Finanssiala ry

Amerikkalaiset teknologiayhtiöt siivittivät sijoitusrahastoja hyviin tuottoihin – vuonna 2024 uutta pääomaa yli 9 miljardia euroa

13.1.2025 06:00:00 EET | Finanssiala ry | Tiedote

Jaa
  • Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin vuonna 2024 yhteensä 9,3 miljardia euroa uutta pääomaa.
  • Rahastopääoman kasvuun vaikutti myös myönteinen markkinakehitys.
  • Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli joulukuun lopussa 184 miljardia euroa, kun se vuoden 2023 lopussa oli 149 miljardia.
  • Kiinteistörahastoista lunastettiin vuonna 2024 yhteensä 285 miljoonaa euroa.

Koko vuoden 2024 aikana osakerahastoihin sijoitettiin yhteensä 4,7 ja pitkän koron rahastoihin yhteensä 1,9 miljardia euroa uusia varoja. Lisäksi yhdistelmärahastoihin sijoitettiin 1,8 miljardia euroa ja lyhyen koron rahastoihin yhteensä 0,9 miljardia euroa uusia pääomia.

Joidenkin kiinteistörahastojen lunastusten määräaikainen lakkauttaminen on puhuttanut vuodenvaihteessa, ja aihetta on puitu muun muassa Finanssiala ry:n kolumnissa tammikuun alussa. Kiinteistörahastoista (ml. metsärahastot) lunastettiin vuoden aikana yhteensä 285 miljoonaa euroa samalla, kun muihin vaihtoehtoisiin rahastoihin sijoitettiin uusia pääomia yhteensä 275 miljoonaa euroa.

Joulukuussa uusia pääomia sijoitettiin yhteensä 1,4 miljardia euroa. Uusia varoja sijoitettiin osake-, yhdistelmä-, pitkän koron- ja vaihtoehtoisiin rahastoihin yhteensä 1,6 miljardia euroa. Pääomia lunastettiin ainoastaan lyhyen koron rahastoista yhteensä 266 miljoonaa euroa. 

milj. EUR

Nettomerkinnät joulukuu 2024

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 31.12.2024

Osakerahastot

527

4 725

79 957

Yhdistelmärahastot

826

1 754

37 594

Pitkän koron rahastot

221

1 933

37 415

Lyhyen koron rahastot

-266

923

18 457

Vaihtoehtoiset rahastot:

-Kiinteistörahastot

-Muut vaihtoehtoiset rahastot

63

29

34

-10

-285

275

10 115

7492

2623

YHTEENSÄ

1 370

9 325

183 539

Vuosi 2024 oli monille rahastosijoittajille tuottoisa. Erityisesti globaalisti ja Pohjois-Amerikkaan sijoittavien osakerahastojen tuotot olivat erinomaisia, johtuen pääasiassa isojen amerikkalaisten teknologiayhtiöiden osakekurssien noususta. Tekoäly megatrendinä saavutti merkittävän läpimurron vuonna 2024 korostaen sen kasvavaa vaikutusta globaalissa taloudessa. Isot teknologiayhtiöt investoivat merkittäviä summia tekoälyyn ja sen hyödyntämiseen. Sijoittajat innostuivat megatrendin tarjoamista kasvumahdollisuuksista pörssiyhtiöille.

”Vuoden lopussa Pohjois-Amerikan osakeindeksien nousua vauhditti myös Donald Trumpin valinta uudeksi presidentiksi. Trumpin puheet tariffeista ja veronalennuksista heijastuivat positiivisesti Yhdysvaltojen osakemarkkinoihin. Nousua nähtiin sekä isojen teknologiayritysten että perinteisten teollisuusyritysten osakekursseissa. Yhdysvalloissa pitkät korot ja pörssiyhtiöiden arvostuskertoimet nousivat presidentinvaalien jälkeen korkealle tasolle, mikä lisäsi hermostuneisuutta markkinoilla”, sanoo Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Mariia Somerla.

Eurooppaan sijoittaville osakesijoittajille vuosi oli melko tuottoisa. Inflaatiopaineiden helpottaminen mahdollisti Euroopan keskuspankille rahapolitiikan keventämisen, mutta markkinakorkojen laskun vaikutukset näkyvät euroalueen taloudessa viiveellä. Euroalueen talouskasvu oli heikkoa, mutta sen odotetaan lievästi piristyvän vuonna 2025.

Pohjoismaihin sijoittavien osakerahastojen tuottokehitys oli vaihtelevaa. Sijoittajien suosiossa olleen tanskalaisen lääkeyhtiön Novo Nordiskin osakekurssi laski, kun yhtiön myyntiluvut heikkenivät ja uuden laihdutuslääkkeen tutkimustulokset jäivät odotuksista. Helsingin pörssin heikko kehitys näkyi myös rahastosijoitusten tuotossa: Suomeen sijoittavan osakerahastoluokan vuosituotto jäi osakerahastoluokista ainoana miinusmerkkiseksi.

Myös monelle korkosijoittajalle vuosi oli melko tuottoisa, kun Yhdysvaltain ja euroalueen keskuspankit laskivat ohjauskorkojaan, markkinakorot laskivat ja yrityslainojen riskilisät kaventuivat. Kaikkien pitkän koron rahastoluokkien vuosituotot olivat plusmerkkisiä. Korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastoluokat tuottivat jopa noin 7-8 prosenttia.  Pohjois-Amerikan ja Euroopan lisäksi myös kehittyvien markkinoiden lainamarkkinat tuottivat suotuisasti.

”Vuosi 2024 oli sijoituksia globaalisti hajauttavalle rahastosijoittajalle erittäin tuottoisa. Kuten rahastoluokkien vuosituotoista tulee esille, sijoitusten hajauttaminen on tärkeää. Riskittömiä sijoituksia ei ole olemassa. Sijoitusten keskittäminen pelkästään Helsingin pörssiin tai kiinteistörahastoihin tuotti sijoittajalle jopa tappioita. Suomeen rekisteröityjen rahastojen kokonaispääoma oli vuoden lopussa kaikkien aikojen ennätyksessä, yli 180 miljardia euroa”, Somerla sanoo.

Osakerahastoissa uusia varoja sijoitettiin joulukuussa pääasiassa globaalisti, Pohjois-Amerikkaan ja Pohjoismaihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 652 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin toimialoille, Eurooppaan ja Suomeen sijoittavista rahastoluokista yhteensä 164 miljoonaa euroa. Pohjois-Amerikkaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 1,54). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.

milj. EUR

Nettomerkinnät joulukuu 2024

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 31.12.2024

Tuotto
12 kk (ka.)

Suomi

-48

-491

5 585

-1 %

Pohjoismaat

45

192

9 210

4 %

Eurooppa

-104

-198

5 773

6 %

Pohjois-Amerikka

70

293

12 011

26 %

Japani

10

-155

310

17 %

Tyynenmeren alue

6

-230

1 093

15 %

Kehittyvät markkinat

22

-154

4 987

12 %

Maailma

537

5 607

39 655

18 %

Toimialarahastot

-12

-139

1 335

12 %

YHTEENSÄ

527

4 725

79 957

 

Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin joulukuussa pääasiassa euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin ja valtioriskiin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 261 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin ja kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista, yhteensä 104 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 8,5 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 1,91).

milj. EUR

Nettomerkinnät joulukuu 2024

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 31.12.2024

Tuotto
12 kk (ka.)

Valtioriski EUR

160

309

9 154

1,8 %

Luokitellut yrityslainat EUR

101

939

12 970

4,5 %

Korkeariskiset yrityslainat EUR

21

747

4 934

7,1 %

Valtioriski maailma

1

2

353

4,8 %

Luokitellut yrityslainat maailma

42

2

6 332

5,0 %

Korkeariskiset yrityslainat maailma

-31

-9

1 189

8,5 %

Kehittyvät markkinat

-73

-56

2 483

6,2 %

YHTEENSÄ

221

1 933

37 415

 

Rahastoyhtiöillä hyvä vuosi

S-Pankki Rahastoyhtiön toimitusjohtajan Teri Heilalan mukaan vuosi 2024 tarjosi rahastosijoittajille ja rahastoyhtiöille jo toisen erinomaisen vuoden peräkkäin.

Heilalan mukaan suomalaisten sijoittajien kiinnostus rahastosäästämistä kohtaan jatkui vahvana ja S-Pankin rahastojen osuudenomistajien lukumäärä kasvoi vuoden 2024 aikana 14 prosentilla lähes 450 000 osuudenomistajaan.

”S-Pankin asiakkaita kiinnostivat esimerkiksi yhdistelmärahastot, Yhdysvaltoihin sijoittavat osakerahastot, Private Credit -erikoissijoitusrahasto ja High Yield -korkorahasto. Uskon, että osakemarkkinoilta voidaan saada hyviä tuottoja myös vuonna 2025.”

Vuoden 2025 alusta lähtien FA:n rahasto- ja omaisuudenhoitojohtokunnan jäsenet kommentoivat FA:n rahastotiedotteessa markkinaa kuukausittain.

Tuoreista rahastoluvuista keskustellaan myös Finanssiala ry:n Talouden pyöreän pöydän webinaarissa 13.1. kello 13.

Lue lisää ja ilmoittaudu

Linkit

Tilastokeskuksen vuoden 2022 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,51 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 018 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.

ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.

Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry

Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240
http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Polkupyörävarkauksien määrä nousi hienoisesti viime vuodesta – sähköpyörien yleistyminen kasvattaa korvaussummia30.3.2026 07:00:00 EEST | Tiedote

Varastetuista pyöristä maksetut korvaukset jatkoivat kasvuaan. Vakuutusyhtiöt korvasivat vuonna 2025 varastettuja pyöriä yhteensä noin 12 miljoonan euron edestä. Vakuutusyhtiöille ilmoitettiin 13 800 varastettua polkupyörää. Poliisi puolestaan sai vuonna 2025 ilmoituksen 17 100 varastetusta pyörästä, joista noin 3000 on sähköpyöriä. Pyörävarkauksien määrä nousi noin 500 kappaleella viime vuodesta. Hienoinen nousu ei kumoa pitkän aikavälin trendiä: varastettujen pyörien määrät ovat olleet laskussa vuodesta 2020 lähtien.

Fiva pitää asuntolainakaton ja pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen ennallaan – FA: lainakattoa kannattaisi nostaa, jos hallituksen esitys menee läpi eduskunnassa26.3.2026 11:45:22 EET | Tiedote

Finanssivalvonta (Fiva) pitää asuntolainojen lainakaton perustasollaan. Ensiasunnon hankintaan otettujen lainojen katto on siis edelleen 95 prosenttia ja muiden asuntolainojen 90 prosenttia. Lisäksi Fivan johtokunta päätti pitää pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen 0 prosentissa. Jos asuntolainakattoa koskeva hallituksen esitys hyväksytään eduskunnassa, FA:n mielestä esityksen mukainen joustomahdollisuus olisi perusteltua ottaa käyttöön mahdollisimman pian.

Asuntolainaa voisi lain mukaan saada jopa 40 vuodeksi – Talousvaliokunnalta ennakkoluuloton linjaus25.3.2026 16:49:28 EET | Tiedote

Eduskunnan talousvaliokunta on antanut mietintönsä hallituksen esityksestä, jolla halutaan keventää asuntorahoitusta koskevaa sääntelyä. Valiokunta ehdottaa hallitusta enemmän höllennyksiä sääntelyyn. Merkittävimpiin lukeutuva muutos on asuntolainan enimmäispituuden nosto 40 vuoteen nykyisen 30 vuoden rajan sijaan. Finanssiala on valiokunnan mietintöön ja sen esittämiin muutoksiin tyytyväinen. Mietintö etenee seuraavaksi eduskunnan täysistunnon käsittelyyn. On oletettavaa, että eduskunta siunaa talousvaliokunnan mietinnön valmiiksi lainsäädännöksi. Lakimuutosten tarkka voimaantuloaika ei ole tiedossa.

Uusi esitys Verohallinnon tiedonsaantioikeuksista kulkee parempaan suuntaan – Esitys vaatii edelleen tarkennuksia21.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote

Hallituksen päivitetty esitysluonnos verotuksen vertailutietotarkastuksista on aiempaa parempi, mutta täydennettynäkin edelleen puutteellinen. Monet esityksen muotoilut mahdollistavat edelleen tarpeettoman laajat tietopyynnöt, jotka ovat omiaan vaarantamaan ihmisten yksityisyyden suojaa. Esitys asettaa Suomessa asuvat ja ulkomailla matkailevat sekä ulkosuomalaiset eriarvoiseen asemaan, ja rajanveto yritystilin sekä henkilökohtaisen tilin välille on hyvin hankalaa. Esitetyt muutokset vaatisivat mittavia tietojärjestelmäuudistuksia ja tulisivat pankeille ja sitä kautta niiden asiakkaille kalliiksi.

Finanssisektorin vakavaraisuus säilynyt vahvana – FA:n Ahosniemi: Järkevämpi sääntely helpottaisi pankkeja luomaan kasvua19.3.2026 13:46:23 EET | Tiedote

Suomen finanssisektorin vakavaraisuus on edelleen vahva, tiedottaa Finanssivalvonta (Fiva). Tässä taloustilanteessa sääntelyyn tarvittaisiin maltillista järkevöittämistä. Finanssiala ry kannustaa avoimeen pohdintaan, että Fiva huomioisi rahoitusvakauden lisäksi kasvun ja kilpailukyvyn, kuten Britanniassa. Myös työeläke-, henki- ja vahinkovakuutussektoreilla vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye