Amerikkalaiset teknologiayhtiöt siivittivät sijoitusrahastoja hyviin tuottoihin – vuonna 2024 uutta pääomaa yli 9 miljardia euroa
- Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin vuonna 2024 yhteensä 9,3 miljardia euroa uutta pääomaa.
- Rahastopääoman kasvuun vaikutti myös myönteinen markkinakehitys.
- Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli joulukuun lopussa 184 miljardia euroa, kun se vuoden 2023 lopussa oli 149 miljardia.
- Kiinteistörahastoista lunastettiin vuonna 2024 yhteensä 285 miljoonaa euroa.
Koko vuoden 2024 aikana osakerahastoihin sijoitettiin yhteensä 4,7 ja pitkän koron rahastoihin yhteensä 1,9 miljardia euroa uusia varoja. Lisäksi yhdistelmärahastoihin sijoitettiin 1,8 miljardia euroa ja lyhyen koron rahastoihin yhteensä 0,9 miljardia euroa uusia pääomia.
Joidenkin kiinteistörahastojen lunastusten määräaikainen lakkauttaminen on puhuttanut vuodenvaihteessa, ja aihetta on puitu muun muassa Finanssiala ry:n kolumnissa tammikuun alussa. Kiinteistörahastoista (ml. metsärahastot) lunastettiin vuoden aikana yhteensä 285 miljoonaa euroa samalla, kun muihin vaihtoehtoisiin rahastoihin sijoitettiin uusia pääomia yhteensä 275 miljoonaa euroa.
Joulukuussa uusia pääomia sijoitettiin yhteensä 1,4 miljardia euroa. Uusia varoja sijoitettiin osake-, yhdistelmä-, pitkän koron- ja vaihtoehtoisiin rahastoihin yhteensä 1,6 miljardia euroa. Pääomia lunastettiin ainoastaan lyhyen koron rahastoista yhteensä 266 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät joulukuu 2024 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.12.2024 |
|
Osakerahastot |
527 |
4 725 |
79 957 |
|
Yhdistelmärahastot |
826 |
1 754 |
37 594 |
|
Pitkän koron rahastot |
221 |
1 933 |
37 415 |
|
Lyhyen koron rahastot |
-266 |
923 |
18 457 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot: -Kiinteistörahastot -Muut vaihtoehtoiset rahastot |
63 29 34 |
-10 -285 275 |
10 115 7492 2623 |
|
YHTEENSÄ |
1 370 |
9 325 |
183 539 |
Vuosi 2024 oli monille rahastosijoittajille tuottoisa. Erityisesti globaalisti ja Pohjois-Amerikkaan sijoittavien osakerahastojen tuotot olivat erinomaisia, johtuen pääasiassa isojen amerikkalaisten teknologiayhtiöiden osakekurssien noususta. Tekoäly megatrendinä saavutti merkittävän läpimurron vuonna 2024 korostaen sen kasvavaa vaikutusta globaalissa taloudessa. Isot teknologiayhtiöt investoivat merkittäviä summia tekoälyyn ja sen hyödyntämiseen. Sijoittajat innostuivat megatrendin tarjoamista kasvumahdollisuuksista pörssiyhtiöille.
”Vuoden lopussa Pohjois-Amerikan osakeindeksien nousua vauhditti myös Donald Trumpin valinta uudeksi presidentiksi. Trumpin puheet tariffeista ja veronalennuksista heijastuivat positiivisesti Yhdysvaltojen osakemarkkinoihin. Nousua nähtiin sekä isojen teknologiayritysten että perinteisten teollisuusyritysten osakekursseissa. Yhdysvalloissa pitkät korot ja pörssiyhtiöiden arvostuskertoimet nousivat presidentinvaalien jälkeen korkealle tasolle, mikä lisäsi hermostuneisuutta markkinoilla”, sanoo Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Mariia Somerla.
Eurooppaan sijoittaville osakesijoittajille vuosi oli melko tuottoisa. Inflaatiopaineiden helpottaminen mahdollisti Euroopan keskuspankille rahapolitiikan keventämisen, mutta markkinakorkojen laskun vaikutukset näkyvät euroalueen taloudessa viiveellä. Euroalueen talouskasvu oli heikkoa, mutta sen odotetaan lievästi piristyvän vuonna 2025.
Pohjoismaihin sijoittavien osakerahastojen tuottokehitys oli vaihtelevaa. Sijoittajien suosiossa olleen tanskalaisen lääkeyhtiön Novo Nordiskin osakekurssi laski, kun yhtiön myyntiluvut heikkenivät ja uuden laihdutuslääkkeen tutkimustulokset jäivät odotuksista. Helsingin pörssin heikko kehitys näkyi myös rahastosijoitusten tuotossa: Suomeen sijoittavan osakerahastoluokan vuosituotto jäi osakerahastoluokista ainoana miinusmerkkiseksi.
Myös monelle korkosijoittajalle vuosi oli melko tuottoisa, kun Yhdysvaltain ja euroalueen keskuspankit laskivat ohjauskorkojaan, markkinakorot laskivat ja yrityslainojen riskilisät kaventuivat. Kaikkien pitkän koron rahastoluokkien vuosituotot olivat plusmerkkisiä. Korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastoluokat tuottivat jopa noin 7-8 prosenttia. Pohjois-Amerikan ja Euroopan lisäksi myös kehittyvien markkinoiden lainamarkkinat tuottivat suotuisasti.
”Vuosi 2024 oli sijoituksia globaalisti hajauttavalle rahastosijoittajalle erittäin tuottoisa. Kuten rahastoluokkien vuosituotoista tulee esille, sijoitusten hajauttaminen on tärkeää. Riskittömiä sijoituksia ei ole olemassa. Sijoitusten keskittäminen pelkästään Helsingin pörssiin tai kiinteistörahastoihin tuotti sijoittajalle jopa tappioita. Suomeen rekisteröityjen rahastojen kokonaispääoma oli vuoden lopussa kaikkien aikojen ennätyksessä, yli 180 miljardia euroa”, Somerla sanoo.
Osakerahastoissa uusia varoja sijoitettiin joulukuussa pääasiassa globaalisti, Pohjois-Amerikkaan ja Pohjoismaihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 652 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin toimialoille, Eurooppaan ja Suomeen sijoittavista rahastoluokista yhteensä 164 miljoonaa euroa. Pohjois-Amerikkaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 1,54). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät joulukuu 2024 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.12.2024 |
Tuotto |
|
Suomi |
-48 |
-491 |
5 585 |
-1 % |
|
Pohjoismaat |
45 |
192 |
9 210 |
4 % |
|
Eurooppa |
-104 |
-198 |
5 773 |
6 % |
|
Pohjois-Amerikka |
70 |
293 |
12 011 |
26 % |
|
Japani |
10 |
-155 |
310 |
17 % |
|
Tyynenmeren alue |
6 |
-230 |
1 093 |
15 % |
|
Kehittyvät markkinat |
22 |
-154 |
4 987 |
12 % |
|
Maailma |
537 |
5 607 |
39 655 |
18 % |
|
Toimialarahastot |
-12 |
-139 |
1 335 |
12 % |
|
YHTEENSÄ |
527 |
4 725 |
79 957 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin joulukuussa pääasiassa euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin ja valtioriskiin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 261 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin ja kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista, yhteensä 104 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 8,5 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 1,91).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät joulukuu 2024 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.12.2024 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
160 |
309 |
9 154 |
1,8 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
101 |
939 |
12 970 |
4,5 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
21 |
747 |
4 934 |
7,1 % |
|
Valtioriski maailma |
1 |
2 |
353 |
4,8 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
42 |
2 |
6 332 |
5,0 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-31 |
-9 |
1 189 |
8,5 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-73 |
-56 |
2 483 |
6,2 % |
|
YHTEENSÄ |
221 |
1 933 |
37 415 |
|
Rahastoyhtiöillä hyvä vuosi
S-Pankki Rahastoyhtiön toimitusjohtajan Teri Heilalan mukaan vuosi 2024 tarjosi rahastosijoittajille ja rahastoyhtiöille jo toisen erinomaisen vuoden peräkkäin.
Heilalan mukaan suomalaisten sijoittajien kiinnostus rahastosäästämistä kohtaan jatkui vahvana ja S-Pankin rahastojen osuudenomistajien lukumäärä kasvoi vuoden 2024 aikana 14 prosentilla lähes 450 000 osuudenomistajaan.
”S-Pankin asiakkaita kiinnostivat esimerkiksi yhdistelmärahastot, Yhdysvaltoihin sijoittavat osakerahastot, Private Credit -erikoissijoitusrahasto ja High Yield -korkorahasto. Uskon, että osakemarkkinoilta voidaan saada hyviä tuottoja myös vuonna 2025.”
Vuoden 2025 alusta lähtien FA:n rahasto- ja omaisuudenhoitojohtokunnan jäsenet kommentoivat FA:n rahastotiedotteessa markkinaa kuukausittain.
Tuoreista rahastoluvuista keskustellaan myös Finanssiala ry:n Talouden pyöreän pöydän webinaarissa 13.1. kello 13.
Lue lisää ja ilmoittaudu
Linkit
Tilastokeskuksen vuoden 2022 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,51 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 018 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Vaurautta, verotuloja ja kasvua – millaisiin rahastoihin suomalaiset sijoittavat? 14.1.2026 kello 1519.12.2025 14:41:15 EET | Tiedote
Vuoden alussa julkaistava rahastoraportti niputtaa kotimaisen rahastovuoden 2025. Mihin rahastoihin suomalaiset sijoittivat kuluneen vuoden aikana? Millainen tekijä rahastot ovat kotimaisten yritysten rahoituksessa? Millaisia hyötyjä piensijoittajalle on rahastojen kautta sijoittamisesta? Näihin kysymyksiin vastataan Finanssiala ry:n vuoden ensimmäisessä Talouden pyöreässä pöydässä 14.1.2026 kello 15.
Fiva pitää asuntolainakaton ja pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen ennallaan – FA: Talouden elpymistä tärkeää tukea18.12.2025 13:05:23 EET | Tiedote
Finanssivalvonta (Fiva) on päättänyt pitää asuntolainojen lainakaton perustasollaan. Ensiasunnon hankintaan otettujen lainojen katto on siis edelleen 95 prosenttia ja muiden asuntolainojen 90 prosenttia. Lisäksi Fivan johtokunta päätti pitää pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen 0 prosentissa. Finanssiala ry (FA) pitää Fivan päätöksiä hyvinä. Näissä oloissa makrovakauspolitiikan tulee osaltaan tukea talouden elpymistä.
Vaikka raportointisääntely kevenee, ei finanssiyhtiöiden tarve kestävyystiedolle ole katoamassa mihinkään17.12.2025 11:28:13 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) pitää pääosin tervetulleena virtaviivaistusta kestävyysraportointiin ja siihen liittyvään sääntelyyn. EU-parlamentti pääsi 16.12.2025 sopuun Omnibus I:ksi nimetystä paketista, joka väljentää kestävyysraportoinnin vaatimuksia. Kevennyksestä huolimatta yritysten kannattaa edelleen raportoida kestävyystiedoistaan. Finanssialan yhtiöt tarvitsevat edelleen kestävyystietoa vihreiden rahoitustuotteiden tarjoamiseksi sekä oman kestävyysraportointinsa ja riskienhallintansa tueksi. Pk-yritykset ovat keskeisessä roolissa EU:n ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteiden saavuttamisessa.
Joustot asuntorahoituksen sääntelyyn tervetulleita – ensiasunnon ostoon tarvittaisiin lisää liekaa13.12.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Hallitus esittää joustoja asuntorahoituksen sääntelyyn. Finanssiala ry kannattaa sääntelyn joustoja ja keventämistä. FA:n näkemyksen mukaan maltilliset joustot tukevat asuntomarkkinoiden toimivuutta ja helpottavat asunnon hankintaa ilman, että luotonannon riskit kasvavat hallitsemattomasti. Hallituksen esitykset perustuvat puoliväliriihessä tehtyihin linjauksiin. Nyt ehdotettujen lakien on tarkoitus tulla voimaan huhtikuun alussa 2026.
FA:n Ahosniemi: EKP:n suosituksissa suunta on oikea, mutta sääntelyn järkevöittäminen ei saa jäädä näennäiseksi11.12.2025 18:29:13 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi pitää myönteisenä, että sääntelyn yksinkertaistamisen tarve on tunnistettu Euroopan keskuspankin (EKP) neuvoston perustaman korkean tason työryhmän suosituksissa, mutta huomauttaa, että ehdotukset jäävät vielä yleiselle tasolle ja moni asia kaipaa täsmennystä. Ahosniemen mukaan pääomavaatimusten päällekkäisyys vaikeuttaa pankkien mahdollisuuksia myöntää lainoja ja rahoittaa talouskasvua, ja että korjausten tulee aidosti vähentää vaatimusten tasoa, ei vain muuttaa niiden muotoa. Ahosniemi pitää viranomaisraportoinnin järkiperäistämistä ja sääntelyn yksinkertaistamista tärkeinä, mutta muistuttaa, että esitetyt ehdotukset eivät vielä ratkaise EU:n pankkisääntelyn haasteita. EKP julkaisi 11.12.2025 EKP:n neuvoston perustaman korkean tason työryhmän suositukset, joiden tavoitteena on yksinkertaistaa eurooppalaisten pankkien sääntelyä ja valvontaa. Suosituksilla luodaan pohjaa komission lainsäädäntöaloitteille, joilla voidaan karsia hallin
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme