Elinsiirtojen määrä väheni hieman, luovuttajien määrä kasvoi vuonna 2024
Vuonna HUSissa 2024 tehtiin yhteensä 449 elinsiirtoa, mikä on hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kuolleiden luovuttajien määrä oli ennätyksellisen korkea. HUSissa tehtiin marraskuussa Suomen ensimmäinen kädensiirto.
Vuonna 2024 elinsiirtoja tehtiin 449, joista 20 lapsille. Edellisenä vuonna elinsiirtoja tehtiin 475. Kaikki Suomen elinsiirrot on valtakunnallisesti keskitetty HUSiin. Aikuispotilaiden elinsiirrot tehdään Helsingissä Meilahden tornisairaalassa ja lapsipotilaiden Uudessa lastensairaalassa.
Vuonna 2024 tehtiin 314 munuaisensiirtoa, joista 9 lapsille. Maksansiirtoja tehtiin 76, joista 6 lapsille. Haimansiirtoja tehtiin 22 ja sydämensiirtoja 18, joista 5 lapsille. Keuhkonsiirtoja tehtiin 17. Lisäksi tehtiin yksi leikkaus, jossa siirrettiin sydän ja keuhkot sekä yksi kädensiirto. Lue lisää Suomen ensimmäisestä kädensiirrosta uutisestamme.
Elinluovuttajien kokonaismäärän kasvu ei ole lisännyt sydänsiirtojen määrää, koska viime vuosina elinluovuttajat ovat aiempaa iäkkäämpiä ja sairaampia, eivätkä ole soveltuneet sydänluovuttajiksi. Viime vuosina aikuispotilaiden sydämen ja keuhkojen siirtojen määrä on Suomessa pysynyt huomattavasti matalampana muihin Pohjoismaihin verrattuna.
Elinluovutustoiminta
Elinluovutussairaaloina toimivat kaikki maamme sairaalat. Kuolleita elinluovuttajia oli vuonna 2024 yhteensä 156. Elinluovuttajien keski-ikä oli 56,5 vuotta. Monielinluovuttajia eli elinluovuttajia, jotka luovuttivat enemmän kuin yhden elimen, oli 66 % kaikista elinluovuttajista. Suurin osa elinluovuttajista toimi myös kudosluovuttajina. Lisäksi tehtiin Suomen ensimmäinen kädenluovutus.
Vuonna 2024 tehtiin 32 DCDD-elinluovutusta (elinluovutus verenkierron pysähtymisen ja kuoleman toteamisen jälkeen) ja näistä siirrettiin 57 munuaista.
Munuaisensiirrot eläviltä luovuttajilta on vakiintunut noin 40 siirron tasolle, mikä on neljä kertaa enemmän kuin munuaissiirtotoiminnan aikana keskimäärin vuodessa. Nousu alkoi aktiivisen koulutuksen, ohjeistusten ja resurssien lisäämisen myötä vuodesta 2010 alkaen. Elävän luovuttajan munuaisensiirtojen tavoite on 70 vuodessa.
Pohjoismainen yhteistyö
Pohjoismainen yhteistyö on aktiivista ja tärkeää elinsiirto- ja elinluovutustoiminnassa. Maksan-, sydämen- ja keuhkojensiirroissa kiireellinen hälytysjärjestelmä on elintärkeä. Scandiatransplant-organisaatio ylläpitää rekisteriä, tekee hoitosuosituksia ja tukee tieteellistä tutkimusta. Vuonna 2024 lähetettiin ja vastaanotettiin useita siirtoelimiä Pohjoismaiden välillä.
”Elinsiirrot ovat kustannustehokkaita, sillä suuri osa potilaista palaa työelämään ja eloonjäämisosuudet ovat yli 90 %. Lisäksi munuaisensiirrot säästävät miljoonia dialyysikustannuksissa. On tärkeää varmistaa riittävä henkilöstö ja tehokas koulutus, jotta tavoitteemme nousta ja pysyä Pohjoismaiden parhaimmaksi kaikkien elinsiirtojen osalta toteutuu”, kertoo ylilääkäri Arno Nordin.
Lisätietoja:
Ylilääkäri Arno Nordin, arno.nordin@hus.fi
Valtakunnallinen elinluovutuskoordinaattori Maarit Lång, elinluovutus@hus.fiOsastonylilääkäri Karl Lemström, karl.lemstrom@hus.fi
Osastonylilääkäri Marko Lempinen, marko.lempinen@hus.fi
Osastonylilääkäri Timo Jahnukainen, timo.jahnukainen@hus.fi
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee yli 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Jourvård för misshandlade utvecklad inom HUS – ny vårdkedja ger klarhet och stöd15.7.2025 12:48:26 EEST | Pressmeddelande
HUS har tagit i bruk en ny vårdmodell vid samjourerna i Pejas, Jorv och Mejlans som förbättrar vården av patienter som utsatts för våld. Målet med modellen är ett enhetligt tillvägagångssätt för att identifiera och undersöka våld samt hänvisa patienten till stödtjänster inom HUS. Den praktiska och tydliga verksamhetsmodellen säkerställer att alla som utsatts för våld får det stöd de behöver, oberoende av vilken jour de besöker.
Pahoinpideltyjen päivystyksellistä hoitoa kehitetty HUSissa – uusi hoitoketju tuo selkeyttä ja tukea15.7.2025 12:48:26 EEST | Tiedote
Peijaksen, Jorvin ja Meilahden yhteispäivystyksissä on otettu käyttöön uusi hoitomalli, joka parantaa väkivaltaa kokeneiden potilaiden hoitoa. Mallin tavoitteena on, että HUSissa on yhtenäinen toimintatapa väkivallan tunnistamiseen, tutkimiseen ja potilaiden ohjaamiseen tukipalveluihin. Käytännönläheinen ja selkeä toimintamalli varmistaa, että jokainen väkivaltaa kokenut saa tarvitsemansa tuen, riippumatta siitä, missä päivystyksessä hän asioi.
Emergency care of victims of violence developed at HUS – new care chain brings clarity and support15.7.2025 12:48:26 EEST | Press release
The Emergency Departments of Peijas, Jorvi and Meilahti have introduced a new care model that improves the treatment of patients who have experienced violence. The model is aimed at ensuring a uniform practice for recognizing violence, examining the patients and referring them to support services. A practical and clear operating model ensures that everyone who has experienced violence receives the support they need, regardless of which emergency department they visit.
Graviditetskomplikationer ojämnt fördelade i Finland – mer blodtrycksproblem i östra och norra Finland8.7.2025 10:15:28 EEST | Pressmeddelande
Graviditetskomplikationer förknippade med högt blodtryck, såsom preeklampsi och blodtryckssjukdom under graviditeten, är vanligare i östra och norra Finland jämfört med resten av landet. Förhöjt blodtryck under graviditeten kan vara kopplat till för låg fiberhalt i livsmedelsinköpen.
Raskauskomplikaatiot eivät jakaannu Suomessa tasaisesti – Itä- ja Pohjois-Suomessa on enemmän verenpaineongelmia8.7.2025 10:15:28 EEST | Tiedote
Korkeaan verenpaineeseen liittyvät raskauskomplikaatiot kuten pre-eklampsia ja raskaudenaikainen verenpainetauti ovat yleisempiä Itä- ja Pohjois-Suomessa kuin muualla Suomessa. Raskaudenaikainen verenpaineen nousu saattaa olla yhteydessä vähäiseen kuidun määrään ruokaostoksissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme