80 prosenttia yrityksistä epäonnistuu tekoälyn käyttöönotossa – uusi tutkimus selittää miksi
Yritysten ei pidä syyttää vain teknologiaa, vaan tutkijoiden mukaan johtajien tulisi myös ymmärtää ja käsitellä niitä tunteita, jotka johtavat tekoälyn käyttöönoton epäonnistumiseen.
Tekoäly voi tutkitusti parantaa päätöksentekoa, jouduttaa innovaatioita ja auttaa johtajia lisäämään työntekijöiden tuottavuutta. Tästä ja useimpien yritysten parhaista pyrkimyksistä huolimatta tutkimukset kuitenkin osoittavat, että vain noin viidennes yrityksistä onnistuu tekoälyteknologioiden hyödyntämisessä toivomallaan tavalla. Emmekä me oikein tiedä, miksi näin on, sanoo apulaisprofessori Natalia Vuori Aalto-yliopistosta.
Vuoren mukaan ymmärryksen puute johtuu ainakin osin siitä, että epäonnistumisia tutkitaan tyypillisesti vain joko teknologian itsensä tai käyttäjien sen toiminnasta tekemien arvioiden näkökulmasta. Näiden sijaan pitäisi tarkemmin katsoa ihmisiä.
”Havaitsimme, että kyse ei niinkään ole tekoälystä tai sen kyvyistä, vaan ihmisten tunteista ja reaktioista tekoälyä kohtaan – sekä siitä, miten johtajat osaavat näitä käsitellä”, Vuori sanoo.
Vuoren tutkimusryhmä seurasi yli vuoden ajan 600 työntekijän konsultointiyritystä, joka pyrki kehittämään ja ottamaan käyttöön uuden tekoälytyökalun. Työkalun oli tarkoitus kartoittaa työntekijöiden digitaalista jalanjälkeä, selvittää heidän taitojaan ja kykyjään, sekä lopulta rakentaa kokonaiskuva osaamisesta yrityksessä. Tulosten oli määrä auttaa yritystä valitsemaan parhaiten soveltuvat ihmiset konsultointihankkeisiin ja samalla pilotoida tekoälyohjelmaa myytäväksi omille asiakkailleen.
Vajaan kahden vuoden kuluttua yritys hautasi kokeilun – ja tuotteen. Mitä tapahtui?
Kävi ilmi, että vaikka osa työntekijöistä piti työkalua erittäin arvokkaana ja hyödyllisenä, he eivät tunteneet oloaan mukavaksi, kun tekoäly seurasi heidän kalenterimerkintöjään, sisäistä viestintäänsä ja muita päivittäisiä toimiaan. Siksi he joko lakkasivat kokonaan antamasta tietojaan tai alkoivat manipuloida järjestelmää syöttämällä sille tietoja, joiden he uskoivat hyödyttävän omaa urakehitystään. Tämän seurauksena tekoälyn tuottama tieto muuttui yhä epätarkemmaksi. Syntyi noidankehä, kun käyttäjät entisestään menettivät luottamustaan ohjelman kykyihin.
”Johtajat eivät voineet ymmärtää, miksi tekoälyn käyttö väheni. He tekivät paljon töitä edistääkseen työkalujen käyttöä ja yrittivät selittää, miten tietoja käytettiin. Käyttö väheni silti”, Vuori kertoo.
Hänen mukaansa kyseinen tapaustutkimus kuvastaa hyvin toistuvaa kaavaa tekoälyn ja yleisemminkin uuden teknologian käyttöönotossa. Parhaillaan tutkimusryhmä kerää tietoja Microsoft Copilot -tekoälyohjelmiston käytöstä, ja alustavat tulokset osoittavat samaan suuntaan.
Mitä johtajien siis pitäisi tehdä?
Tutkijat havaitsivat, että työntekijät jakautuivat neljään ryhmään suhtautumisessaan uuteen teknologiaan: täysi luottamus, täysi epäluottamus, epämukava luottamus ja sokea luottamus. Jaottelun pohjana oli jako kognitiiviseen luottamukseen, eli uskooko henkilö, että teknologia on hyödyllinen, sekä emotionaaliseen luottamukseen eli tunteisiin järjestelmää kohtaan.
Täyden luottamuksen ryhmään kuuluvilla henkilöillä oli korkea luottamus sekä kognitiivisella että emotionaalisella tasolla, kun taas toiseen ryhmään kuuluvilla henkilöillä oli alhainen luottamus molemmilla tasoilla. Epämukava luottamus merkitsi korkeaa kognitiivista luottamusta, mutta matalaa emotionaalista luottamusta, sokea luottamus taas päin vastoin.
Tutkimus paljasti, että mitä vähemmän ihmiset luottivat tekoälytyökaluun emotionaalisesti, sitä enemmän he rajoittivat, vetäytyivät tai manipuloivat digitaalista jalanjälkeään. Näin tapahtui vaikka heillä olisi ollut kognitiivista luottamusta teknologiaan. Tulokset antavatkin yrityksille mahdollisuuden laatia strategioita, joiden avulla tekoälyn käyttöönotto onnistuu tulevaisuudessa paremmin.
"Tekoälyn käyttöönotto ei ole pelkästään teknologinen haaste – se on myös johtajuuden haaste. Onnistuminen riippuu luottamuksen ymmärtämisestä ja tunteiden huomioimisesta sekä siitä, että työntekijät tuntevat innostusta tekoälyn käytöstä ja sen kokeilemisesta", sanoo Vuori.
"Ilman tätä ihmiskeskeistä lähestymistapaa ja kullekin ryhmälle räätälöityjä strategioita edes kaikkein älykkäin tekoäly ei kykene lunastamaan täyttä potentiaaliaan.”
Lue alkuperäinen tutkimusartikkeli täältä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Natalia Vuori
Apulaisprofessori, Aalto-yliopisto
natalia.vuori@aalto.fi
050 379 1013
Kuvat

Linkit
Tietoa julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Kauppakorkeakoulu promovoi yhdeksän kunniatohtoria toukokuun 2026 promootiossa – arvokas juhla järjestetään viiden vuoden välein15.12.2025 13:45:00 EET | Tiedote
Kauppakorkeakoulun ensimmäinen promootio järjestettiin vuonna 1946, joten keväällä 2026 on vuorossa Kauppakorkeakoulun 17. promootio.
Tutkijat kehittivät uuden tavan mitata tartuttavuutta: verenmyrkytystä aiheuttava E. coli -suolistobakteeri voi levitä kuin influenssavirus11.12.2025 07:30:00 EET | Tiedote
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että suolistossa asuvat mikrobit voivat käyttäytyä leviämisensä puolesta kuin virukset. Uusi malli tarjoaa keinon vertailla antibioottiresistenttien bakteerikantojen leviämistä populaatiossa.
Älykkäät tekstiilit uudistavat käsityksemme materiaaleista – ja lajienvälisestä viestinnästä10.12.2025 12:45:00 EET | Tiedote
Euroopan tutkimusneuvosto ERC:n rahoituksen saanut PAST-A-BOT-tutkimushanke kehittää pehmeitä, älykkäitä tekstiilejä, jotka voivat tulevaisuudessa toimia pelastusrobotteina, ääntä aistivina maataloustekstiileinä tai avustavina vaatteina – ja samalla uudistavat tavan, jolla ajattelemme materiaalitutkimusta.
Tuloerot kasvaneet lähes puolella maailman väestöstä – aiempaa tarkempi aineisto paljastaa myös alueellisia onnistumisia5.12.2025 12:00:00 EET | Tiedote
Uusi tutkimus tarjoaa maailmanlaajuisesti kattavimman kartoituksen siitä, miten maiden sisäiset tuloerot ovat muuttuneet kolmen vuosikymmenen aikana. Tulokset vahvistavat, että yli 3,6 miljardin ihmisen asuinalueilla tuloerot ovat kasvussa – mutta aineisto paljastaa myös paikkoja, joissa kuilua on onnistuttu kaventamaan.
Subnational income inequality revealed: Regional successes may hold key to addressing widening gap globally5.12.2025 12:00:00 EET | Press release
A new study visualises three decades of income inequality data, the most comprehensive worldwide mapping to be done at a subnational level. Confirming worsening income inequality for areas with over 3.6 billion inhabitants, it also reveals hidden ‘bright spots’ where policy may be closing the gap.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme