Opettaja voi tukea omaa työhyvinvointiaan – väitöskirja tarjoaa kolme keinoa
Opettajien työhyvinvointia tarkastelevassa väitöskirjatutkimuksessa löydettiin kolme erilaista keinoa, joilla opettajat voivat tukea työhyvinvointiaan. Tämä on erityisen tärkeää aikana, jolloin opettajien stressitasot ovat kohonneet ja työssä koettu ilo on heikentynyt aiempaan verrattuna.
KM Anna-Mari Aulén havaitsi kasvatustieteen väitöstutkimuksessaan kolme keinoa, joilla opettajat voivat itse tukea työhyvinvointiaan.
”Opettajat voivat ensinnäkin käyttää muutamaa heille sopivaa stressinkäsittelykeinoa, joilla voidaan sekä ratkaista stressiä aiheuttanut ongelma että lievittää syntynyttä stressin tunnetta. Tämä on opettajien työhyvinvoinnin kannalta hyödyllisempää kuin käyttää useita sellaisia stressinkäsittelykeinoja, joilla lievitetään vain stressin tunnetta, mutta ei tehdä stressiä aiheuttaneelle asialle mitään”, Aulén toteaa.
Stressiä aiheuttanut ongelma voitaisiin ratkaista esimerkiksi rajoja asettamalla, työtä organisoimalla tai kollegojen apua hyödyntämällä. Syntynyttä stressin tunnetta puolestaan voitaisiin lievittää esimerkiksi liikunnalla, levolla, harrastuksilla tai läheisten kanssa aikaa viettämällä.
Työstä irrottautuminen avuksi stressaavina aikoina
Toinen keino, jolla voitaisiin ehkäistä opettajien stressin ja negatiivisten tunteiden siirtyminen seuraavaan päivään, on työstä irrottautuminen eli huolen pitäminen siitä, että töiden teko ja niiden ajatteleminen rajoittuvat työpäivään eikä niitä jatketa sen jälkeen.
”Stressaavina aikoina tämä on erityisen tärkeää. Vaarana on, että stressaantunut opettaja ei pysty irrottautumaan työpäivän jälkeen töistään ja näin ollen kokee seuraavana päivänä työssään enemmän stressiä ja negatiivisia tunteita. Työstä irrottautumalla tämä negatiivinen kierre voitaisiin saada katkaistua”, Aulén summaa.
Mahdollisuus työn tuunaamiseen tukee työssäjaksamista – ainakin kriisiaikana
Kolmas väitöskirjassa esitelty keino opettajien työhyvinvoinnin tukemiseksi liittyy työn tuunaamiseen kriisiaikoina.
”Opettaja voi kriisiaikoina tuunata työtään sekä lisäämällä työn rakenteellisia ja sosiaalisia voimavaroja että vähentämällä työn estevaatimuksia. Nämä huomattiin koronapandemian aikana”, Aulén kertoo.
Työn rakenteellisia voimavaroja voidaan lisätä työssä tapahtuvalla vaihtelulla, autonomian lisäämisellä ja kehittymismahdollisuuksia tarjoamalla. Sosiaalisia voimavaroja työssä puolestaan voidaan lisätä sosiaalisen tuen, palautteen sekä esimiesvalmennuksen kautta. Työhön liittyviä estevaatimuksia vähennetään minimoimalla työn vaativia puolia, vähentämällä työn määrää sekä pitämällä huolta siitä, ettei työ häiritse yksityiselämää.
Työhyvinvoinnin tukeminen kannattaisi tehdä tutuksi jo opintojen aikana
Aulénin väitöstutkimuksessa tutkittuja ja löydettyjä työhyvinvoinnin tukemisen keinoja voidaan hyödyntää opettajankoulutuksessa. Tietoisuutta työhyvinvoinnin tukemisen keinoista voidaan lisätä opettajien perus- ja täydennyskoulutuksessa, ja keinojen käyttöä voidaan tukea esimerkiksi mentoroinnin, työnohjauksen, työterveyden sekä kohdennettujen interventioiden kautta. Erityisesti opettajien omista kuvauksista löydetyt stressinkäsittelykeinot sekä työn tuunaamisen keinot tarjoavat tietoa siitä, millaisia konkreettisia keinoja työhyvinvoinnin tukemiseksi voidaan käyttää.
KM Anna-Mari Aulénin kasvatustieteen (OKL) väitöskirjan ’Teachers’ strategies to support their work-related well-being: Coping, daily detachment, and job crafting’ tarkastustilaisuus pidetään 14.2.2025 klo 12.00 Seminarium-rakennuksen Vanhassa juhlasalissa S212. Vastaväittäjänä toimii tutkimusjohtaja Tiina Soini-Ikonen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Marja-Kristiina Lerkkanen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0501-0.
Lisätietoja
Anna-Mari Aulén kirjoitti ylioppilaaksi Koulutuskeskus Salpaus, lukiokoulutus, Nastolasta vuonna 2008. Hän valmistui luokanopettajaksi (KM) Jyväskylän yliopistosta 2015 ja toimi tämän jälkeen runsaat kolme vuotta luokanopettajan tehtävissä ennen väitöskirjatyön aloittamista. Tällä hetkellä Aulén työskentelee yliopistonopettajana Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksella.
Väitöskirjatyötä ovat rahoittaneet Jyväskylän yliopiston Opettajankoulutuslaitos ja Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Suomalaisen Tiedeakatemian Eino Jutikkalan rahasto, Suomen Kulttuurirahaston keskusrahasto ja EduRESCUE-konsortio.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna-Mari Aulén
yliopistonopettaja, Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos
anna-mari.a-m.aulen@jyu.fi
puh. +358503442450
Kirke HassinenViestinnän asiantuntija
Puh:+359 50 462 1525kirke.m.hassinen@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopiston ja amerikkalaisen yrityksen yhteistyöstä syntyi maailman tarkin sydänkäyriä tunnistava ohjelmisto ja tytäryhtiö Keski-Suomeen14.7.2025 13:45:27 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto ja yhdysvaltalainen hitech-yritys USAMedX loivat yhteistyössä täysin automaattisesti toimivaan sydäniskuriin sykekäyrien tunnistuksen. Ohjelmistoa tullaan käyttämään kotikäyttöön tarkoitetussa sydäniskurissa, joka pystyy analysoimaan potilaan sydänkäyrän ja antamaan sydäniskun tarvittaessa automaattisesti. Yhteistyö johti lopulta myös USAMedX:n tytäryhtiön perustamiseen Jyväskylään.
Tutkijat selvittivät maapallon äänien erot urbaanissa ja luonnollisessa ympäristössä9.7.2025 12:05:00 EEST | Tiedote
Kansainvälinen tutkijaryhmä on kerännyt yli sata vuotta ääntä ympäri maailman ja selvittänyt, miten maapallon äänimaisema eroaa kaupungeissa ja luonnollisen ympäristön välillä. Samalla selvitettiin äänimaiseman vaihtelua vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan. Arvostetussa Nature Ecology & Evolution –julkaisusarjassa julkaistu tutkimus paljastaa, etteivät kaupungeissa asuvien ihmisten äänimaisemien rytmit ole yhtä ennustettavia kuin luonnossa elävien eläinten
Tutkijoiden yö saapuu jälleen - tapahtuma laajenee Jamkiin syksyllä 20259.7.2025 09:47:06 EEST | Tiedote
Tutkijoiden yö palaa Jyväskylään jo kymmenettä kertaa, ja tänä vuonna mukana on ensimmäistä kertaa myös Jyväskylän ammattikorkeakoulu (Jamk). Tapahtuma järjestetään perjantaina 26. syyskuuta 2025, ja se tarjoaa koko perheelle elämyksellisen matkan tieteen maailmaan.
Sivistys elää ja etsii muotoaan – Jyväskylän Kesän 2025 puheohjelma avasi keskustelun tulevaisuuden sivistyksestä8.7.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
70-vuotta täyttäneen Jyväskylän Kesän vuoden 2025 puheohjelma toi sivistyksen teeman monipuolisesti esiin viidessä eri tilaisuudessa, joissa pureuduttiin muun muassa ajattelun taitoon, koulutuksen saavutettavuuteen ja kulutuskulttuurin kriittiseen tarkasteluun. Puheohjelmien tallenteet ovat katsottavissa Jyväskylän Kesän verkkosivuilla ja Yle Areenassa.
Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusaseman ja LIFE Revives -hankkeen Luontoilta keräsi ennätysyleisön4.7.2025 14:34:18 EEST | Tiedote
Järjestyksessään 17. ”Piolookisen Luontoilta” Konneveden tutkimusasemalla keskiviikkona 2.7.2025 veti paikalle ennätysyleisön, yli 200 osallistujaa. Luontoilta on osa Konnevesi-viikkoa ja ilta vietettiin lämpimissä tunnelmissa myös sään osalta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme