Väitös: Karsastus vaikuttaa merkittävästi aikuisten elämänlaatuun
28.1.2025 12:38:59 EET | Tampereen yliopisto | Tiedote
Karsastus eli silmän tai silmien asentovirhe saattaa aiheuttaa toiminnallisten, fyysisten, haittojen lisäksi psykososiaalisia oireita, joihin osa aikuisista kaipaa tukea. Psykososiaaliset oireet ovat merkittäviä, ja ne tulisi huomioida terveyspalveluissa, toteaa TtM Anna Mason väitöstutkimuksessaan.

Karsastavalla henkilöllä silmät eivät yhtaikaa katso samaan havaintokohteeseen, vaan toinen on tavallisimmin kääntyneenä sisään- tai ulospäin tai pystysuuntaan. Tämä johtuu silmän liikuttajalihasten rakenteellisesta tai toiminnallisesta poikkeavuudesta. Karsastusta voi esiintyä kaikenikäisillä, ja se joko on synnynnäistä tai ilmaantuu myöhemmin elämän aikana. Pikkulapset karsastavat tavallisimmin sisäänpäin, kun taas myöhemmin alkava uloskarsastus on tavallisempaa vanhemmilla lapsilla ja aikuisilla. Karsastus voi olla näkyvää (ilmeistä) tai ns. piilokarsastusta, joka usein aiheuttaa oireita esimerkiksi väsyneenä. Piilokarsastus voi muuttua ilmeiseksi.
Tutkimuksissa karsastuksen haitat jaetaan toiminnallisiin, kuten silmien rasittuminen, kaksoiskuvat, päänsärky, pään virheasennot, sekä psykososiaalisiin oireisiin. Psykososiaaliset oireet, kuten katsekontaktin välttäminen vuorovaikutustilanteissa, karsastuksen peittely esimerkiksi hiuksilla, sosiaalisten tilanteiden välttely ja itsetunto-ongelmat ovat osalle karsastavista merkittäviä haasteita. Karsastuksen hoitona aikuisilla on useimmiten asentovirheen korjaavat silmälasit tai leikkaus, joka helpottaa fyysisten oireiden lisäksi usein myös psykososiaalista haittaa.
Anna Masonin tutkimuksen ensimmäisenä osatyönä käännettiin terveyteen liittyvän elämänlaadun mittari Adult Strabismus Questionnaire (AS-20) englannista suomeksi. Se otettiin osaksi jokapäiväistä työtä HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan silmätautien Karsastusyksikössä. Mittarin avulla voidaan arvioida ja verrata karsastuksen oireita potilaan tullessa ensivastaanotolle, hoitoprosessin aikana ja hoidon jälkeen.
Kyselyssä aikuinen arvioi karsastuksen hänelle aiheuttamia sekä fyysisiä toiminnallisia että psykososiaalisia oireita. Tällöin terveydenhuollon ammattilainen saa hyvän kuvan siitä, minkälaiset oireet huonontavat henkilön elämänlaatua. Tutkimuksen mukaan suomenkielinen AS-20 on luotettava ja käyttökelpoinen kysely arvioimaan karsastavan aikuisen elämänlaatua. Väitöskirjassa todetaan, että naisilla toiminnallinen elämänlaatu oli huonompaa kuin miehillä ja että nuorimmilla osallistujilla oli huonompi minäkäsitys kuin vanhemmilla. Aikuiset, joilla ei ollut kaksoiskuvia, raportoivat heikompaa psykososiaalista hyvinvointia kuin ne aikuiset, jotka kärsivät kaksoiskuvista.
Potilas ja oireet tulee huomioida kokonaisuutena
Osana tutkimustaan Anna Mason haastatteli 12 karsastavaa aikuista potilasta, jotka kuvailivat karsastuksen psykososiaalisia oireita ja kertoivat, minkälaista tukea he toivoisivat saavansa terveydenhuollosta. Aikuiset kokivat sosiaaliset tilanteet haastaviksi ja kamppailivat henkisen hyvinvointinsa kanssa. He kuvasivat muun muassa joutuvansa jännittämään vuorovaikutustilanteita, kohdanneensa kiusaamista ja ihmisten tuijotusta. He olivat olleet huolissaan siitä, saako karsastukseen apua ja kokeneet negatiivisia tunteita tilanteestaan.
Tutkimukseen osallistuneet aikuiset toivoivat, että karsastuksesta keskusteltaisiin enemmän ja samalla tietous karsastuksen oireista leviäisi laajemmalle.
– Tulokset osoittavat, että karsastuksella on laaja-alaisia vaikutuksia aikuisten elämään. On tärkeää, että terveydenhuollon ammattilaiset tunnistavat nämä vaikutukset ja tarjoavat tarvittavaa tukea. Karsastus kun ei ole ”vain” silmien asentovirhe, väitöskirjatutkija Anna Mason toteaa.
– Karsastuksen korjausleikkaus ei voi jatkossakaan olla tarjolla vain niille potilaille, joiden oireet ovat puhtaasti toiminnallisia, vaan päätöksissä tulee huomioida potilas ja hänen oireensa kokonaisuudessaan, jatkaa Mason.
Väitöskirjatutkimus toteutettiin HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan Pää- ja kaulakeskuksessa.
Väitöstilaisuus perjantaina 14. helmikuuta
TtM Anna Masonin terveystieteiden alaan kuuluva väitöskirja Health-related quality of life in Finnish strabismic adults and recommendations for psychosocial support (Suomalaisten karsastavien aikuisten terveyteen liittyvä elämänlaatu ja suositukset psykososiaaliselle tuelle) tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa 14.2.2025 klo 12 alkaen. Paikkana on Arvo-rakennuksen luentosali F025 (Arvo Ylpönkatu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii dosentti Satu Elo Oulun yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Anja Rantanen Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna Mason
anna.mason@tuni.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tietopohjainen päätöksenteko ei ole niin suoraviivaista kuin usein ajatellaan17.11.2026 11:43:11 EET | Tiedote
Tietopohjainen päätöksenteko on vahva tavoite julkisessa hallinnossa. Väitöstutkimus osoittaa, että päätöksenteko ei käytännössä perustu suoraviivaisesti tutkimustietoon. Tiedon käyttöön vaikuttavat myös organisaatioiden toimintakulttuurit, yksilölliset tavat ja vallankäytön rakenteet.
Aki Soudunsaari Tampereen yliopiston kasvun ja kaupallistamisen työelämäprofessoriksi16.11.2026 13:00:33 EET | Tiedote
Aki Soudunsaari on nimitetty kasvun ja kaupallistamisen työelämäprofessoriksi Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekuntaan. Hän on aloittanut kolmivuotisessa osa-aikaisessa tehtävässä 16.11.2026.
Humanoidirobotin käännetty katse tuottaa hylätyksi tulemisen kokemuksen10.11.2026 14:11:48 EET | Tiedote
Poispäin suunnattu katse viestii välinpitämättömyyttä. Samuli Linnunsalon ja tutkijakollegoiden tuore tutkimus osoittaa, että humanoidirobotin vältellessä katsekontaktia tutkittavat raportoivat muun muassa kasvanutta ulkopuolisuuden kokemusta, madaltunutta mielialaa sekä alentunutta itsetuntoa. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa humanoidirobottien nonverbaalisten viestien mahdollisista negatiivisista vaikutuksista ihmisiin.
Lääkäreille uusia työkaluja terveysdatan käsittelyyn – 8 miljoonan euron tutkimushanke hyödynsi tekoälyä ja laajennettua todellisuutta9.11.2026 11:40:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston johtama MEDALLION-tutkimusprojekti etsi uusia tapoja lääketieteellisen datan käsittelyyn. Yhdessä tutkimuskumppaneiden, yritysten ja Business Finlandin kanssa hankkeessa kehitettiin työkaluja, jotka hyödyntävät laajennettua todellisuutta (XR) ja tekoälyä (AI). Menetelmiä voidaan odottaa kliiniseen käyttöön lähitulevaisuudessa.
Moottorikelkkasafareilla altistutaan yllättävän korkeille pakokaasupäästöille3.11.2026 12:45:00 EET | Tiedote
Moottorikelkka- ja mönkijäsafareille osallistuvat voivat altistua erittäin suurille pakokaasuperäisten pienhiukkasten pitoisuuksille, osoittaa Tampereen ja Itä-Suomen yliopistojen tuore tutkimus. Mittausten perusteella altistuminen voi ajoittain ylittää vilkkaissa kaupunkiympäristöissä mitatut tasot moninkertaisesti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme