Kansallinen pölyttäjäseuranta on täydentänyt nopeasti kuvaa Suomen pölyttäjälajeista
Kansallisen pölyttäjäseurannan kahden ensimmäisen vuoden tulokset tuovat näkyväksi maamme pölyttäjälajiston monipuolisuuden. Eri elinympäristöissä esiintyy toisistaan selvästi eroavaa lajistoa, josta merkittävä osa on vielä puutteellisesti tunnettua. Laajasti eri puolilla Suomea tehtävä seuranta on auttanut tunnistamaan eri elinympäristöille tyypilliset pölyttäjälajit.
Ympäristöministeriön rahoituksella vuonna 2022 käynnistetty ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) koordinoima seuranta täydentää merkittävästi kuvaa maamme pölyttäjien tilasta. Kimalaisten, erakkomehiläisten ja kukkakärpästen pitkänajan kannankehityksestä ei ole aiemmin ollut juurikaan tietoa.
Kahden ensimmäisen vuoden otannassa havaittiin yli 30 000 yksilöä yhteensä 380 pölyttäjälajista, mikä on yli puolet Suomessa kautta aikojen seuratuissa pölyttäjäryhmissä tavatuista lajeista. Aineisto kattaa hyvin eri pölyttäjäryhmien yleiset lajit.
Seurannan tulokset vuosilta 2022–2023 osoittavat, että maatalousalueilla elää erilainen pölyttäjälajisto kuin metsissä tai Lapin tuntureilla. Seurannan havaintojen mukaan kimalaisilla on vahvat kannat sekä maatalous- että metsäalueilla, mutta valtalajit vaihtelevat eri elinympäristöissä.
”Yleisistä kimalaislajeistamme kivikko- ja mustakimalainen painottuvat esiintymisessään voimakkaasti avoimille maatalousalueille, kun taas pensaskimalainen ja loiskimalaislajit ovat enemmän metsien lajeja”, kertoo seurannan koordinaattori Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskuksesta.
Vastaavasti myös päiväperhosissa, erakkomehiläisissä ja kukkakärpäsissä on sekä maatalous- että metsäalueille painottuvia lajeja, mutta eniten pölyttäjälajeja painottuu avoimiin maatalousympäristöihin.
Lapin tuntureilla elää oma erityinen pölyttäjälajistonsa, josta on niukasti aiempaa seurantatietoa. Tuntureilla seurannassa havaittiin kymmeniä pölyttäjälajeja, joita ei tavattu lainkaan eteläisemmillä seuranta-alueilla.
”Tunturit ovat näille lajeille ainoa mahdollinen elinympäristö. Ilmaston lämpeneminen uhkaa tunturilajistoa, koska niillä ei ole mitään paikkaa mihin siirtyä ilmaston lämmetessä, vain tuntureiden korkeammat alueet”, Kuussaari toteaa.
Tunturien päiväperhoslajiston heikkoa tilaa kuvastaa hyvin se, että 48 prosenttia kaikista tuntureilla havaituista yksilöistä kuului uhanalaiseen tai silmälläpidettävään lajiin.
Pölyttäjätietoa tuottaa maanlaajuinen seurantaverkosto
Kansallisen pölyttäjäseurannan käynnistäminen oli yksi vuonna 2022 valmistuneen Suomen pölyttäjästrategian päätavoitteista. Maanlaajuisen seurannan avulla varaudutaan suunnitteilla olevan EU:n yhteisen pölyttäjäseurannan toimeenpanoon.
”Kertyvää seuranta-aineistoa pystytään todennäköisesti hyödyntämään sekä vireillä olevassa EU:n pölyttäjäseurannassa että osana EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteiden saavuttamista kuvaavaa mittaristoa”, iloitsee tutkija Janne Heliölä Suomen ympäristökeskuksesta.
Seurannassa kerätään 134 eri havaintopaikalla tietoa päiväperhosten, kimalaisten, erakkomehiläisten ja kukkakärpästen esiintymisestä linjalaskentojen sekä värimaljapyydysten avulla. Seurantaa tehdään niityillä, pelto- ja metsäalueilla sekä Lapin tuntureilla. Vuosittain samoilla paikoilla vertailukelpoisesti tehtävän seurannan pohjalta kertyy vähitellen luotettavaa tietoa siitä, miten pölyttäjillä menee niiden tärkeimmissä elinympäristöissä.
Pölyttäjäseuranta toteutetaan useiden tahojen yhteistyönä. Suomen ympäristökeskus koordinoi hanketta ja vastaa etenkin maatalousalueiden seurannasta. Metsähallituksen vastuulla on suojelumetsät ja valtion mailla hoidetut niittyalueet. 4H-nuoret seuraavat pölyttäjiä metsämarjaseurannan yhteydessä ja Suomen Perhostutkijain Seura organisoi seurannan Lapin tunturialueilla. Luonnontieteellinen keskusmuseo puolestaan vastaa pyydyksiin tulleiden pölyttäjälajien määrittämisestä.
Kerättyjen kahden otantavuoden aineistojen perusteella ei ole vielä mahdollista ottaa kantaa pölyttäjälajiston tilassa tapahtuneisiin muutoksiin. Yksittäisten vuosien välillä hyönteisten kannat saattavat heilahdella suuresti sääolosuhteiden vaihtelun vuoksi, ja luotettavien kannankehitystrendien havaitsemiseksi vaaditaan useimmille lajeille noin 10 vuoden mittainen seuranta.
Suomen ympäristökeskus on kerännyt vuosien ajan runsaasti tietoa perhosten kantojen kehityksestä kansalaisseurantojen avulla. Niiden perusteella tiedetään, että päiväperhosten määrissä on 20 vuoden aikana ollut laskeva trendi ja yöperhosillakin suuria muutoksia, mutta ei yleistä kantojen laskua.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Erikoistutkija Mikko Kuussaari, Suomen ympäristökeskus, p. 040 525 6249, etunimi.sukunimi@syke.fi
Viestintäasiantuntija Jukka-Pekka Ronkainen, Suomen ympäristökeskus, p. 050 317 2589 etunimi.sukunimi@syke.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Linkit
- Tutustu pölyttäjäseurannan kahden ensimmäisen vuoden tuloksiin: Kansallisen pölyttäjäseurannan käynnistäminen vuosina 2022–2023 (helda.helsinki.fi)
- Lisätietoa kansallisesta pölyttäjästrategiasta (valtioneuvosto.fi)
- Tuloksia maatalousympäristöjen päiväperhosseurannasta (ymparisto.fi)
- Valtakunnallinen yöperhosseuranta (ymparisto.fi)
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Viikkokatsaus 1.–5.12.202527.11.2025 12:04:01 EET | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Finland must accelerate efforts towards a circular economy of plastics27.11.2025 07:02:00 EET | Press release
Progress has been made in advancing the circular economy for plastics, but Finland remains far from its targets and significant additional measures are needed. A new report from the PlastLIFE project, published by the Finnish Environment Institute, highlights how reducing unnecessary plastic consumption, preventing littering, and improving recycling efficiency are key to achieving a circular economy. The issue is pressing, as plastics continue to have considerable climate and environmental impacts. Finland’s goal is to establish a sustainable circular economy for plastics by 2030.
Suomen kiihdytettävä muovien kiertotalouden toimia27.11.2025 07:01:00 EET | Tiedote
Muovien kiertotaloudessa on nähtävissä edistystä. Tavoitteista ollaan kuitenkin niin kaukana, että merkittäviä lisätoimia tarvitaan. Suomen ympäristökeskuksen julkaisema PlastLIFE-hankkeen raportti nostaa esiin, miten muovien turhan kulutuksen vähentäminen, roskaantumisen ehkäisy ja kierrätyksen tehostaminen edistävät kiertotalouden toteutumista. Aihe on ajankohtainen, sillä muovien ilmasto- ja ympäristövaikutukset ovat edelleen huomattavia. Suomen tavoitteena on saavuttaa muovien kestävä kiertotalous vuoteen 2030 mennessä.
Viikkokatsaus 24.–28.11.202520.11.2025 11:57:48 EET | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Proposal for saving the Baltic Sea: 34 actions to strengthen the network of marine protected areas18.11.2025 10:00:00 EET | Press release
Joint press release from Metsähallitus and Finnish Environment Institute Baltic Sea nature is threatened by eutrophication, pollution and climate change. The Roadmap for the development of marine protected area network in Finland until 2030, which was drawn up in cooperation between a number of organisations, presents 34 actions for improving the status of the Baltic Sea, safeguarding the most valuable marine areas and achieving international conservation area targets. Never before has an equally extensive and comprehensive plan for the conservation of marine nature been drawn up in Finland.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme