Tampereen yliopisto

Työelämäprofessori Teemu Hirvilammi: Rakennetun ympäristön suunnittelua ohjaa nyt kestävyys

Jaa

Arkkitehtuurin työelämäprofessori Teemu Hirvilammi toimii siltana yliopistotutkimuksen ja käytännön välillä. Hirvilammi aloitti tehtävässään Seinäjoen yliopistokeskuksessa tammikuun alussa.

Mies seisoo talon edessä, hänen heijastuksensa näkyy ikkunassa. Taustalla luminen maisema.
Joka kerta Alvar Aallon rakennuksissa vieraillessaan Teemu Hirvilammi kokee, että rakennus muuttuu ja siitä saa aina uuden oman kokemuksen. Taina Renkola

Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnan arkkitehtuurin yksikön ja Epanet-verkoston arkkitehtuurin työelämäprofessorina aloitti vuoden alusta seinäjokelainen Teemu Hirvilammi. Hän jatkaa professori Ari Hynysen aloittamaa työtä Alvar Aalto -professuurissa.

Hirvilammella on kymmenen vuoden kokemus arkkitehtuurin opetus- ja tutkimustehtävistä Tampereen yliopistossa. Hirvilammi on myös työskennellyt arkkitehtuurin yrittäjänä kahden oman toimiston kautta vuodesta 2004. Suunnittelutyössään hän on keskittynyt julkisiin rakennuksiin, asumiseen ja puurakentamiseen kestävän kehityksen näkökulmasta.

Työelämäprofessorina Hirvilammi jakaa aikansa opetuksen ja tutkimuksen välillä. Opetus jatkuu Tampereella, ja tutkimusta hän tekee Seinäjoella.

– Ensisijaisesti tullaan toteuttamaan tutkimus- ja kehityshankkeita, jotka liittyvät Alvar Aallon arkkitehtuuriin, modernin arkkitehtuurin korjaus- ja täydennysrakentamiseen sekä kaupunkien ja alueiden kehittämiseen, Hirvilammi kertoo.

Alvar Aalto -työelämäprofessuuri on kansainvälisesti ainutlaatuinen. Hirvilammi uskoo nimikkeen tuovan tehtävään luonnollista painoarvoa, mikä helpottaa yhteyksien luomista ja mahdollistaa ajankohtaisten ja kriittisten aiheiden nostamisen keskusteluun sekä tutkimuksen edistämisen.

Seinäjoen kaupunkilaboratorio yhdistää tutkimuksen ja käytännön

Työssään Hirvilammi painottaa kestävyyttä, joka kattaa ekologisen ja vähähiilisen rakentamisen lisäksi sosiaalisen, kulttuurisen ja taloudellisen kestävyyden. Hänen mukaansa vähähiiliseen rakentamiseen sisältyy esimerkiksi puurakentaminen sekä olemassa olevan rakennuskannan suojelu ja uudelleenkäyttö.

Osaamisensa valossa Hirvilammi haluaa toimia siltana yliopistotutkimuksen ja käytännön välillä. Hänen mukaansa Seinäjoen kaupunkilaboratorio tarjoaa aktiivisen kehitysympäristön, jolla on pitkä perinne yhteistyöhön perustuvista hankkeista.

– Oma tavoitteeni on tuoda tähän Seinäjoen kehitysympäristöön uusia näkemyksiä, yhdistää oikeat toimijat Tampereen yliopiston tutkimushankkeista ja tuottaa uutta tietoa paikallisten kunnallisten ja yritystoimijoiden käyttöön ja elinikäistä oppimista. Samalla näitä tuloksia voidaan hyödyntää uusien tieteellisten artikkelien ja yhteiskunnallisen tiedonjaon pohjaksi, hän sanoo.

Hirvilammi toivoo myös, että työelämäprofessorina voisi toteuttaa tehtävän yhteiskunnallista vaikuttavuutta auttamalla rakennusprosessien sujuvoittamista ja pääsemällä mukaan pohtimaan ajassa olevia haasteita.

– Haluan olla edistämässä kulttuuria, missä ymmärretään paremmin nämä prosessit.

Hirvilammin työelämäprofessuuria rahoittavat Tampereen yliopisto, Seinäjoen yliopistokeskus, Seinäjoen kaupunki, Alajärven kaupunki, Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiö, Alvar Aalto säätiö, Seinäjoen seurakunta, Pihlacon Oy, Into Seinäjoki Oy, Kuortaneen Säästöpankkisäätiö ja Töysän Säästöpankkisäätiö. Alvar Aalto -säätiö on antanut tehtävälle luvan käyttää Alvar Aalto -nimeä sekä tuo sisältöön erityisiä painotuksia liittyen Aallon arkkitehtuuriin ja modernin arkkitehtuurin suojelun teemoihin.

Lue lisää Teemu Hirvilammin mietteistä ja uran käänteistä laajemmasta artikkelista Tampereen yliopiston verkkosivuilla.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Teemu Hirvilammi
045 195 3560
teemu.hirvilammi@tuni.fi

Kuvat

Mies seisoo talon edessä, hänen heijastuksensa näkyy ikkunassa. Taustalla luminen maisema.
Joka kerta Alvar Aallon rakennuksissa vieraillessaan Teemu Hirvilammi kokee, että rakennus muuttuu ja siitä saa aina uuden oman kokemuksen.
Taina Renkola
Lataa

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote

Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.

Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote

Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.

Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote

Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye