Kansallinen pölyttäjäseuranta on täydentänyt nopeasti kuvaa Suomen pölyttäjälajeista
23.1.2025 08:05:00 EET | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Kansallisen pölyttäjäseurannan kahden ensimmäisen vuoden tulokset tuovat näkyväksi maamme pölyttäjälajiston monipuolisuuden. Eri elinympäristöissä esiintyy toisistaan selvästi eroavaa lajistoa, josta merkittävä osa on vielä puutteellisesti tunnettua. Laajasti eri puolilla Suomea tehtävä seuranta on auttanut tunnistamaan eri elinympäristöille tyypilliset pölyttäjälajit.
Ympäristöministeriön rahoituksella vuonna 2022 käynnistetty ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) koordinoima seuranta täydentää merkittävästi kuvaa maamme pölyttäjien tilasta. Kimalaisten, erakkomehiläisten ja kukkakärpästen pitkänajan kannankehityksestä ei ole aiemmin ollut juurikaan tietoa.
Kahden ensimmäisen vuoden otannassa havaittiin yli 30 000 yksilöä yhteensä 380 pölyttäjälajista, mikä on yli puolet Suomessa kautta aikojen seuratuissa pölyttäjäryhmissä tavatuista lajeista. Aineisto kattaa hyvin eri pölyttäjäryhmien yleiset lajit.
Seurannan tulokset vuosilta 2022–2023 osoittavat, että maatalousalueilla elää erilainen pölyttäjälajisto kuin metsissä tai Lapin tuntureilla. Seurannan havaintojen mukaan kimalaisilla on vahvat kannat sekä maatalous- että metsäalueilla, mutta valtalajit vaihtelevat eri elinympäristöissä.
”Yleisistä kimalaislajeistamme kivikko- ja mustakimalainen painottuvat esiintymisessään voimakkaasti avoimille maatalousalueille, kun taas pensaskimalainen ja loiskimalaislajit ovat enemmän metsien lajeja”, kertoo seurannan koordinaattori Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskuksesta.
Vastaavasti myös päiväperhosissa, erakkomehiläisissä ja kukkakärpäsissä on sekä maatalous- että metsäalueille painottuvia lajeja, mutta eniten pölyttäjälajeja painottuu avoimiin maatalousympäristöihin.
Lapin tuntureilla elää oma erityinen pölyttäjälajistonsa, josta on niukasti aiempaa seurantatietoa. Tuntureilla seurannassa havaittiin kymmeniä pölyttäjälajeja, joita ei tavattu lainkaan eteläisemmillä seuranta-alueilla.
”Tunturit ovat näille lajeille ainoa mahdollinen elinympäristö. Ilmaston lämpeneminen uhkaa tunturilajistoa, koska niillä ei ole mitään paikkaa mihin siirtyä ilmaston lämmetessä, vain tuntureiden korkeammat alueet”, Kuussaari toteaa.
Tunturien päiväperhoslajiston heikkoa tilaa kuvastaa hyvin se, että 48 prosenttia kaikista tuntureilla havaituista yksilöistä kuului uhanalaiseen tai silmälläpidettävään lajiin.
Pölyttäjätietoa tuottaa maanlaajuinen seurantaverkosto
Kansallisen pölyttäjäseurannan käynnistäminen oli yksi vuonna 2022 valmistuneen Suomen pölyttäjästrategian päätavoitteista. Maanlaajuisen seurannan avulla varaudutaan suunnitteilla olevan EU:n yhteisen pölyttäjäseurannan toimeenpanoon.
”Kertyvää seuranta-aineistoa pystytään todennäköisesti hyödyntämään sekä vireillä olevassa EU:n pölyttäjäseurannassa että osana EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteiden saavuttamista kuvaavaa mittaristoa”, iloitsee tutkija Janne Heliölä Suomen ympäristökeskuksesta.
Seurannassa kerätään 134 eri havaintopaikalla tietoa päiväperhosten, kimalaisten, erakkomehiläisten ja kukkakärpästen esiintymisestä linjalaskentojen sekä värimaljapyydysten avulla. Seurantaa tehdään niityillä, pelto- ja metsäalueilla sekä Lapin tuntureilla. Vuosittain samoilla paikoilla vertailukelpoisesti tehtävän seurannan pohjalta kertyy vähitellen luotettavaa tietoa siitä, miten pölyttäjillä menee niiden tärkeimmissä elinympäristöissä.
Pölyttäjäseuranta toteutetaan useiden tahojen yhteistyönä. Suomen ympäristökeskus koordinoi hanketta ja vastaa etenkin maatalousalueiden seurannasta. Metsähallituksen vastuulla on suojelumetsät ja valtion mailla hoidetut niittyalueet. 4H-nuoret seuraavat pölyttäjiä metsämarjaseurannan yhteydessä ja Suomen Perhostutkijain Seura organisoi seurannan Lapin tunturialueilla. Luonnontieteellinen keskusmuseo puolestaan vastaa pyydyksiin tulleiden pölyttäjälajien määrittämisestä.
Kerättyjen kahden otantavuoden aineistojen perusteella ei ole vielä mahdollista ottaa kantaa pölyttäjälajiston tilassa tapahtuneisiin muutoksiin. Yksittäisten vuosien välillä hyönteisten kannat saattavat heilahdella suuresti sääolosuhteiden vaihtelun vuoksi, ja luotettavien kannankehitystrendien havaitsemiseksi vaaditaan useimmille lajeille noin 10 vuoden mittainen seuranta.
Suomen ympäristökeskus on kerännyt vuosien ajan runsaasti tietoa perhosten kantojen kehityksestä kansalaisseurantojen avulla. Niiden perusteella tiedetään, että päiväperhosten määrissä on 20 vuoden aikana ollut laskeva trendi ja yöperhosillakin suuria muutoksia, mutta ei yleistä kantojen laskua.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Erikoistutkija Mikko Kuussaari, Suomen ympäristökeskus, p. 040 525 6249, etunimi.sukunimi@syke.fi
Viestintäasiantuntija Jukka-Pekka Ronkainen, Suomen ympäristökeskus, p. 050 317 2589 etunimi.sukunimi@syke.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Linkit
- Tutustu pölyttäjäseurannan kahden ensimmäisen vuoden tuloksiin: Kansallisen pölyttäjäseurannan käynnistäminen vuosina 2022–2023 (helda.helsinki.fi)
- Lisätietoa kansallisesta pölyttäjästrategiasta (valtioneuvosto.fi)
- Tuloksia maatalousympäristöjen päiväperhosseurannasta (ymparisto.fi)
- Valtakunnallinen yöperhosseuranta (ymparisto.fi)
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Oil removal from coastal defence ship Ilmarinen’s wreck begins – operation to be left undisturbed14.7.2026 09:02:00 EEST | Press release
The removal of oil from the wreck of the coastal defence ship Ilmarinen is progressing. In the coming weeks, the Finnish Environment Institute, the Finnish Navy and the Finnish Border Guard will work on the wreck in the northern Baltic Sea, off the island of Utö. The authorities ask the public to keep clear of the area and allow the operation to proceed undisturbed to ensure safety. Information about the results will be provided after the operation has been completed.
Borttagningen av olja från pansarskeppet Ilmarinens vrak inleds – arbetsro begärs för operationen14.7.2026 09:01:00 EEST | Pressmeddelande
Avlägsnandet av olja från pansarfartyget Ilmarinens vrak framskrider. Under de kommande veckorna kommer Finlands miljöcentral, Marinen och Gränsbevakningsväsendet att arbeta på vraket i norra Östersjön, utanför ön Utö. Myndigheterna önskar arbetsro i området och för hela operationen för att garantera säkerheten. Resultaten meddelas efter att operationen har avslutats.
Öljynpoisto panssarilaiva Ilmarisen hylystä alkaa – alueelle pyydetään työrauhaa14.7.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Öljyn poistaminen panssarilaiva Ilmarisen hylystä etenee. Tulevien viikkojen aikana Suomen ympäristökeskus, Merivoimat ja Rajavartiolaitos työskentelevät hylyllä pohjoisella Itämerellä, Utön saaren edustalla. Viranomaiset toivovat alueelle ja koko operaatiolle työrauhaa turvallisuuden varmistamiseksi. Tuloksista tiedotetaan operaation päätyttyä.
A sustainable energy transition strengthens Finland’s security and supports the achievement of climate goals30.6.2026 10:59:23 EEST | Press release
Finnish Environment Institute, Geological Survey of Finland (GTK) and VTT press release: A transition to a sustainable, electrified and fossil-free energy system is essential in order to reduce risks and achieve climate targets. Finland’s dependence on imported fossil fuels weakens energy security and limits opportunities for economic growth. Although the use of imported fossil fuels has already been successfully reduced, further action is still needed to advance a sustainable energy transition.
Suomen uhanalaisinta suoluontoa kartoitettiin – lettojen tilanne huolestuttava24.6.2026 09:08:53 EEST | Tiedote
Viisivuotinen maastokartoitus paljasti Suomen lettosoiden tilan huolestuttavan heikoksi. Tilanteen parantaminen vaatii monipuolista keinovalikoimaa ja erityisesti ympäristö- ja luonnonvara-alan toimijoiden sekä maanomistajien tiivistä yhteistyötä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme