Kaikki eivät omistakaan mökkinsä rantaviivaa − Vaasassa maa kohoaa sentin vuodessa

Jaa

Kaikki eivät tällä hetkellä omista oman merenrantatonttinsa rantaviivaa, eivätkä he välttämättä tiedä sitä. Omistuksen saa rantaan asti ensi kesäksi Maanmittauslaitoksen avulla ostamalla omistuksesta puuttuvan maakaistaleen eli lunastamalla vesijätön yhteisen vesialueen jakokunnalta.

Rannalla nuotiopaikka ja mäntyjä
Kuva: Pixabay

Vesijättö on tontin rajan ja rantaviivan välissä oleva alue. Se on siis entistä vesialuetta, joka on vuosien saatossa muuttunut maaksi, kun maa on kohonnut enemmän kuin merenpinta noussut. 

Suomessa tontin omistuksen rajat eivät itsestään muutu, vaikka maasto muuttuisi.  

Professori Hannu Koivula Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta tietää kertoa, että Vaasassa maa kohoaa tällä hetkellä yhden sentin vuodessa, kun taas merenpinta nousee noin kolme millimetriä vuodessa. Vaasassa vesijättöä syntyy siis merenrantatonteille enemmän kuin Helsingissä, jossa merenpinnan nousun nopeus on ennusteiden mukaan lähestymässä maannousun nopeutta. 

500–800 lunastaa vuosittain vesijättömaansa 

Vesijätön voi lunastaa itselleen hakemalla Maanmittauslaitoksesta vesijätön lunastusta. Vesijätön lunastamisen jälkeen rantatontti yltää veteen asti. 

- Hyöty vesijätön lunastuksesta on hyvin tilannesidonnainen. Hyöty voi olla rakennuslupa, tietyn pinta-alan saavuttaminen tai tunne siitä, että oma omistaminen on varmalla pohjalla, kertoo vesijätön lunastuksista Pohjanmaalla vastaava tuotantopäällikkö Reijo Hautamäki Maanmittauslaitoksesta. 

- Jos oman rannan vesijättömaan omistus mietityttää, asian saa helposti kuntoon. Koko Suomessa lunastetaan vuosittain 500–800 vesijättöä, Hautamäki toteaa. 

Ensi heinäkuuksi vesijätöstä omaa maata  

Vesijättö on maksullinen maanmittaustoimitus, jossa hakija maksaa Maanmittauslaitoksen työstä aiheutuvan kustannuksen, joka on tyypillisesti 2000–3000 euroa. Lisäksi lunastajan tulee maksaa korvaus vesialueen omistajalle eli tavallisesti yhteisen vesialueen jakokunnalle sekä varainsiirtovero, joka on kolme prosenttia lunastuskorvauksesta.​ Korvauksen hintatasosta voi kysyä jakokunnalta, mutta tarkka hinta määräytyy vasta vesijätön lunastustoimituksen aikana. 

Vesijätön lunastuksen keskimääräinen kesto on 5–8 kuukautta. Kiireelliset vesijätöt käsitellään nopeammin. 

- Jos nyt hakee vesijätön lunastusta, arvioimme, että hoidamme rannan maanomistuksen kuntoon alkukesällä 2025, sillä talvella mittausten tekeminen ei yleensä ole mahdollista, sanoo Reijo Hautamäki. 

Hakemuksen jätettyäsi saat ilmoituksen, jossa on lunastusta käsittelevän maanmittausinsinöörin yhteystiedot. Voit ottaa yhteyttä maanmittausinsinööriin, jos lunastuksella on kiire. 

Lue lisää  

Lue lisää yhteisistä vesialueista https://www.maanmittauslaitos.fi/kiinteistot/kiinteistojen-yhteiset-asiat/yleista-yhteisista-alueista

Lue lisää vesijätön lunastuksesta https://www.maanmittauslaitos.fi/kiinteistot/kiinteiston-omistajalle/lunasta-toisen-omistamaa-aluetta

Hae vesijätön lunastusta Maanmittauslaitoksen asiointipalvelussa https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/kiinteistoasiat/?auth=1&lang=fi  

Tarvittaessa ota yhteyttä Maanmittauslaitoksen asiakaspalveluun https://www.maanmittauslaitos.fi/asiakaspalvelu  

 
Lisätietoja

Vesijätön lunastuksesta: Tuotantopäällikkö Reijo Hautamäki, 040 538 9368 

Maankohoamisesta: Professori, osastonjohtaja Hannu Koivula, 050 430 1639 

Molempien sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi 

Avainsanat

Teemme maanmittaustoimituksia, ylläpidämme kiinteistöjen ja osakehuoneistojen tietoja, huolehdimme omistusoikeuksien rekisteröinneistä ja kiinnityksistä, tuotamme kartta-aineistoja sekä teemme paikkatietoalan tutkimusta.

Maanmittauslaitos.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Maanmittauslaitos

Tilasto: kiinteistökaupassa isot alueelliset erot – loppuvuonna kauppa virkistyi hieman6.2.2025 08:57:44 EET | Tiedote

Kiinteistökauppojen tilastot osoittavat, että asuinkiinteistöihin Suomessa vuonna 2024 käytetty rahamäärä laski 8,7 prosenttia ja alueelliset erot olivat suuria. Haja-asutusalueella pientalokiinteistöjen kauppahintojen mediaani laski seitsemän prosenttia, kun taas kaikkien suurten kaupunkien asemakaava-alueiden rakennettujen pientalokiinteistöjen kauppahintojen mediaanit nousivat tai säilyivät vuoden 2023 tasolla. Maanmittauslaitos kokosi kiinteistöjen kauppahintarekisteristä vuoden 2024 kiinteistöjen kauppahinnat ja kauppojen lukumäärät.

Suomen 30. vuosi Euroopan avaruusjärjestössä: maan havainnointi kasvussa Suomessa arktisen satelliittikeskuksen ja uusien avaruusyritysten myötä4.2.2025 16:14:46 EET | Tiedote

Suomella on Euroopan avaruusjärjestön (ESA) avaruusohjelmissa mahdollisuus tehdä huippututkimusta ja luoda kasvua yrityksille. Suomen vahvuuksina ovat korkeatasoinen tutkimus yliopistoissa ja valtion tutkimuslaitoksissa sekä avaruusliiketoimintaan erikoistuneet yritykset, joita on perustettu Suomessa viime vuosina kasvavasti. Näin näkee Euroopan avaruusjärjestön kaukokartoituskomitean (ESA PB-EO) puheenjohtaja, Maanmittauslaitoksen ylijohtaja Jarkko Koskinen. ESA PB-EO kokoaa 4.–5.2. Saariselälle eurooppalaisten avaruusjärjestöjen edustajat valmistelemaan linjauksia siitä, millaisiin aiheisiin kaukokartoituskomitean ohjelmat tulevalla kolmivuotisella rahoituskaudella suuntautuvat. Kokouksen ohessa julkistetaan ESAn ja Ilmatieteen laitoksen yhteispanostus: Sodankylään perustettava Arktinen satelliittien kalibrointi- ja validointikeskus.

Suomessa on maailman tarkin viiva ja se sijaitsee Nummelassa8.1.2025 06:54:00 EET | Tiedote

Ydinvoimaloiden ja siltojen tarkkaan rakentamiseen tarvittavaa liki kilometrin virheetöntä etäisyysmittaa on matkustettu käyttämään Suomen Nummelaan kaukoidästä asti. Nummelan normaaliperusviiva on maailman tarkin kahden pisteen välillä maastossa mitattava etäisyys, joka tuo paikalle teollisuuden asiakkaita, tutkijoita ja maanmittauslaitosten edustajia ympäri maailmaa. Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus tarkastaa viivan kerran pari vuosikymmenessä mittauksilla, jonka kenttätyöt on juuri saatu päätökseen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye