Tampereen yliopisto

Väitös: Pitkän 1970-luvun työläiskirjallisuus monipuolistaa kuvaa ylipolitisoituneeksi leimatusta aikakaudesta

Jaa

”Hullusta vuodesta” 1968 alkaneen ja presidentti Urho Kekkosen eroon päättyneen pitkän 1970-luvun aikana Suomi hiljalleen keskiluokkaistui. Samalla aikakausi oli yhteiskuntaluokkaan kiinnittyneen julkisen keskustelun – luokkapuheen – kukoistuskausi. Jussi Lahtinen osoittaa väitöstutkimuksessaan, että työväenluokkaista luokkapuhetta tuotettiin tällöin mitä moninaisimmista näkökulmista. Dogmaattinen laitavasemmistolaisuus oli vain yksi osa julkista keskustelua.

Henkilö istuu sisätilassa ja pitää kirjaa kädessään, taustalla vihreitä kasveja ja oranssi-mustaa kangasta.
Jussi Lahtinen (Kuva: Jutta Ala-Äijälä)

FM Jussi Lahtisen tutkimus käsittelee työväenluokkaista tarinankerrontaa perinteisen luokkayhteiskunnan joutsenlaulun aikaan. Vaikka pitkän 1970-luvun aikana yhteiskuntaluokka oli keskeinen käsite ymmärtää maailmaa, ei luokkapuhe aina kummunnut itse luokasta, ”kansan syvistä riveistä”. Esimerkiksi laitavasemmistolle työväenluokka saattoi edustaa idealisoitua poliittista joukkovoimaa, maailmanvallankumouksen liikkeelle panevaa voimaa.

– Itse ”työläinen” esitettiin usein yksiulotteisena kapitalistisen järjestelmän uhrina. Tästä yhteiskunnallisesta ilmapiiristä nousi kuitenkin esiin myös kirjailijoita, jotka loivat kertomakuvastoa perinteisen työväenkulttuurin sisältä. Realistikirjailijoiden voi tulkita kirjoittaneen valtavirtajulkisuuden luokkapuhetta haastavia vastakertomuksia ”tavallisista duunareista”. Heidän kertomuksensa eroavat merkittävästi taistolaisuudeksi mielletystä puheesta, toteaa Lahtinen.

Lahtinen lukee työväenluokkaan sidottua kaunokirjallisuutta – niin sanottua työläiskirjallisuutta – yhtenä yhteiskunnallisen luokkapuheen muotona. Miten kirjailijat kuvaavat kansakunnan vaurastumista, hyvinvointivaltion rakentamista, pahoinvointia hyvinvoinnin kulisseissa sekä työväenliikkeen muuttuvaa asemaa? 

Näihin kysymyksiin tutkimuksessa annetaan vastauksia noin 45 kirjailijan sekä 120 romaanin ja novellikokoelman puitteissa. Kohdekirjailijat ovat niin aikakauden tunnetuimpiin lukeutuneita kuin jo pitkälti unohtuneita. Mukana ovat kanonisoidut Hannu Salama, Pirkko Saisio ja Lassi Sinkkonen, mutta myös esimerkiksi Ursula Sinervo, Kaarlo Isotalo, Arja Eriksson ja Erkki Lepokorpi.

Pitkän 1970-luvun luokkakuvasto vertautuu nykyaikaan

Lahtinen monipuolistaa kuvaa pitkän 1970-luvun työläiskirjallisuudesta, jota on usein pidetty korostetun maskuliinisena ja poliittisideologisena kirjallisuutena. Todellisuudessa luokkakuvastoa tuotettiin mitä moninaisimmista näkökulmista ilman suoranaista aatteellista pohjavirettä. 

Tutkimuksen keskeinen väite on, että pitkän 1970-luvun aikana yhteiskunnallista luokkapuhetta tuotettiin myös työväenluokan äänellä, luokan sisältä. Samalla kaunokirjallisia aikalaistulkintoja kirjoitettiin niin maaseutua tyhjentäneestä suuresta muutosta, porvariston kriisistä kuin itsekriittisestä suomenruotsalaisesta näkökulmasta käsin. Tämä luokkapuhe hiljeni seuraaville vuosikymmenille mentäessä. 

– Usein yksioikoisen ylipoliittiseksi parjattu 1970-luku olikin osin monimuotoisemman julkisen keskustelun värittämä kuin seuraavat ”me olemme kaikki keskiluokkaa” -mantran dominoivat vuosikymmenet, väittää Lahtinen. 

Vasta 2010-luvulta lähtien kaunokirjallisuuden kentälle on noussut uudestaan merkittävä määrä yhteiskuntaluokkaan kiinnittynyttä tarinankerrontaa. Julkisessa keskustelussa moderni työväenluokka esitetään usein nostalgiseen menneisyyteen jämähtäneenä vastavoimana arvoliberaalille keskiluokalle tai pelkistettynä deindustrialisaation uhrina. Vaikka Lahtisen väitöskirja kiinnittyy luokkapuheen kultakauteen, pitkään 1970-lukuun, kulkee mukana myös nykyinen yhteiskunnallinen kertomuskehys – seuraava suuri luokkapuheen aikakausi.

Väitöstilaisuus perjantaina 31. tammikuuta

FM Jussi Lahtisen historian alaan kuuluva väitöskirja Kerrottu luokka – pitkän 1970-luvun työläiskirjallisuus yhteiskunnallisten valta- ja vastakertomusten kentillä tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa perjantaina 31.1.2025 klo 12 alkaen Tampereen yliopiston keskustakampuksella (Kalevantie 4, Tampere). Paikkana on päärakennuksen sali D11. Vastaväittäjänä toimii dosentti Hanna Kuusi Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Marjaana Niemi Tampereen yliopistosta.

Väitöskirjan julkaisee Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura (THPTS). 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Jussi Lahtinen
jussi.lahtinen@tuni.fi

Linkit

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote

Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.

Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote

Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.

Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote

Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye