

-Tarvitaan joustoa opiskelun ja urheilun yhdistämiseen sekä keskustelua nuoria kiinnostavista mahdollisuuksista osallistua liikuntaseuraan, Rinta-Antila sanoo.  

Rinta-Antilan väitöskirjaan sisältyy kolme kansainvälisissä tiedelehdissä julkaistua artikkelia. Tutkimus perustuu suomalaiseen ainutlaatuiseen seurantatutkimusaineistoon. Nuoret vastasivat terveyskäyttäytymisen kyselyyn 15 vuoden ja uudelleen 19 vuoden iässä. Aineisto kerättiin Jyväskylän yliopiston, UKK Instituutin ja Suomen liikuntalääketieteen keskusten yhteistyönä. 

Katja Rinta-Antilan terveyden edistämisen väitöskirja “Sports Club Participation Patterns from Adolescence to Emerging Adulthood: Their Determinants and Relationships with Lifestyle Habits and Life Status” tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa 17.1.2025 klo 12 alkaen Liikunta-rakennuksen salissa L304. Vastaväittäjänä toimii professori Niamh Murphy (South East Technological University, Irlanti) ja kustoksena professori Sami Kokko (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti. Väitöstä voi seurata myös verkossa https://r.jyu.fi/dissertation-rinta-antila-170125 

Väitöskirja on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/99054. 

Lisätietoja  

Katja Rinta-Antila, projektitutkija 
+358 40 626 1716 
katja.t.rinta-antila@jyu.fi