HSY:n jätetutkimus 2024: biojätteen määrä vähentynyt erityisesti pienkiinteistöjen sekajätteessä

HSY selvitti pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteen koostumuksen viime vuoden syyskuussa. Edellinen tutkimus tehtiin vuonna 2021, jonka jälkeen jätehuoltomääräykset ovat muuttuneet. Nykyään myös 1–4 huoneiston kiinteistöissä asuvien on joko lajiteltava biojäte erikseen HSY:n toimittamaan biojäteastiaan tai kompostoitava se kiinteistöllä.

• Tutkimuksessa erityisen kiinnostavaa oli se, näkyvätkö muutokset tuloksissa eli löytyykö biojätettä tällä kertaa vähemmän erityisesti pienkiinteistöjen sekajäteastioista, kertoo tutkimuksen projektipäällikkö Leena Tuominen.

Biojätteen määrä vähentynyt sekajätteessä

Biojätteen osuus sekajätteestä kokonaisuudessaan on keskimäärin 33,1 prosenttia eli noin 42 kiloa asukasta kohden vuodessa, kun se vuoden 2021 tutkimuksessa oli 39,4 prosenttia (51 kg/as/vuosi). Biojätteen määrä on laskenut kaiken kokoisissa kiinteistöissä, eniten 1–4 asunnon kiinteistöissä, joissa biojätteen erilliskeräys on uusi asia.

• Biojätteen erilliskeräyksen tavoite on helpottaa lajittelua ja saattaa biojäte biokaasun ja mullan raaka-aineeksi. Kerätyn biojätteen kokonaismäärän lisääntyminen on siis erittäin positiivinen asia. Harmillista on kuitenkin se, että vaikka biojätteen osuus sekajätteestä on vähentynyt huimasti omakotitaloissa, se muodostaa edelleen näissä suurimman osuuden, HSY:n käyttöpäällikkö Juho Nuutinen toteaa.

Tutkimuksessa tuli esiin selkeä ero itse kompostoivien ja biojätettä HSY:n keräysastiaan lajittelevien omakotitalojen välillä. Tutkimusryhmistä eniten biojätettä sekajätteeseen päätyy kiinteistökohtaisesta kompostoinnista ilmoittaneilla yhden huoneiston kiinteistöillä. Näillä asukkailla biojätettä kertyy sekajätteeseen vuodessa keskimäärin 36,9 prosenttia.

• Kompostoinnista ilmoittaneet laittavat 24 prosenttia enemmän biojätettä sekajäteastiaan kuin asukkaat niillä kiinteistöillä, joilla on HSY:n tyhjennettävä biojäteastia. Ero on merkittävä, ja tähän tulemme miettimään ratkaisuja. Olemme tänä vuonna lisäämässä resursseja kiinteistökohtaiseen jäteneuvontaan ja alamme kiertää omakotikiinteistöillä, jotka ovat ilmoittaneet kompostoivansa, Nuutinen kertoo.

Kompostoinnista ilmoittaneiden kiinteistöjen biojätteestä suurimman osuuden muodostaa keittiöjäte, jota on 63 prosenttia. Puutarhajätettä on 30 prosenttia ja seitsemän prosenttia muita biojätteitä, kuten lemmikeillä käytettyjä kuivikkeita.

Yli 70 prosenttia sekajätteestä on kierrätyskelpoista materiaalia

Tämän tutkimuksen mukaan sekajätettä syntyi pääkaupunkiseudun kotitalouksissa vuonna 2024 yhteensä noin 150 500 tonnia. Tämä tekee yhtä asukasta kohden laskettuna 125,6 kiloa vuodessa. Määrä on vähentynyt noin 3,3 prosenttia vuonna 2021 tehtyyn tutkimukseen verrattuna.

Tutkimuksessa eniten sekajätettä syntyi kompostoinnista ilmoittaneilla yhden huoneiston kiinteistöissä asuvilla (159,5 kg/as/v), biojäteastiallisilla yhden huoneiston kiinteistöissä asuvilla (147,4 kg/as/v) sekä yli 19 huoneiston vuokrakiinteistöissä asuvilla (139,6 kg/as/v).

• Sekajätteen määrää voisi helposti vähentää entisestään, sillä yli 70 prosenttia sekajätteestä on kierrätyskelpoista materiaalia. Jätteiden lajittelu on tehty asukkaille mahdollisimman helpoksi tuomalla jäteastiat lähes jokaisen kodin pihalle. Reilu 83 prosenttia pääkaupunkiseudun asukkaista asuu kiinteistöissä, jossa jäteastiat eri jätteille löytyy kiinteistön jätetilasta, Tuominen kertoo.

Selkeästi suurimmat jätelajit sekajätteessä ovat edellisten vuosien tapaan biojäte, muovit sekä sekajätteeseen kuuluvat sekalaiset jätteet eli vaipat, kiviainekset, kuten rikkoutuneet astiat tai kissanhiekat, sekä muut kierrätykseen kelpaamattomat jätteet.

Muovin osuus sekajätteestä on keskimäärin 15,9 prosenttia. Muovista suurin osa on kierrätyskelpoisia muovipakkauksia. Muovien määrä sekajätteessä on lisääntynyt vuoden 2021 tutkimukseen verrattuna 14,9 prosenttia.

Biojätteen ja muovin jälkeen sekajätteessä oli eniten tekstiilejä ja jalkineita. Niitä oli keskimäärin 8,9 prosenttia tuotetun sekajätteen massasta. Kartongin ja pahvin osuus sekajätteestä oli keskimäärin 8,1 prosenttia. Lasia oli 3,1 ja metallia 2,6 prosenttia.

• Kaikkiaan asukkaiden tuottamasta lasista sekä metallista noin 78 prosenttia päätyy erilliskeräyksen kautta kierrätettäväksi ja noin 22 prosenttia päätyy sekajätteeseen. Näiden lajittelu sujuu hyvin, ja materiaali saadaan kierrätykseen ja uudelleen käyttöön, Tuominen toteaa.

Paperin määrä sekajätteessä on pysynyt lähes samana vuoden 2021 tutkimukseen verrattuna. Tuottajavastuun alaisesta paperista keskimäärin 89 prosenttia päätyy kierrätettäväksi eli se toimitetaan paperinkeräykseen.

Tutkimuksessa jaoteltiin erikseen sähkölaitteet, akut sekä vaaralliset kemikaalit, jotka sisälsivät myös lääkkeet. Sähkölaitteiden ja akkujen osuus sekajätteestä oli keskimäärin 0,9 prosenttia ja vaarallisten kemikaalien 0,4. Sähkölaitteista suurin osa oli pieniä sähkölaitteita. Sähkölaitteiden ja akkujen määrä on pysynyt samana kuin vuoden 2021 tutkimuksessa.

Tutkimuksen taustaa

Tutkimuksessa kotitaloudet jaettiin tutkimusryhmiin seuraavasti:

• Omakotitalot, joissa on biojätteen keräys
• Omakotitalot, jotka ovat ilmoittaneet kompostoivansa
• 2–4 huoneiston kiinteistöt
• 5–19 huoneiston kiinteistöt
• yli 19 vuokrahuoneiston kiinteistöt
• yli 19 omistushuoneiston kiinteistöt

Näiden sekajätteet vietiin Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen tutkittavaksi. Kuormasta otettiin näytteitä, joiden jätteet jaoteltiin käsin 40 eri jätelajiin.