Vihdoin valoa tunnelin päässä – rehtoreiden työuupumus taittunut ja työn imu palaamassa
Rehtoreiden työhyvinvointia mittaava rehtoribarometri osoittaa rehtoreiden jaksamisen kääntyneen useiden raskaiden vuosien jälkeen nousuun. Vuonna 2019 aloitettu vuosittainen rehtoribarometri piirsi karua kuvaa rehtoreiden kokonaiskuormituksesta aina vuoteen 2024 asti, jolloin käänne parempaan tapahtui. ”Koronakriisin varjo on todella pitkä”, sanoo tutkimuksesta vastaava akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro Helsingin yliopistosta.

Rehtoribarometri on suomalaisille rehtoreille keväisin suunnattu työhyvinvointitutkimus. Aineisto muodostuu rehtoreille tehtävästä verkkokyselystä, jossa kysytään rehtoreilta heidän kokemuksiaan työhyvinvoinnista, työ- ja henkilökohtaisen elämän vaatimuksista ja voimavaroista, stressin lähteistä, koulutustoiveista sekä työn ja vapaa-ajan muokkaamisesta. Rehtorit tekevät myös sykevaihteluita, stressiä, unta, liikkumista ja palautumista rekisteröiviä Firstbeat-mittauksia osana tutkimusta. Näin piirtyy kattava kokonaiskuva rehtoreiden kokonaiskuormituksesta ja sitä, miten työstressi heijastuu vapaa-aikaan ja uneen.
Rehtoribarometrit aloitettiin Suomen Rehtorit ry:n aloitteesta juuri ennen pandemiaa, joten ne tarjoavat tarkan kuvan pandemian ja sitä seuranneiden tapahtumien vaikutuksista koulutuksen johtajien jaksamiseen. Rehtoreiden uupumus lisääntyi dramaattisesti vuodesta 2019 aina vuoteen 2023.

– Rehtoreiden työhyvinvoinnin romahtaminen oli koronan kiihdyttämä. Tilanteen heikkeneminen vielä pitkään epidemian jälkeen saa miettimään myös muita työhyvinvointiin ja työn imuun vaikuttavia seikkoja. Vaikka käänne parempaan on nyt lopultakin tapahtunut, olemme vielä kaukana tilanteesta ennen pandemian alkua, sanoo Suomen Rehtorit ry:n puheenjohtaja Antti Ikonen.
Aineistosta nousi kolme ryhmää, ”pärjäävät” (46%), ”innostuneet” (29%) ja ”uupuneet” (25%). Pandemian seurauksena “innostuneiden” eli työn imua kokevien määrä väheni ja “uupuneiden” määrä lisääntyi. Työn imu lähti uudestaan kasvuun vasta vuosina 2023-2024.
– Voi sanoa, että viimeiset 5–6 vuotta kuluttivat koko voimavarojen varannon, ja toipuminen on hidasta. Nyt rehtoreiden kokemus oman työn merkityksellisyydestä ja vaikutusmahdollisuuksista on kuitenkin lähtenyt palautumaan. Myös heidän kokemuksensa työn yhteiskunnallisesta arvostuksesta on noussut, tutkimusta johtava akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro Helsingin yliopistosta toteaa.
Rehtoreilta edellytetään uudenlaisia johtamistaitoja
Kaikkein keskeisimmät stressin lähteet rehtorien työssä olivat vuonna 2024 työn määrä ja kiire. Sen jälkeen tulivat opettajien jaksaminen ja resurssipula.
Rehtorit kaipaavat lisää johtamiskoulutusta muun muassa kouluyhteisön hyvinvoinnin johtamiseen, kriisijohtajuuteen ja sosioemotionaalisiin taitoihin.
– Rehtorin työ on oma opettajuudesta eroava ammatti, johon tarvitaan tehtävien vaativuuden edellyttämä peruskoulutus ja riittävästi uran aikaista täydennyskoulutusta. Oppilaitosjohtamisen kehittäminen on jo toista kertaa peräkkäin yksi maamme hallitusohjelman tavoitteista. Meillä on tähän jo hyvät OKM:n laatimat suunnitelmat olemassa, nyt on korkea aika näiden toimeenpanoon, Ikonen toteaa.
Ennätymäärä rehtoreita osallistui tutkimukseen
Uusimmassa rehtoribarometrissa on useita valonpilkahduksia, sillä esimerkiksi väkivallan uhka sekä rehtoreiden kokema kiusaaminen ja muu henkinen väkivalta ovat taittuneet laskuun. Rehtoreiden kokema väkivalta on kuitenkin kaiken kaikkiaan vähäistä.
Rehtoribarometriin vastasi vuonna 2024 ennätysmäärä rehtoreita, lähes 800. Heistä noin 150:lle tehtiin myös fysiologisia Firstbeat-mittauksia, ja he ovat saaneet omat palautteensa niistä.
Fysiologisista mittauksista saadaan aineistoa, jota kyselyillä ei voida tavoittaa, kertoo professori Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta.
– Rehtoreille tehdyistä Firstbeat-mittauksista on havaittu, että työssä päivän mittaan koettu stressi on vähäisempää, kun vapaa-aika on itselle mielekkääksi räätälöityä, Huotilainen sanoo.
Kouluyhteisöjen johtamisesta keskustellaan Educa-messuilla
Rehtoribarometri on osa Suomen Akatemian rahoittamaa EDUCA – Koulutuksen tulevaisuus -lippulaivaa, joka edistää koulutuksen kehittämistä tutkimustiedon avulla ja tukee tietoperusteista johtamista. Opettajien ja koulutuksen johtajien osaamisen vahvistaminen on yksi lippulaivatutkimuksen painopisteistä. Vuotuisesta rehtoribarometritutkimuksesta vastaa Helsingin yliopisto, ja taustalla on kansainvälinen Principal Health and Wellbeing -tutkimushanke.
Rehtoribarometrin tuloksista keskustellaan Pohjoismaiden suurimmassa opetus- ja kasvatusalan tapahtumassa Educa-messuilla perjantaina 24.1. klo 14:15–14:45 (Helsingin Messukeskus, Taito-lava) otsikolla ”Rehtorit ja resilienssi – kouluyhteisön johtaminen tänään ja huomenna”.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Iira Hartikainen, viestinnän asiantuntija, EDUCA-lippulaiva
iira.j.hartikainen@jyu.fi, p. 050-5204652
Katariina Salmela-Aro, akatemiaprofessori, Helsingin yliopisto
katariina.salmela-aro@helsinki.fi, p. 050-4155283
Minna Huotilainen, professori, Helsingin yliopisto
minna.huotilainen@helsinki.fi, p. 040-5608304
Antti Ikonen, puheenjohtaja, Suomen Rehtorit ry
antti.Ikonen@surefire.fi, p. 050-5490071
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Suomen Akatemian rahoittaman EDUCA – Koulutuksen tulevaisuus -lippulaivan tehtävänä on tuottaa uutta tietoa ja luoda ymmärrystä siitä, miksi oppimistulokset laskevat, miksi koulutuksen keskeyttäminen lisääntyy ja miten teknologiaa käytetään opetuksessa. Lippulaivassa tutkitaan myös opettajien ja rehtoreiden työtä tukevia tekijöitä. Tavoitteena on edistää koulutuksen kehittämistä tutkimustiedon avulla ja tukea tietoperusteista johtamista. Jyväskylän yliopiston johtamassa tutkimuskonsortiossa ovat mukana Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja Turun yliopisto.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto listasi 30 alle 30-vuotiasta tulevaisuuden tekijää13.2.2025 17:00:00 EET | Tiedote
Tulevaisuusfoorumi Kipinässä julkaistulla Helsingin yliopiston 30 alle 30 -listalla on tutkijoita, yrittäjiä, yhteiskunnallisia keskustelijoita ja vaikuttajia.
Nettiterapia on toimiva ja kustannustehokas hoitomuoto masennukseen13.2.2025 07:40:29 EET | Tiedote
Nettiterapia vähentää masennusoireita yhtä vaikuttavasti kuin kasvokkainen psykoterapia ja tarjoaa edullisemman ja helposti saatavilla olevan hoitovaihtoehdon.
Korkeakouluopiskelijoiden kokemukset rasismiin puuttumisesta: Tunneperäiset ja sosiaaliset tekijät keskiössä12.2.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Itsessä heräävät tunteet ja koettu kyky toimia tilanteessa korostuvat rasismiin puuttumisessa. Myös tilanteeseen sidotut tekijät ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvät syyt nousivat esiin, kun korkeakouluopiskelijoilta kysyttiin rasismista.
Lapsen myöhäinen kronotyyppi saattaa ennustaa pitkän aikavälin terveyshaittoja7.2.2025 16:00:04 EET | Tiedote
Suomalaislasten unen, ruokavalion ja painonkehityksen välisiä yhteyksiä selvittänyt uusi tutkimus osoittaa, että vuorokausirytmi saattaa vaikuttaa terveyteen merkittävästi pitkällä aikavälillä.
Kun ruokaturva horjuu, terveyserot kasvavat7.2.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Tutkimuksen mukaan vakavaa ruokaturvattomuutta kokeneiden ruokavalio on muita epäterveellisempi, mikä voi lisätä kroonisten sairauksien riskiä ja terveyden eriarvoisuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme