Väitös: Karsastus vaikuttaa merkittävästi aikuisten elämänlaatuun

Karsastavalla henkilöllä silmät eivät yhtaikaa katso samaan havaintokohteeseen, vaan toinen on tavallisimmin kääntyneenä sisään- tai ulospäin tai pystysuuntaan. Tämä johtuu silmän liikuttajalihasten rakenteellisesta tai toiminnallisesta poikkeavuudesta. Karsastusta voi esiintyä kaikenikäisillä, ja se joko on synnynnäistä tai ilmaantuu myöhemmin elämän aikana. Pikkulapset karsastavat tavallisimmin sisäänpäin, kun taas myöhemmin alkava uloskarsastus on tavallisempaa vanhemmilla lapsilla ja aikuisilla. Karsastus voi olla näkyvää (ilmeistä) tai ns. piilokarsastusta, joka usein aiheuttaa oireita esimerkiksi väsyneenä. Piilokarsastus voi muuttua ilmeiseksi.  

Tutkimuksissa karsastuksen haitat jaetaan toiminnallisiin, kuten silmien rasittuminen, kaksoiskuvat, päänsärky, pään virheasennot, sekä psykososiaalisiin oireisiin. Psykososiaaliset oireet, kuten katsekontaktin välttäminen vuorovaikutustilanteissa, karsastuksen peittely esimerkiksi hiuksilla, sosiaalisten tilanteiden välttely ja itsetunto-ongelmat ovat osalle karsastavista merkittäviä haasteita. Karsastuksen hoitona aikuisilla on useimmiten asentovirheen korjaavat silmälasit tai leikkaus, joka helpottaa fyysisten oireiden lisäksi usein myös psykososiaalista haittaa. 

Anna Masonin tutkimuksen ensimmäisenä osatyönä käännettiin terveyteen liittyvän elämänlaadun mittari Adult Strabismus Questionnaire (AS-20) englannista suomeksi. Se otettiin osaksi jokapäiväistä työtä HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan silmätautien Karsastusyksikössä. Mittarin avulla voidaan arvioida ja verrata karsastuksen oireita potilaan tullessa ensivastaanotolle, hoitoprosessin aikana ja hoidon jälkeen.   

Kyselyssä aikuinen arvioi karsastuksen hänelle aiheuttamia sekä fyysisiä toiminnallisia että psykososiaalisia oireita. Tällöin terveydenhuollon ammattilainen saa hyvän kuvan siitä, minkälaiset oireet huonontavat henkilön elämänlaatua. Tutkimuksen mukaan suomenkielinen AS-20 on luotettava ja käyttökelpoinen kysely arvioimaan karsastavan aikuisen elämänlaatua. Väitöskirjassa todetaan, että naisilla toiminnallinen elämänlaatu oli huonompaa kuin miehillä ja että nuorimmilla osallistujilla oli huonompi minäkäsitys kuin vanhemmilla. Aikuiset, joilla ei ollut kaksoiskuvia, raportoivat heikompaa psykososiaalista hyvinvointia kuin ne aikuiset, jotka kärsivät kaksoiskuvista. 

Potilas ja oireet tulee huomioida kokonaisuutena 

Osana tutkimustaan Anna Mason haastatteli 12 karsastavaa aikuista potilasta, jotka kuvailivat karsastuksen psykososiaalisia oireita ja kertoivat, minkälaista tukea he toivoisivat saavansa terveydenhuollosta. Aikuiset kokivat sosiaaliset tilanteet haastaviksi ja kamppailivat henkisen hyvinvointinsa kanssa. He kuvasivat muun muassa joutuvansa jännittämään vuorovaikutustilanteita, kohdanneensa kiusaamista ja ihmisten tuijotusta. He olivat olleet huolissaan siitä, saako karsastukseen apua ja kokeneet negatiivisia tunteita tilanteestaan.

Tutkimukseen osallistuneet aikuiset toivoivat, että karsastuksesta keskusteltaisiin enemmän ja samalla tietous karsastuksen oireista leviäisi laajemmalle.

– Tulokset osoittavat, että karsastuksella on laaja-alaisia vaikutuksia aikuisten elämään. On tärkeää, että terveydenhuollon ammattilaiset tunnistavat nämä vaikutukset ja tarjoavat tarvittavaa tukea. Karsastus kun ei ole ”vain” silmien asentovirhe, väitöskirjatutkija Anna Mason toteaa.

– Karsastuksen korjausleikkaus ei voi jatkossakaan olla tarjolla vain niille potilaille, joiden oireet ovat puhtaasti toiminnallisia, vaan päätöksissä tulee huomioida potilas ja hänen oireensa kokonaisuudessaan, jatkaa Mason.

Väitöskirjatutkimus toteutettiin HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan Pää- ja kaulakeskuksessa. 

Väitöstilaisuus perjantaina 14. helmikuuta

TtM Anna Masonin terveystieteiden alaan kuuluva väitöskirja Health-related quality of life in Finnish strabismic adults and recommendations for psychosocial support (Suomalaisten karsastavien aikuisten terveyteen liittyvä elämänlaatu ja suositukset psykososiaaliselle tuelle) tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa 14.2.2025 klo 12 alkaen. Paikkana on Arvo-rakennuksen luentosali F025 (Arvo Ylpönkatu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii dosentti Satu Elo Oulun yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Anja Rantanen Tampereen yliopistosta.