Lääkkeille vastustuskykyisten syöpäsolujen nujertamiseen uusia keinoja

Tuore tutkimus paljastaa, miten lääkkeille vastustuskykyiset syöpäsolut aiheuttavat muutoksia syövän kasvuympäristössä. Ilmiö edistää syövän uusiutumista ja selittää, miksi aluksi toimiva täsmälääkitys voi myöhemmin menettää tehonsa.

Syöpähoitojen onnistuminen voi vaarantua, jos pienikin joukko syöpäsoluja osoittautuu tai muuntautuu vastustuskykyiseksi lääkkeille. Tutkijat ovat tunnistaneet uuden mekanismin, joka selittää, miksi keuhkosyöpähoidot eivät aina onnistu: Jo hoitojen alkuvaiheessa pieni mutta sitkeä solujoukko voi selviytyä hoidoista ja muokata kasvuympäristöään. Tämä edistää syövän uusiutumista ja johtaa lääkeresistenssin kehittymiseen. Mekanismi selittää, miksi syövän täsmälääkitykset usein lopulta menettävät tehonsa ja hoitotulokset vaihtelevat potilaasta toiseen.

–  Syöpäsolut ovat kuin rikkaruohoja. Vaikka kitkisit ne kaikki, voi maan alle jäädä muhimaan juuria, jotka muokkaavat maaperää ja saavat lopulta uudet rikkaruohot kasvamaan, Helsingin yliopiston dosentti Heidi Haikala vertaa.

Lääkeresistenssi on vaikea taklattava

Lääkeresistenssi on yksi syöpähoitojen suurimmista haasteista. Siksi sen ymmärtäminen on olennaista, jotta voidaan kehittää uusia hoitoja. Tutkimuksesta löytyi myös keinoja, joilla voidaan estää syöpäsoluja kehittämästä vastustuskykyä lääkkeille.  Näitä nk. epigeneettisiä lääkkeitä käyttämällä voitaisiin kehittää uusia yhdistelmähoitoja parantamaan hoidon tehoa ja syövän ennustetta.

Syöpäpotilaille keino voisi tarkoittaa parempia ja yksilöllisempiä hoitoja, jotka lisäävät hoidon onnistumisen mahdollisuuksia ja parantavat elämänlaatua. Vaikka tutkimuskohteena olivat keuhkosyövät, tutkimustulosten avulla voidaan ymmärtää myös muiden syöpien lääkeresistenssiä. Syöpäpotilaat voivat mahdollisesti hyötyä tutkimuksen tuloksista 5–10 vuoden kuluessa kliinisen tutkimuksen edistymisestä ja viranomaishyväksynnästä riippuen.

Keuhkosyöpä yleistyy yhä

Syövät, erityisesti keuhkosyöpä yleistyvät, joten parempia hoitomenetelmiä tarvitaan kipeästi.

– Tämän tutkimuksen kohteena olleet keuhkosyövät syntyvät useimmiten nuorille, jotka eivät tupakoi. Syystä tai toisesta valitettavasti juuri tällaiset nuorten syöpätapaukset yleistyvät maailmalla. Vaikka lääkeresistenssi on haastava ongelma, tämä tutkimus osoittaa, että sen voittaminen on mahdollista, Haikala kertoo.

Keuhkosyöpä on maailman yleisin syöpä.  Suomessa se on kolmen yleisimmän syövän joukossa. Siihen sairastuu 3 000 suomalaista vuodessa.

Tutkimusta ovat rahoittaneet muun muassa Suomen Akatemia, Sigrid Juséliuksen säätiö, Suomen kulttuurirahasto ja Syöpäsäätiö.

Tutkimusartikkeli  Intratumor heterogeneity of EGFR expression mediates targeted therapy resistance and formation of drug tolerant microenvironment on julkaistu 2.1.2025 Nature Communications lehdesssä.

Tutkimus on tehty yhteistyössä monien eri yliopistojen, muun muassa Dana-Farberin syöpäinstituutin ja Harvard Medical Schoolin, kanssa.

Lisätietoja: apulaisprofessori Heidi Haikala, heidi.haikala@helsinki.fi, puh. 046 659 7547 www.haikalab.com