Väitös: Homomies kelpasi malliksi vain heteroksi naamioituneena
16.1.2025 09:32:17 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
FM Kari Silvolan väitöstutkimus tarkastelee, miten maskuliinisuuden ihanteet määrittelivät sitä, kuka kelpasi edustamaan suomalaista miestä mainoskuvissa lama-ajan Suomessa. Väitöstutkimus tuo esiin aikansa kulttuuriset jännitteet, joita hallitsivat homofobiset asenteet, aids-epidemian leimaama pelon ilmapiiri ja maskuliinisuuden tiukat rajat.
Jyväskylän yliopistossa valmistuneessa kirjoittamisen väitöstutkimuksessa tarkasteltiin maskuliinisuuden representaatiota lama-ajan Suomessa 1990-luvun alussa. Väitöstutkimus osoittaa, kuinka suomalaisessa kulttuurissa maskuliinisuuden määritelmät ovat muuttuneet ja rajalinja maskuliinisuuden ja feminiinisyyden välillä on siirtynyt, vaikkakaan ei hävinnyt.
Silvola tutkii väitöstyössään sisäistettyä itsesyrjintää, jossa homofobisissa olosuhteissa yksilö sisäistää ympäristön asenteet ja alkaa syrjiä itse itseään. Tämän lisäksi Silvola tutki passing for straight -ilmiötä eli läpimenoa heterona. Hän hyödynsi metodinaan autoetnografiaa ja luovaa kirjoittamista tutkiessaan maskuliinisuuden representaatioita ja tarkasteli tutkimuksessaan queer-katseen kautta itsestään otettuja muoti- ja mainoskuvia.
Voiko homo edustaa suomalaista miestä vai vain esittää tätä?
Silvola tarkastelee tutkimaansa ilmiötä pohtimalla, millainen mies on kelvollinen edustamaan suomalaista miestä julkisuudessa. Hän pohtii myös, miten me katsomme kulttuurisia kuvia ja mitä lopulta näemme, kun katselemme representaatiota suomalaisesta miehestä.
Väitöstutkimuksen merkittävä uusi havainto on miesmalleihin liittynyt kaksoisparadoksi: heidän “tiedettiin” olevan homoseksuaaleja, mutta heidän kuviaan “katsottiin” heteromiehen kuvina. Kyse oli aikakaudelle tyypillisestä sekä seksuaalivähemmistöjen että tiettyjen ammattien stereotyyppisestä leimaamisesta. Tämän kaksoisparadoksin tekee erityiseksi se, että heidän odotettiin menevän läpi heteroina (passing for straight) eli esittävän aikakauden miesideaalia, heteroseksuaalista miestä, mutta ei koskaan homomiestä.
"Perimmältä kyse oli siitä, voiko homo edustaa suomalaista miestä vai vain esittää tätä", Silvola selventää.
”Homorutto” jätti rujot jälkensä kokonaiseen sukupolveen
Silvola pohtii väitöskirjassaan, miksi homomies ei ollut kelvollinen edustamaan suomalaista miestä. Erääksi tekijäksi nousee hiv-epidemia, josta uutisoitiin ensimmäisen kerran Helsingin Sanomissa kesäkuun lopussa 1983. Siitä alkoi ”homoruton” aikakausi, joka jätti rujot jälkensä ei vain homomiehiin vaan koko sukupolven käsityksiin seksuaalisuudesta.
Silvola tarkasteli väitöstutkimuksessaan kriittisesti näennäisesti virheettömiä muotikuvia. Hän paljasti niistä jännitteitä ajalta, jolloin sekä aidsiin kuolleiden että nuorten hiv-tartunnan saaneiden homomiesten itsemurhat olivat Suomessa huipussaan.
"Silotelluista kuvista paljastuu miesfeminiinisyyden kielto ja suoranainen kammo miehen anaalinautintoa kohtaan. Miehen rektum nähtiin porttina, jonka kautta aids levisi Suomeen. Valtaväestön asenteet homomiehiä kohtaan olivat aikakaudella vihamieliset. Lääkärilehdessä jopa ehdotettiin hiv-tartunnan saaneiden karkotusta Seilin saarelle loppuiäkseen", Silvola kertoo.
Kari Silvolan väitöskirjan A darkroom of my own: Confessions of a male model. An autoethnographic study of internalized self-discrimination and passing for straight tarkastustilaisuus pidetään 25.1.2025 yliopiston päärakennuksen salissa C4 alkaen klo 14.00. Tilaisuus on seurattavissa myös etäyhteyden välityksellä. Vastaväittäjänä toimii professori Tony E. Adams (Bradley University) ja kustoksena professori Sanna Karkulehto (Jyväskylän yliopisto).
Väitöstilaisuuden kieli on englanti, lektio on suomeksi.
Etäyhteys väitöstilaisuuteen: https://r.jyu.fi/dissertation-silvola-250125
Linkki väitösjulkaisuun: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/99226
Silvolan väitöstyötä tukivat Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahasto, Fulbright Finland Säätiö, Oskar Öflunds Stiftelse sr, Suomen Valokuvataiteen Museo/Börje ja Dagmar Söderholmin rahasto, Jyväskylän yliopiston Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos.
Taustatietoa:
Kari Silvola on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa kirjallisuuden ja kirjoittamisen maisteriohjelmassa. Hän on tehnyt pitkän uran ammattimallina, toimittajana sekä kirjoittamisen opettajana.
Lisätietoja: kari.silvola@jyu.fi, 045 150 6693.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Reetta KalliolaViestinnän asiantuntija, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504335652reetta.j.kalliola@jyu.fiKuvat
Liitteet
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitöstutkimus: Odotusaikana luodaan pohja yhteisvanhemmuuden ensiaskelille9.3.2026 13:11:11 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että vanhempien odotukset toimivat tärkeinä varhaisina ennusmerkkeinä siitä, millaiseksi yhteisvanhemmuus lapsen syntymän jälkeen muotoutuu. Tulokset korostavat, että perheille tulisi tarjota tukea toimivan yhteisvanhemmuuden rakentamiseen jo ennen lapsen syntymää. Yhteisvanhemmuudella viitataan tapoihin, joilla aikuiset toimivat yhdessä vanhemman rooleissaan, perhemuodosta riippumatta. KM Emmi Lindroosin väitöskirjassa tutkittiin suomalaisten pariskuntien odotuksia ja kokemuksia yhteisvanhemmuudesta vanhemmuuden alkutaipaleella.
Yhteishaku 2026 alkaa: Tarjolla uusia diplomi-insinöörikoulutuksia ja S2-väyliä9.3.2026 11:47:52 EET | Tiedote
Korkeakoulujen kevään toinen yhteishaku on käynnissä 10.–24.3.2026. Jyväskylän yliopistossa on tarjolla yli 2 800 aloituspaikkaa 106 hakukohteessa kuudessa tiedekunnassa ja Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa. Suosituimpia koulutusalojamme ovat olleet kauppatieteet, psykologia, luokanopettajankoulutus, liikuntapedagogiikka ja liikuntabiologia.
Vuosijuhla 2026: tunnustuksia yliopistoyhteisön huipputekijöille4.3.2026 19:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto vietti vuosijuhlaa 4.3. jakamalla tunnustuksia tieteen ja opetuksen saralla ansioituneille yliopistolaisille. Jyväskylän yliopistosäätiö myönsi yhdeksän palkintoa, kaikki arvoltaan 3 000 euroa. Lisäksi jaettiin Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiön tunnustuspalkinto 5 000 euroa.
Lohikalat paljastavat kylmän totuuden ihmisen vaikutuksista Pohjois-Euroopan järvissä4.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston johtama suurtutkimus paljasti ihmistoiminnan muuttavan Pohjois-Euroopan järvien ekosysteemejä johdonmukaisesti. Tutkimus osoittaa, että vesivoima ja valuma‑alueiden ihmistoiminta muokkaavat subarktisten ja alpiinisten järvien ravintoverkkoja Tutkimus haastaakin käsityksen siitä, että kaukaiset ja karut pohjoiset vesistöt olisivat turvassa ihmisen vaikutuksilta.
Kuinka luemme koiran ilmeitä? Tutkimus valottaa, kuinka lajit tulkitsevat toistensa tunteita4.3.2026 06:55:00 EET | Tiedote
Ihmiset ja koirat tarkkailevat oman lajinsa tunteita silmistä, mutta suun alue tarjoaa tärkeimmät vihjeet lajienvälisessä tunteiden tunnistamisessa. Näin osoittaa Jyväskylän yliopiston ja Plymouthin yliopiston tutkimus, jossa verrattiin ihmisten ja koirien tapaa katsoa kasvoja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme