Jyväskylän yliopisto

Opettajaopiskelijat ylittivät monia rajoja monialaisessa yhteistyössä ja etäopetuksen aikana

Jaa

Koulun toivotaan vastaavan yhä moninaisimpiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Samaan aikaan tulevat opettajat ovat opiskelleet erilaisten myllerrysten, kuten pandemian ja kriisien, aikana. Lisää tutkimusta tarvitaan opettajankoulutuksen käytänteistä suhteessa ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Jotta tulevaisuuden haasteisiin voidaan vastata kasvatuksen keinoin, tarvitaan monialaista yhteistyötä jo opettajankoulutuksen aikana.

FM Auli Lehtisen kasvatustieteen (OKL) väitöstilaisuus järjestetään perjantaina 7.2.2025.
FM Auli Lehtisen kasvatustieteen (OKL) väitöstilaisuus järjestetään perjantaina 7.2.2025. Jyväskylän yliopisto

FM Auli Lehtinen tutki aineenopettajaopiskelijoiden monialaista yhteisöllistä oppimista vuorovaikutusosaamisen sekä kriittisen ja yhteiskunnallisen ajattelun näkökulmista.

Yksi väitöskirjan osatutkimuksista oli ensimmäisiä julkaisuja, jossa tarkasteltiin pienryhmien yhteisöllistä oppimista breakout-huoneissa videoaineiston avulla. Etäopetuksessa tai videotapaamisissa breakout-huone on erillinen tila, jossa pienryhmä voi keskustella.

Osatutkimuksessa selvitettiin, millaisiin kriittisen ajattelun prosesseihin opettajaopiskelijat syventyivät ja miten he hyödynsivät vuorovaikutusosaamistaan rakentaakseen yhteisöllistä ja arvostavaa ilmapiiriä etäopintojen aikana.

Jännitteet ovat keskeisiä monialaisessa kasvatustieteen opiskelussa

Väitöskirjan tuloksissa hahmottui jännitteitä, jotka ovat keskeisiä opettajaksi kasvussa.

Näitä jännitteitä olivat kriittiset näkökulmat ja ambivalenssi, joka tarkoittaa samanaikaisia ja ristiriitaisia asenteita sekä kahden vaiheilla tasapainoilua. Lisäksi tutkimuksessa tunnistettiin rajoja opettajaopiskelijoiden identiteettityössä, eri tieteenalojen välillä sekä kasvokkais- ja etäkäytänteiden välillä.

Tulosten perusteella aineenopettajaopiskelijat osallistuivat aktiivisiin merkitysneuvotteluihin ja kriittisen ajattelun prosesseihin. Tulos poikkeaa aiempien tutkimusten tuloksista, joissa on havaittu opettajaopiskelijoiden tyytyvän melko nopeaan konsensuksen hakemiseen.

Samaan aikaan opettajaopiskelijat loivat myönteisen ilmapiirin, jossa aktiivinen kuuntelu ja huumori olivat vahvasti läsnä.

”Opiskelijat eivät itse tuoneet kovin usein esille kriittisiä ja eriäviä näkökulmia. Sen sijaan opettajankouluttaja toi esiin kriittisiä näkökulmia vieraillessaan tilanteissa. Kriittiset näkökulmat johtivat metakognitiivisiin puheenvuoroihin, jotka antoivat viitteitä siitä, että opettajaopiskelijoiden ajattelu muuttui”, Lehtinen kertoo.

Opiskelijat tasapainoilevat aktiivisen ja passiivisen roolin välillä

Opiskelijoiden suhteesta yhteiskunnallisiin kysymyksiin välittyi ristiriitainen, aktiivisen ja passiivisen osallistumisen välillä tasapainoileva kuva. Esimerkiksi digitalisaatioon liittyvät muutokset nähtiin vääjäämättöminä. Opiskelijat pohtivat, miten vaikeaa digilaitteiden käyttöä olisi rajoittaa. Kuitenkin he myös korostivat aktiivisen toiminnan roolia.

”Ambivalentti suhtautuminen ei ole pelkästään huono asia. Se voi auttaa kriittisen ja reflektiivisen ajattelun suhteen. Monimutkaisiin ilmiöihin ei usein ole suoraviivaisia vastauksia. Lisäksi oli hienoa, että opiskelijat osoittivat merkkejä aktiivisemmasta asemoitumisesta”, Lehtinen toteaa.

Rajoja eri tieteenalojen ja lähi- ja etävuorovaikutuksen välillä

Tutkimuksen perusteella monialainen yhteisöllinen oppiminen, jossa eri aineiden opettajaopiskelijat työskentelevät yhdessä pidemmän ajanjakson, auttaa opiskelijoita pohtimaan tieteenalojen käytänteitä ja identiteettejään, tunnistamaan kasvatustieteen roolin, ottamaan kantaa aktiivisen opettajan rooliin ja kehittämään esimerkiksi vuorovaikutustaitojaan.

Rajoja oli paitsi eri tieteenalojen, myös etävuorovaikutuksen ja lähivuorovaikutuksen välillä.

Opiskelijat kokivat kynnyksen opiskellessaan etänä. He kuvailivat osallistumisen ja muiden osallistamisen olevan vaikeaa. Osa kertoi lisääntyneestä sosiaalisesta ahdistuksesta ja pohti, miten nämä ilmiöt voivat rajoittaa opettajaksi kasvua.

Havainnoiduissa oppimistilanteissa opiskelijat harvoin osallistivat toisiaan suoraan, vaikka tunnistavatkin vuorovaikutuksessa olevan kynnyksen tai ”näkymättömän seinän”.

Opiskelijoiden puheessa välittyi ristiriita sen suhteen, että he ilmaisivat vahvaa puheliaisuuden normia ja puhuivat ujoudesta ja hiljaisuudesta negatiivisesti, mutta kuvitellessaan tulevaa työtään he korostivat erilaisuuden huomiointia.

Enemmän huomiota osallistaville käytänteille ja kriittiselle reflektiolle

Tulokset korostavat sitä, että opettajankoulutuksessa täytyy antaa tilaa erilaisuudelle, reflektoida normatiivisia käsityksiä kriittisesti ja opettaa tapoja osallistaa toisia.

Lehtisen tutkimuksen perusteella voidaan suositella rakennetta, jossa kasvatustiedettä opiskellaan monialaisissa ryhmissä. Tämä vaatii kuitenkin aikaa ja yhteisöllisyyden rakentamista. Ulkopuolisuuden ja kuulumattomuuden kokemuksiin tulisi kiinnittää huomioita varhaisessa vaiheessa opintoja.

”Lisäksi tuleviin kriiseihin varautuessa on tarpeen kehittää laadukasta etäopetuksen pedagogiikkaa, kouluttajien osaamista sekä rakenteellista tukea inklusiivisille ja yhteenkuuluvuutta rakentaville käytänteille. Väitöskirja voi antaa näkökulmia myös etäopiskelu- ja etätyökeskusteluun”, Lehtinen summaa.

Lisätietoja

FM Auli Lehtisen kasvatustieteen (OKL) väitöskirjan "Crossing boundaries – becoming critical, dialogical, and collaborative teachers" tarkastustilaisuus järjestetään perjantaina 7.2.2025 kello 12 alkaen jyväskylän yliopiston Vanhassa juhlasalissa (S212). Vastaväittäjänä toimii professori Äli Leijen (University of Tartu) ja kustoksena apulaisprofessori Piia Näykki (Jyväskylän yliopisto).

Väitöstilaisuuden kieli on englanti. Väitöskirja on luettavissa osoitteessa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/99617.

Auli Lehtinen valmistui suomen kielen ja kirjallisuuden opettajaksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2014. Hän on työskennellyt vuodesta 2014 opettajankouluttajana perustutkinto- ja täydennyskoulutuksessa sekä tutkimustehtävissä. Väitöskirjatyötä ovat rahoittaneet Emil Aaltosen säätiö ja Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Auli Lehtinen
auli.m.lehtinen@jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän yliopiston ja amerikkalaisen yrityksen yhteistyöstä syntyi maailman tarkin sydänkäyriä tunnistava ohjelmisto ja tytäryhtiö Keski-Suomeen14.7.2025 13:45:27 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopisto ja yhdysvaltalainen hitech-yritys USAMedX loivat yhteistyössä täysin automaattisesti toimivaan sydäniskuriin sykekäyrien tunnistuksen. Ohjelmistoa tullaan käyttämään kotikäyttöön tarkoitetussa sydäniskurissa, joka pystyy analysoimaan potilaan sydänkäyrän ja antamaan sydäniskun tarvittaessa automaattisesti. Yhteistyö johti lopulta myös USAMedX:n tytäryhtiön perustamiseen Jyväskylään.

Tutkijat selvittivät maapallon äänien erot urbaanissa ja luonnollisessa ympäristössä9.7.2025 12:05:00 EEST | Tiedote

Kansainvälinen tutkijaryhmä on kerännyt yli sata vuotta ääntä ympäri maailman ja selvittänyt, miten maapallon äänimaisema eroaa kaupungeissa ja luonnollisen ympäristön välillä. Samalla selvitettiin äänimaiseman vaihtelua vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan. Arvostetussa Nature Ecology & Evolution –julkaisusarjassa julkaistu tutkimus paljastaa, etteivät kaupungeissa asuvien ihmisten äänimaisemien rytmit ole yhtä ennustettavia kuin luonnossa elävien eläinten

Sivistys elää ja etsii muotoaan – Jyväskylän Kesän 2025 puheohjelma avasi keskustelun tulevaisuuden sivistyksestä8.7.2025 08:00:00 EEST | Tiedote

70-vuotta täyttäneen Jyväskylän Kesän vuoden 2025 puheohjelma toi sivistyksen teeman monipuolisesti esiin viidessä eri tilaisuudessa, joissa pureuduttiin muun muassa ajattelun taitoon, koulutuksen saavutettavuuteen ja kulutuskulttuurin kriittiseen tarkasteluun. Puheohjelmien tallenteet ovat katsottavissa Jyväskylän Kesän verkkosivuilla ja Yle Areenassa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye