Tampereen yliopisto

Väitös: Keuhkojen solunäytteiden tutkimuksessa ei ole yhtenäisiä luokittelujärjestelmiä, mikä vaikeuttaa syöpädiagnoosien tekemistä

Jaa

Keuhkosyöpä on maailman yleisin syöpä, jonka syyt ovat moninaisia. Lääketieteen kandidaatti Antti Vuorisalo selvitti väitöstutkimuksessaan, kuinka keuhkosyövän diagnostiikassa käytettyjen solunäytteiden riittävyys on edelleen merkittävä haaste.

Henkilö hymyilee kameraan katsoen tummana taustaa vasten. Hänellä on vaalea neule ja siniset farkut.
Lääketieteen kandidaatti Antti Vuorisalo analysoi väitöstutkimuksessaan keuhkoputkien kaikutähystyksellä saatujen sytologisten näytteiden diagnostisia tuloksia. Kuva: Henni Hämäläinen

Keuhkosyövän syntyyn vaikuttavat esimerkiksi ikä ja altistuminen syöpää aiheuttaville aineille, kuten tupakansavulle ja epäpuhtauksille. Myös tupakoimattomien keuhkosyöpäpotilaiden määrä on kasvanut. Sytologisia näytteitä eli solunäytteitä kasvaimesta otetaan usein keuhkoputkien kaikutähystyksellä (EBUS).

Sytologian merkitys kasvaa, kun yksilöllinen lääketiede mahdollistaa pidemmän elinajanodotteen. Nykyään 70 prosenttia keuhkosyöpäpotilaista diagnosoidaan pienillä sytologisilla näytteillä. Vähän kajoavien menetelmien, kuten EBUS-tekniikan, kautta saatujen näytteiden riittävyys on kuitenkin edelleen haaste.

– Riittävän näytteen laadun varmistaminen on elintärkeää tarkan diagnoosin ja jatkohoidon suunnittelun kannalta. Diagnoosin viivästyminen aiheuttaa merkittävän taloudellisen ja sosiaalisen taakan terveydenhuollon organisaatioille ja yhteiskunnalle, mikä korostaa standardoitujen ja yhdenmukaisten lähestymistapojen merkitystä keuhkojen pahanlaatuisten sairauksien diagnosoinnissa, Antti Vuorisalo kertoo.

Vuorisalo analysoi väitöstutkimuksessaan EBUS-tekniikalla saatujen sytologisten näytteiden diagnostisia tuloksia. Hänen tavoitteenaan oli tutkia riittämättömien EBUS-näytteiden kriteerejä ja syitä sekä tarkastella diagnostisia haasteita, jotka liittyvät EBUS-näytteisiin.

Vuorisalon tutkimus osoitti, että näytteen riittävyyden kriteerit ovat puutteellisesti määriteltyjä. Laadunvarmistuskierrokset paljastivat epäjohdonmukaisuuksia diagnooseissa ja luokituksissa sekä laboratorioiden välillä että niiden sisällä.

Standardoitujen luokittelujärjestelmien puute keuhkosytologiassa lisää diagnoosikäytäntöjen monimutkaisuutta. Vuorisalon mukaan kriteeristö ja terminologiajärjestelmä pitäisikin yhdenmukaistaa, jotta eri laitosten ja maiden välillä voidaan saavuttaa parempi johdonmukaisuus ja toistettavuus.

– Kun keuhkosytologian diagnostisiin haasteisiin vastataan standardoinnin, kehittyneiden tekniikoiden ja optimoitujen protokollien avulla, se voi parantaa merkittävästi potilaiden hoitoa. Näiden ratkaisujen toteuttaminen edellyttää kuitenkin koordinoituja ponnisteluja koko terveydenhuoltojärjestelmässä. Tämä puolestaan edellyttää investointeja teknologiaan, koulutukseen ja laadunvarmistustoimenpiteisiin, Vuorisalo sanoo.

Antti Vuorisalo on kotoisin Tampereelta. Hän on Tampereen yliopiston 6. vuosikurssin lääketieteen opiskelija, joka valmistuu maaliskuussa 2025.

Väitöstilaisuus perjantaina 21. helmikuuta

Lääketieteen kandidaatti Antti Vuorisalon patologian alaan kuuluva väitöskirja Endobronchial Ultrasound-Guided Transbronchial Needle Aspiration: Diagnostic Criteria, Classifications, Pitfalls and New Cytological Techniques tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 21.2.2025 kello 12 Kaupin kampuksella, Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Markus Mäkinen Oulun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Timo Paavonen Tampereen yliopistosta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Antti Vuorisalo
antti.vuorisalo@tuni.fi

Kuvat

Henkilö hymyilee kameraan katsoen tummana taustaa vasten. Hänellä on vaalea neule ja siniset farkut.
Lääketieteen kandidaatti Antti Vuorisalo analysoi väitöstutkimuksessaan keuhkoputkien kaikutähystyksellä saatujen sytologisten näytteiden diagnostisia tuloksia.
Kuva: Henni Hämäläinen
Lataa

Linkit

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Ympäristön mikrobiomin köyhtyminen voi altistaa immuunivälitteisille sairauksille – Vain pieni tippa verta saattaa paljastaa sairastumisen riskin8.5.2025 09:50:00 EEST | Tiedote

Ympäristöllä on merkittävä vaikutus terveyteemme – sanotaan, että jopa suurempi kuin perimällä. Mutta mitkä tekijät tarkalleen ottaen vaikuttavat sairastumisen riskiin? Entä voidaanko yhdestä pienestä veripisarasta selvittää, mille kaikille olemme elämämme aikana altistuneet? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia uraauurtavassa HEDIMED-projektissa.

Väitös: Jos työtulojen progressiivisen verotuksen halutaan toteutuvan kunnolla, on lainsäädäntöä korjattava5.5.2025 10:14:24 EEST | Tiedote

Suomen tuloverojärjestelmässä tulon verokohteluun vaikuttaa olennaisesti se, kuka on tulon saaja. Kauppatieteiden maisteri Anette Ala-Lahti tutki väitöskirjassaan tulon kohdistamisperiaatteita, jotka ratkaisevat esimerkiksi, verotetaanko tulosta osakeyhtiötä vai luonnollista henkilöä. Tutkimuksessa havaitaan muun muassa, ettei työtulon kohdistamisperiaatteiden ja työtulon verokohtelun yhteyttä ole riittävästi huomioitu nykyisessä lainsäädännössä.

Väitös: Potilaan puhe on haastavaa lääkärille, joka käyttää suomea toisena kielenä5.5.2025 08:48:57 EEST | Tiedote

Suomessa työskentelee kasvava joukko lääkäreitä, joille suomi ei ole äidinkieli. Millaisia kielellisiä haasteita he kohtaavat työssään? Muun muassa tähän kysymykseen paneutuu FM Taina Pitkänen väitöstutkimuksessaan, joka kartoittaa lääkärin ja potilaan välisiä ymmärtämisongelmia ja tekee niiden perusteella päätelmiä potilastyöhön riittävästä kielitaidosta. Tutkimus nostaa esiin puheen ymmärtämisen yhteyden yhtäältä potilasturvallisuuteen ja toisaalta lääkärin ammatti-identiteettiin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye