Fingo: YK:n palestiinalaispakolaisten avustusjärjestö UNRWA:n häätö uhkaa vesittää tulitauon saavutuksia Gazassa

YK:n pakolaisjärjestö UNRWA:n toimintaa rajoittavien lakien on tarkoitus astua voimaan tänään 30. tammikuuta. Käytännössä Israelin parlamentin hyväksymä lakipaketti kieltää yhteydenpidon Israelin ja UNRWA:n välillä sekä järjestön toiminnan Israelin ”suvereenilla” alueella. Israel on kansainvälisen oikeuden vastaisesti vaatinut UNRWA:a sulkemaan toimistonsa Itä-Jerusalemissa 30. tammikuuta mennessä. 

”UNRWA:n häätäminen Israelin toimesta on vakava kolaus kansainväliselle sääntöpohjaiselle järjestelmälle”, sanoo Fingon kansainvälisen politiikan asiantuntija Johannes Hautaviita. ”On erittäin poikkeuksellista, että YK:n jäsenvaltio käytännössä karkottaa YK:n toimielimen hallitsemiltaan alueilta. Päätös on laiton, sillä YK:n tilat ovat suojeltuja. Tämä uhkaa myös heikentää  tulitauon saavutuksia ja Gazan humanitaarista operaatiota juuri kun tarve on suurimmillaan”, Hautaviita jatkaa. 

Gazan sodan aikana UNRWA:a on luonnehdittu humanitaarisen operaation selkärangaksi, sillä se on merkittävin humanitaarinen toimija kaistaleella. UNRWA:n mukaan se on tulitauon alkamisen jälkeen toimittanut 60 prosenttia ruoka- ja vesiavusta Gazaan. 

“UNRWA:n rooli Gazan toipumisessa on kriittinen, mutta sen rooli on myös huomattavasti laajempi ja elintärkeä koko alueellisesti sirpaloituneelle palestiinalaiselle yhteiskunnalle. UNRWA:n lakkauttaminen tarkoittaisi, että pakolaiset ja lapset jäävät ilman koulutusta ja terveydenhuoltoa. Tätä UNRWA:n laajempaa merkitystä palestiinalaisten oikeuksien toteutumiselle ei ole julkisessa keskustelussa täysin ymmärretty”, Hautaviita toteaa. 

YK:n yleiskokous perusti UNRWA:n vuonna 1949. Järjestön tarkoitus on tukea palestiinalaispakolaisia, kunnes heidän tilanteeseensa löydetään oikeudenmukainen ratkaisu. Vuosikymmenten saatossa UNRWA:n väliaikaiseksi tarkoitettu toiminta on laajentunut kattamaan peruspalveluita, kuten terveydenhuoltoa ja koulutusta, joiden järjestäminen kuuluisi valtionhallinnon vastuulle. Noin 6 miljoonaa palestiinalaispakolaista ovat oikeutettuja UNRWA:n palveluihin. 

”Huomioiden UNRWA:n toiminnan laajuuden, mittakaavan sekä hyväksynnän paikallisen väestön keskuudessa, vaihtoehto järjestön korvaamiseksi on käytännössä itsenäisen ja suvereenin palestiinalaisvaltion perustaminen. UNRWA:n alasajo tulisi siis toteuttaa hallitusti, osana poliittista prosessia, joka johtaa palestiinalaisten itsemääräämisoikeuden ja perusoikeuksien toteutumiseen. Alasajoa ei voida runnoa läpi mielivaltaisesti ilman uskottavaa ja riittävää jatkosuunnitelmaa. Ihmisiä ei voida vain jättää heitteille oman onnensa nojaan eväämällä heiltä perusoikeudet, koulutus ja terveydenhuolto”, Hautaviita toteaa. 

Hautaviidan mukaan EU:n, mukaan lukien Suomen, on päättäväisesti toimittava UNRWA:n ja humanitaarisen avun suojelemiseksi sekä järjestöön kohdistuvien laittomien häätö- ja painostustoimien lopettamiseksi.  

”Nyt on tärkeää, että UNRWA:n rahoittajavaltiot eivät toista vuoden 2024 tammikuussa tehtyjä virheitä, jolloin järjestön rahoitus laajasti jäädytettiin. Rahoittajavaltioiden, mukaan lukien Suomen ja EU:n, tulee näyttää teoillaan, että ne seisovat YK:n ja sääntöperustaisen maailman takana”, Hautaviita muistuttaa.