Tampereen yliopisto

Työelämäprofessori Teemu Hirvilammi: Rakennetun ympäristön suunnittelua ohjaa nyt kestävyys

Jaa

Arkkitehtuurin työelämäprofessori Teemu Hirvilammi toimii siltana yliopistotutkimuksen ja käytännön välillä. Hirvilammi aloitti tehtävässään Seinäjoen yliopistokeskuksessa tammikuun alussa.

Mies seisoo talon edessä, hänen heijastuksensa näkyy ikkunassa. Taustalla luminen maisema.
Joka kerta Alvar Aallon rakennuksissa vieraillessaan Teemu Hirvilammi kokee, että rakennus muuttuu ja siitä saa aina uuden oman kokemuksen. Taina Renkola

Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnan arkkitehtuurin yksikön ja Epanet-verkoston arkkitehtuurin työelämäprofessorina aloitti vuoden alusta seinäjokelainen Teemu Hirvilammi. Hän jatkaa professori Ari Hynysen aloittamaa työtä Alvar Aalto -professuurissa.

Hirvilammella on kymmenen vuoden kokemus arkkitehtuurin opetus- ja tutkimustehtävistä Tampereen yliopistossa. Hirvilammi on myös työskennellyt arkkitehtuurin yrittäjänä kahden oman toimiston kautta vuodesta 2004. Suunnittelutyössään hän on keskittynyt julkisiin rakennuksiin, asumiseen ja puurakentamiseen kestävän kehityksen näkökulmasta.

Työelämäprofessorina Hirvilammi jakaa aikansa opetuksen ja tutkimuksen välillä. Opetus jatkuu Tampereella, ja tutkimusta hän tekee Seinäjoella.

– Ensisijaisesti tullaan toteuttamaan tutkimus- ja kehityshankkeita, jotka liittyvät Alvar Aallon arkkitehtuuriin, modernin arkkitehtuurin korjaus- ja täydennysrakentamiseen sekä kaupunkien ja alueiden kehittämiseen, Hirvilammi kertoo.

Alvar Aalto -työelämäprofessuuri on kansainvälisesti ainutlaatuinen. Hirvilammi uskoo nimikkeen tuovan tehtävään luonnollista painoarvoa, mikä helpottaa yhteyksien luomista ja mahdollistaa ajankohtaisten ja kriittisten aiheiden nostamisen keskusteluun sekä tutkimuksen edistämisen.

Seinäjoen kaupunkilaboratorio yhdistää tutkimuksen ja käytännön

Työssään Hirvilammi painottaa kestävyyttä, joka kattaa ekologisen ja vähähiilisen rakentamisen lisäksi sosiaalisen, kulttuurisen ja taloudellisen kestävyyden. Hänen mukaansa vähähiiliseen rakentamiseen sisältyy esimerkiksi puurakentaminen sekä olemassa olevan rakennuskannan suojelu ja uudelleenkäyttö.

Osaamisensa valossa Hirvilammi haluaa toimia siltana yliopistotutkimuksen ja käytännön välillä. Hänen mukaansa Seinäjoen kaupunkilaboratorio tarjoaa aktiivisen kehitysympäristön, jolla on pitkä perinne yhteistyöhön perustuvista hankkeista.

– Oma tavoitteeni on tuoda tähän Seinäjoen kehitysympäristöön uusia näkemyksiä, yhdistää oikeat toimijat Tampereen yliopiston tutkimushankkeista ja tuottaa uutta tietoa paikallisten kunnallisten ja yritystoimijoiden käyttöön ja elinikäistä oppimista. Samalla näitä tuloksia voidaan hyödyntää uusien tieteellisten artikkelien ja yhteiskunnallisen tiedonjaon pohjaksi, hän sanoo.

Hirvilammi toivoo myös, että työelämäprofessorina voisi toteuttaa tehtävän yhteiskunnallista vaikuttavuutta auttamalla rakennusprosessien sujuvoittamista ja pääsemällä mukaan pohtimaan ajassa olevia haasteita.

– Haluan olla edistämässä kulttuuria, missä ymmärretään paremmin nämä prosessit.

Hirvilammin työelämäprofessuuria rahoittavat Tampereen yliopisto, Seinäjoen yliopistokeskus, Seinäjoen kaupunki, Alajärven kaupunki, Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiö, Alvar Aalto säätiö, Seinäjoen seurakunta, Pihlacon Oy, Into Seinäjoki Oy, Kuortaneen Säästöpankkisäätiö ja Töysän Säästöpankkisäätiö. Alvar Aalto -säätiö on antanut tehtävälle luvan käyttää Alvar Aalto -nimeä sekä tuo sisältöön erityisiä painotuksia liittyen Aallon arkkitehtuuriin ja modernin arkkitehtuurin suojelun teemoihin.

Lue lisää Teemu Hirvilammin mietteistä ja uran käänteistä laajemmasta artikkelista Tampereen yliopiston verkkosivuilla.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Teemu Hirvilammi
045 195 3560
teemu.hirvilammi@tuni.fi

Kuvat

Mies seisoo talon edessä, hänen heijastuksensa näkyy ikkunassa. Taustalla luminen maisema.
Joka kerta Alvar Aallon rakennuksissa vieraillessaan Teemu Hirvilammi kokee, että rakennus muuttuu ja siitä saa aina uuden oman kokemuksen.
Taina Renkola
Lataa

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Jouston hyödyntäminen sähkönsiirtoverkossa mahdollistaa kantaverkon käyttöasteen nostamisen kustannustehokkaasti17.9.2025 08:15:00 EEST | Tiedote

Väitöstutkimuksessaan DI Antti Kuusela esittää tarpeeseen tilattavan jouston hyödyntämistä sähkönsiirtoverkossa ratkaisuksi uusien verkkoliityntöjen mahdollistamiseen, siirtokapasiteetin kasvattamiseen sekä siirtorajoitusten hallintaan. Menetelmä kasvattaa kustannustehokkaasti nykyisen sähköjärjestelmän käyttöastetta, nopeuttaa puhdasta energiasiirtymää ja pienentää sähkösiirtojärjestelmän ympäristövaikutuksia.

Väitös: Uudet biomusteet ja monimateriaalitulostus vievät 3D-biotulosteet kohti potilashoitoa10.9.2025 08:40:00 EEST | Tiedote

Ihmiskehon uusiutumiskyky on ihmeellinen – mutta myös rajallinen. 3D-biotulostus voi mullistaa lääketieteen tarjoamalla uusia keinoja kudosten ja elinten biovalmistukseen silloin, kun luovuttajilta saatuja kudoksia ei ole riittävästi saatavilla. Diplomi-insinööri Paula Puistola kehitti väitöstutkimuksessaan uudenlaisia biomusteita ja biotulostusstrategioita, jotka auttavat ratkaisemaan alan nykyisiä teknologisia haasteita ja viemään biotulostusta lähemmäs kliinistä käyttöönottoa.

Väitös: Uudet verkottuneet menetelmät mahdollistavat paikannuksen, jos satelliittisignaali puuttuu9.9.2025 09:17:00 EEST | Tiedote

Satelliittipaikannus ei ole enää itsestäänselvyys – miten pelastajat paikannetaan, kun signaalit katoavat? DI Maija Mäkelän väitöstyö esittelee uudenlaisia verkottuneita paikannusmenetelmiä, jotka yhdistävät sensoritiedon ja etäisyysmittaukset. Tuloksena on satelliittivapaa paikannusratkaisu, joka mahdollistaa jalankulkijaryhmien seurannan myös haastavissa olosuhteissa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye