Väitös: Homomies kelpasi malliksi vain heteroksi naamioituneena
16.1.2025 09:32:17 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
FM Kari Silvolan väitöstutkimus tarkastelee, miten maskuliinisuuden ihanteet määrittelivät sitä, kuka kelpasi edustamaan suomalaista miestä mainoskuvissa lama-ajan Suomessa. Väitöstutkimus tuo esiin aikansa kulttuuriset jännitteet, joita hallitsivat homofobiset asenteet, aids-epidemian leimaama pelon ilmapiiri ja maskuliinisuuden tiukat rajat.

Jyväskylän yliopistossa valmistuneessa kirjoittamisen väitöstutkimuksessa tarkasteltiin maskuliinisuuden representaatiota lama-ajan Suomessa 1990-luvun alussa. Väitöstutkimus osoittaa, kuinka suomalaisessa kulttuurissa maskuliinisuuden määritelmät ovat muuttuneet ja rajalinja maskuliinisuuden ja feminiinisyyden välillä on siirtynyt, vaikkakaan ei hävinnyt.
Silvola tutkii väitöstyössään sisäistettyä itsesyrjintää, jossa homofobisissa olosuhteissa yksilö sisäistää ympäristön asenteet ja alkaa syrjiä itse itseään. Tämän lisäksi Silvola tutki passing for straight -ilmiötä eli läpimenoa heterona. Hän hyödynsi metodinaan autoetnografiaa ja luovaa kirjoittamista tutkiessaan maskuliinisuuden representaatioita ja tarkasteli tutkimuksessaan queer-katseen kautta itsestään otettuja muoti- ja mainoskuvia.
Voiko homo edustaa suomalaista miestä vai vain esittää tätä?
Silvola tarkastelee tutkimaansa ilmiötä pohtimalla, millainen mies on kelvollinen edustamaan suomalaista miestä julkisuudessa. Hän pohtii myös, miten me katsomme kulttuurisia kuvia ja mitä lopulta näemme, kun katselemme representaatiota suomalaisesta miehestä.
Väitöstutkimuksen merkittävä uusi havainto on miesmalleihin liittynyt kaksoisparadoksi: heidän “tiedettiin” olevan homoseksuaaleja, mutta heidän kuviaan “katsottiin” heteromiehen kuvina. Kyse oli aikakaudelle tyypillisestä sekä seksuaalivähemmistöjen että tiettyjen ammattien stereotyyppisestä leimaamisesta. Tämän kaksoisparadoksin tekee erityiseksi se, että heidän odotettiin menevän läpi heteroina (passing for straight) eli esittävän aikakauden miesideaalia, heteroseksuaalista miestä, mutta ei koskaan homomiestä.
"Perimmältä kyse oli siitä, voiko homo edustaa suomalaista miestä vai vain esittää tätä", Silvola selventää.
”Homorutto” jätti rujot jälkensä kokonaiseen sukupolveen
Silvola pohtii väitöskirjassaan, miksi homomies ei ollut kelvollinen edustamaan suomalaista miestä. Erääksi tekijäksi nousee hiv-epidemia, josta uutisoitiin ensimmäisen kerran Helsingin Sanomissa kesäkuun lopussa 1983. Siitä alkoi ”homoruton” aikakausi, joka jätti rujot jälkensä ei vain homomiehiin vaan koko sukupolven käsityksiin seksuaalisuudesta.
Silvola tarkasteli väitöstutkimuksessaan kriittisesti näennäisesti virheettömiä muotikuvia. Hän paljasti niistä jännitteitä ajalta, jolloin sekä aidsiin kuolleiden että nuorten hiv-tartunnan saaneiden homomiesten itsemurhat olivat Suomessa huipussaan.
"Silotelluista kuvista paljastuu miesfeminiinisyyden kielto ja suoranainen kammo miehen anaalinautintoa kohtaan. Miehen rektum nähtiin porttina, jonka kautta aids levisi Suomeen. Valtaväestön asenteet homomiehiä kohtaan olivat aikakaudella vihamieliset. Lääkärilehdessä jopa ehdotettiin hiv-tartunnan saaneiden karkotusta Seilin saarelle loppuiäkseen", Silvola kertoo.
Kari Silvolan väitöskirjan A darkroom of my own: Confessions of a male model. An autoethnographic study of internalized self-discrimination and passing for straight tarkastustilaisuus pidetään 25.1.2025 yliopiston päärakennuksen salissa C4 alkaen klo 14.00. Tilaisuus on seurattavissa myös etäyhteyden välityksellä. Vastaväittäjänä toimii professori Tony E. Adams (Bradley University) ja kustoksena professori Sanna Karkulehto (Jyväskylän yliopisto).
Väitöstilaisuuden kieli on englanti, lektio on suomeksi.
Etäyhteys väitöstilaisuuteen: https://r.jyu.fi/dissertation-silvola-250125
Linkki väitösjulkaisuun: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/99226
Silvolan väitöstyötä tukivat Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahasto, Fulbright Finland Säätiö, Oskar Öflunds Stiftelse sr, Suomen Valokuvataiteen Museo/Börje ja Dagmar Söderholmin rahasto, Jyväskylän yliopiston Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos.
Taustatietoa:
Kari Silvola on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa kirjallisuuden ja kirjoittamisen maisteriohjelmassa. Hän on tehnyt pitkän uran ammattimallina, toimittajana sekä kirjoittamisen opettajana.
Lisätietoja: kari.silvola@jyu.fi, 045 150 6693.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Reetta KalliolaViestinnän asiantuntija, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504335652reetta.j.kalliola@jyu.fiKuvat

Liitteet
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Valtakunnallinen hanke kehittää kyberturvallisuuden jatkuvaa oppimista 1,1 miljoonan rahoituksella5.10.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto koordinoi 1,1 miljoonan euron hanketta, joka tähtää kyberturvallisuusalan jatkuvan oppimisen koulutuksen kehittämiseen Suomessa. Muut hankkeen toteuttajat ovat Helsingin yliopisto, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto ja Åbo Akademi. Hankkeen päätavoitteena on suunnata kyberturvallisuuskoulutusta aiempaa enemmän työelämän tarpeisiin jatkuvan oppimisen periaatteiden mukaisesti.
Tutkimus: Tekoälytaidot eivät yksin riitä – koulun pitäisi auttaa tekemään viisaita valintoja5.10.2026 07:45:00 EEST | Tiedote
Tekoälyn käyttöä opetellaan kouluissa, mutta miksi tekoälyyn liittyvää opetusta on tärkeä järjestää? Jyväskylän yliopiston tutkijoiden mukaan oppilaiden tekoälyosaamisen kehittäminen ei riitä, vaan heitä tulee samalla rohkaista pohtimaan, miten he itse haluavat käyttää tekoälyä ja millaisen roolin he sille omassa elämässään antavat.
Tutkimus, osaaminen ja työelämä kohtaavat Jyväskylän yliopiston Yrityspäivässä 8.10.20262.10.2026 08:01:00 EEST | Tiedote
Yritys- ja sidosryhmäpäivä on Jyväskylän yliopiston järjestämä verkostoitumistilaisuus, jossa pääsevät esille yritysten ja sidosryhmien osaaminen ja innovaatiot sekä yliopiston tutkijoiden osaaminen. Päivässä myös opiskelijat pääsevät tutustumaan alansa toimijoihin ja toimijat mahdollisiin tuleviin työntekijöihinsä. Yrityspäivässä ovat mukana kaikki Jyväskylän yliopiston tiedekunnat.
Tutkimus: Ikääntyneet joutuvat tekemään paljon työtä pysyäkseen mukana digipalveluissa1.10.2026 07:58:00 EEST | Tiedote
Julkisten digipalveluiden itsepalvelumallit eivät kohtele kaikkia käyttäjiä yhdenvertaisesti, osoittaa FM Laura Pajulan väitöskirja Jyväskylän yliopistosta. Erityisesti ikääntyneet kokevat palvelujen käytön vaikeaksi, kun viranomaisasiointi siirtyy yhä vahvemmin digitaalisen palveluiden varaan.
Molekyylisolmujen tutkija Fabien Cougnon professoriksi Jyväskylän yliopistoon1.10.2026 07:05:00 EEST | Tiedote
Miten molekyylit voidaan saada järjestäytymään solmuja, häkkejä tai spiraaleja muistuttaviksi monimutkaisiksi rakenteiksi? Tätä kysymystä tutkii Jyväskylän yliopiston kansainvälisesti tunnetun supramolekulaarisen kemian tutkimuksen uusi professori Fabien Cougnon. Hänen työnsä avaa uusia mahdollisuuksia muun muassa ympäristöteknologian, materiaalitutkimuksen ja biolääketieteen sovelluksille. Hän aloitti orgaanisen kemian ja supramolekyylikemian professorina kemian laitoksella 1.10.2026.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme