Elinsiirtojen määrä väheni hieman, luovuttajien määrä kasvoi vuonna 2024
24.1.2025 07:50:03 EET | HUS | Tiedote
Vuonna HUSissa 2024 tehtiin yhteensä 449 elinsiirtoa, mikä on hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kuolleiden luovuttajien määrä oli ennätyksellisen korkea. HUSissa tehtiin marraskuussa Suomen ensimmäinen kädensiirto.
Vuonna 2024 elinsiirtoja tehtiin 449, joista 20 lapsille. Edellisenä vuonna elinsiirtoja tehtiin 475. Kaikki Suomen elinsiirrot on valtakunnallisesti keskitetty HUSiin. Aikuispotilaiden elinsiirrot tehdään Helsingissä Meilahden tornisairaalassa ja lapsipotilaiden Uudessa lastensairaalassa.
Vuonna 2024 tehtiin 314 munuaisensiirtoa, joista 9 lapsille. Maksansiirtoja tehtiin 76, joista 6 lapsille. Haimansiirtoja tehtiin 22 ja sydämensiirtoja 18, joista 5 lapsille. Keuhkonsiirtoja tehtiin 17. Lisäksi tehtiin yksi leikkaus, jossa siirrettiin sydän ja keuhkot sekä yksi kädensiirto. Lue lisää Suomen ensimmäisestä kädensiirrosta uutisestamme.
Elinluovuttajien kokonaismäärän kasvu ei ole lisännyt sydänsiirtojen määrää, koska viime vuosina elinluovuttajat ovat aiempaa iäkkäämpiä ja sairaampia, eivätkä ole soveltuneet sydänluovuttajiksi. Viime vuosina aikuispotilaiden sydämen ja keuhkojen siirtojen määrä on Suomessa pysynyt huomattavasti matalampana muihin Pohjoismaihin verrattuna.
Elinluovutustoiminta
Elinluovutussairaaloina toimivat kaikki maamme sairaalat. Kuolleita elinluovuttajia oli vuonna 2024 yhteensä 156. Elinluovuttajien keski-ikä oli 56,5 vuotta. Monielinluovuttajia eli elinluovuttajia, jotka luovuttivat enemmän kuin yhden elimen, oli 66 % kaikista elinluovuttajista. Suurin osa elinluovuttajista toimi myös kudosluovuttajina. Lisäksi tehtiin Suomen ensimmäinen kädenluovutus.
Vuonna 2024 tehtiin 32 DCDD-elinluovutusta (elinluovutus verenkierron pysähtymisen ja kuoleman toteamisen jälkeen) ja näistä siirrettiin 57 munuaista.
Munuaisensiirrot eläviltä luovuttajilta on vakiintunut noin 40 siirron tasolle, mikä on neljä kertaa enemmän kuin munuaissiirtotoiminnan aikana keskimäärin vuodessa. Nousu alkoi aktiivisen koulutuksen, ohjeistusten ja resurssien lisäämisen myötä vuodesta 2010 alkaen. Elävän luovuttajan munuaisensiirtojen tavoite on 70 vuodessa.
Pohjoismainen yhteistyö
Pohjoismainen yhteistyö on aktiivista ja tärkeää elinsiirto- ja elinluovutustoiminnassa. Maksan-, sydämen- ja keuhkojensiirroissa kiireellinen hälytysjärjestelmä on elintärkeä. Scandiatransplant-organisaatio ylläpitää rekisteriä, tekee hoitosuosituksia ja tukee tieteellistä tutkimusta. Vuonna 2024 lähetettiin ja vastaanotettiin useita siirtoelimiä Pohjoismaiden välillä.
”Elinsiirrot ovat kustannustehokkaita, sillä suuri osa potilaista palaa työelämään ja eloonjäämisosuudet ovat yli 90 %. Lisäksi munuaisensiirrot säästävät miljoonia dialyysikustannuksissa. On tärkeää varmistaa riittävä henkilöstö ja tehokas koulutus, jotta tavoitteemme nousta ja pysyä Pohjoismaiden parhaimmaksi kaikkien elinsiirtojen osalta toteutuu”, kertoo ylilääkäri Arno Nordin.
Lisätietoja:
Ylilääkäri Arno Nordin, arno.nordin@hus.fi
Valtakunnallinen elinluovutuskoordinaattori Maarit Lång, elinluovutus@hus.fiOsastonylilääkäri Karl Lemström, karl.lemstrom@hus.fi
Osastonylilääkäri Marko Lempinen, marko.lempinen@hus.fi
Osastonylilääkäri Timo Jahnukainen, timo.jahnukainen@hus.fi
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee yli 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Genetiska undersökningar kan avslöja orsaken till plötslig oförklarlig död hos unga14.9.2026 09:18:15 EEST | Pressmeddelande
Den bakomliggande orsaken till plötslig oförklarlig död hos unga kan vara en sällsynt ärftlig sjukdom som nödvändigtvis inte kommer fram i vanliga undersökningar. Genetiska undersökningar är en viktig del särskilt i utredningen av plötsliga oväntade dödsfall hos unga. Genetiska undersökningar kan också bidra till att identifiera släktingar som omfattas av risken och förebygga eventuella allvarliga hjärthändelser.
Geenitutkimus voi paljastaa syyn nuoren selittämättömälle äkkikuolemalle14.9.2026 09:18:15 EEST | Tiedote
Nuoren selittämättömän äkkikuoleman taustalla voi olla harvinainen perinnöllinen sairaus, joka ei välttämättä tule esiin tavanomaisissa tutkimuksissa. Geenitutkimus on tärkeä osa erityisesti nuorten odottamattomien äkkikuolemien syyn selvittämisessä. Geenitutkimus voi myös auttaa tunnistamaan riskissä olevia sukulaisia ja ehkäistä mahdollisia vakavia sydäntapahtumia.
Genetic testing may reveal the cause of sudden death in a young person14.9.2026 09:18:15 EEST | Press release
The reason for an unexplained sudden death of a young person may be a rare hereditary disease that can remain undetected in standard examinations. Genetic testing is an important part of investigating the cause of an unexpected sudden death, especially in adolescents. Genetic testing may also help to identify relatives who are at risk of sudden death, and to prevent possible severe cardiac events.
Svår RS-virusinfektion kan öka risken att barnet drabbas av astma i den tidiga barndomen8.9.2026 07:55:55 EEST | Pressmeddelande
En svår RS-virusinfektion i spädbarnsåldern ser ut att öka risken för pipande andning och astma i den tidiga barndomen. I en nyligen publicerad studie identifierades också ett nytt genområde som är förknippat med benägenheten att drabbas av RS-virusinfektion.
Vaikea RSV-infektio voi lisätä lapsen riskiä sairastua astmaan varhaislapsuudessa8.9.2026 07:55:55 EEST | Tiedote
Vauvana sairastettu vakava RSV-infektio näyttää lisäävän hengityksen vinkunan ja astman riskiä varhaislapsuudessa. Vastajulkaistussa tutkimuksessa tunnistettiin myös uusi geenialue, joka liittyy alttiuteen sairastua RSV-infektioon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme