Työelämäprofessori Teemu Hirvilammi: Rakennetun ympäristön suunnittelua ohjaa nyt kestävyys
Arkkitehtuurin työelämäprofessori Teemu Hirvilammi toimii siltana yliopistotutkimuksen ja käytännön välillä. Hirvilammi aloitti tehtävässään Seinäjoen yliopistokeskuksessa tammikuun alussa.

Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnan arkkitehtuurin yksikön ja Epanet-verkoston arkkitehtuurin työelämäprofessorina aloitti vuoden alusta seinäjokelainen Teemu Hirvilammi. Hän jatkaa professori Ari Hynysen aloittamaa työtä Alvar Aalto -professuurissa.
Hirvilammella on kymmenen vuoden kokemus arkkitehtuurin opetus- ja tutkimustehtävistä Tampereen yliopistossa. Hirvilammi on myös työskennellyt arkkitehtuurin yrittäjänä kahden oman toimiston kautta vuodesta 2004. Suunnittelutyössään hän on keskittynyt julkisiin rakennuksiin, asumiseen ja puurakentamiseen kestävän kehityksen näkökulmasta.
Työelämäprofessorina Hirvilammi jakaa aikansa opetuksen ja tutkimuksen välillä. Opetus jatkuu Tampereella, ja tutkimusta hän tekee Seinäjoella.
– Ensisijaisesti tullaan toteuttamaan tutkimus- ja kehityshankkeita, jotka liittyvät Alvar Aallon arkkitehtuuriin, modernin arkkitehtuurin korjaus- ja täydennysrakentamiseen sekä kaupunkien ja alueiden kehittämiseen, Hirvilammi kertoo.
Alvar Aalto -työelämäprofessuuri on kansainvälisesti ainutlaatuinen. Hirvilammi uskoo nimikkeen tuovan tehtävään luonnollista painoarvoa, mikä helpottaa yhteyksien luomista ja mahdollistaa ajankohtaisten ja kriittisten aiheiden nostamisen keskusteluun sekä tutkimuksen edistämisen.
Seinäjoen kaupunkilaboratorio yhdistää tutkimuksen ja käytännön
Työssään Hirvilammi painottaa kestävyyttä, joka kattaa ekologisen ja vähähiilisen rakentamisen lisäksi sosiaalisen, kulttuurisen ja taloudellisen kestävyyden. Hänen mukaansa vähähiiliseen rakentamiseen sisältyy esimerkiksi puurakentaminen sekä olemassa olevan rakennuskannan suojelu ja uudelleenkäyttö.
Osaamisensa valossa Hirvilammi haluaa toimia siltana yliopistotutkimuksen ja käytännön välillä. Hänen mukaansa Seinäjoen kaupunkilaboratorio tarjoaa aktiivisen kehitysympäristön, jolla on pitkä perinne yhteistyöhön perustuvista hankkeista.
– Oma tavoitteeni on tuoda tähän Seinäjoen kehitysympäristöön uusia näkemyksiä, yhdistää oikeat toimijat Tampereen yliopiston tutkimushankkeista ja tuottaa uutta tietoa paikallisten kunnallisten ja yritystoimijoiden käyttöön ja elinikäistä oppimista. Samalla näitä tuloksia voidaan hyödyntää uusien tieteellisten artikkelien ja yhteiskunnallisen tiedonjaon pohjaksi, hän sanoo.
Hirvilammi toivoo myös, että työelämäprofessorina voisi toteuttaa tehtävän yhteiskunnallista vaikuttavuutta auttamalla rakennusprosessien sujuvoittamista ja pääsemällä mukaan pohtimaan ajassa olevia haasteita.
– Haluan olla edistämässä kulttuuria, missä ymmärretään paremmin nämä prosessit.
Hirvilammin työelämäprofessuuria rahoittavat Tampereen yliopisto, Seinäjoen yliopistokeskus, Seinäjoen kaupunki, Alajärven kaupunki, Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiö, Alvar Aalto säätiö, Seinäjoen seurakunta, Pihlacon Oy, Into Seinäjoki Oy, Kuortaneen Säästöpankkisäätiö ja Töysän Säästöpankkisäätiö. Alvar Aalto -säätiö on antanut tehtävälle luvan käyttää Alvar Aalto -nimeä sekä tuo sisältöön erityisiä painotuksia liittyen Aallon arkkitehtuuriin ja modernin arkkitehtuurin suojelun teemoihin.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Teemu Hirvilammi
045 195 3560
teemu.hirvilammi@tuni.fi
Kuvat

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Yli 80 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneista jäi ilman kuntoutuspsykoterapiaa1.12.2025 09:08:48 EET | Tiedote
Yleiset mielenterveyshäiriöt – masennus ja ahdistuneisuushäiriöt – ovat merkittävä syy työkyvyttömyyteen, ja ne aiheuttavat mittavaa inhimillistä kärsimystä yksilöille ja kustannuksia yhteiskunnalle. LL, VTM Helena Leppänen osoittaa väitöstutkimuksessaan, että yleisten mielenterveyshäiriöiden hoito ja kuntoutus jäävät usein puutteellisiksi jopa työkyvyttömyyden uhatessa potilasta. Tutkimuksessa havaittiin myös, että erityisesti kuntoutuspsykoterapian hyödyntämisessä esiintyy sosioekonomista eriarvoisuutta, mikä voi heikentää mahdollisuuksia kuntoutua takaisin työelämään.
Väitös: Internetin aktiiviset yleisöt välineellistävät tarinoita tarkoituksiinsa28.11.2025 10:51:28 EET | Tiedote
Internetin mahdollistamat lukijayhteisöt välineellistävät suosittuja teoksia ja tarinoita omiin tarkoituksiinsa sosiaalisessa mediassa. Väitöskirjassaan kertomuksentutkija FM Markus Laukkanen tutkii HBO:n Game of Thrones -televisiosarjaa sekä yleisön siitä verkossa jakamia tekstejä, kuten meemejä ja juonitiivistelmiä.
Väitös: Kestävän kehityksen tulosjohtaminen ja raportointi julkisen hallinnan muutoksessa28.11.2025 09:43:59 EET | Tiedote
Elina Vikstedtin väitöskirja tarkastelee, miten kestävän kehityksen tulosjohtaminen, laskentatoimi ja raportointi rakentuvat julkisen hallinnan murroksessa. Tutkimus analysoi, miten erilaiset lähestymistavat kestävyyteen muovaavat julkisen sektorin johtamisen ja raportoinnin käytäntöjä sekä millaista työtä YK:n Agenda 2030 -tavoiteohjelman seurannan valtavirtaistaminen edellyttää.
Väitös: Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus voi parantaa elämänlaatua vielä yli vuosikymmenen päästä26.11.2025 10:50:00 EET | Tiedote
Sepelvaltimotauti on yksi merkittävimmistä kansanterveysongelmista Suomessa ja kansainvälisesti. Lääketieteen lisensiaatti Matti Hokkanen selvitti väitöstutkimuksessaan sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen pitkäaikaisvaikutuksia potilaiden elämänlaatuun.
Väitös: Sosiaalisessa mediassa jaetut luontokuvat eivät kerro todellisuudesta, vaan toiveistamme26.11.2025 08:20:00 EET | Tiedote
Suomalaisten sosiaalisessa mediassa jakamat luontokuvat eivät toimi todellisuuden peilinä, vaan ne heijastelevat ideaalia koskemattomasta luonnosta. YTM, TaM Markus Sjöbergin väitöstutkimus paljastaa, että kuvista rajataan pois elementit, jotka rikkovat koskemattoman luonnon kertomuksen: niin kansallispuistojen ruuhkat, huoltorakennukset kuin jopa itse kuvaamiseen käytetyt kännykätkin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme