Suomen varauduttava jättiurakkaan – Itämeren turvallisuusuhat edellyttävät uusia liikenneyhteyksiä länteen ja maailmalle
Itämeren haavoittuvuudet edellyttävät Suomelta uusia logistiikkareittejä turvaamaan liikenneyhteydet muualle Eurooppaan ja maailmalle. Ulkomaanyhteyksien eri vaihtoehtojen selvittäminen on nostettava liikennepolitiikan ykkösagendalle jo tällä hallituskaudella. On ryhdyttävä selvittämään myös kiinteän yhteyden saamista Itämeren kautta, mukaan lukien silta-tunneli-yhteys Tukholmaan.
Geotalouden muutokset haastavat Suomea suhtautumaan uudella tavalla ulkomaanyhteyksien ja kansainvälisen saavutettavuuden kehittämiseen, vaatii EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies:
”Maamme länsi-integraatio koskee myös liikennettä: tarvitsemme vahvemmat liikenneyhteydet muualle Eurooppaan ja maailmalle, jotta talous voi kasvaa ja ulkomaankauppa menestyä. Tätä edellyttää myös turvallisuustilanteen heikentyminen, mikä on jo konkretisoitunut Itämeren toistuvissa tuhotöissä. Siksi on tärkeää, että Nato-kumppanuuksiin rakentuu nyt vahva liikenneulottuvuus.”
”Uusien ulkomaanyhteyksien ja niiden eri vaihtoehtojen selvittäminen on nostettava liikennepolitiikan ykkösagendalle. On varauduttava siihen, että edessämme on yli hallituskausien jatkuva infrahankkeiden urakka, joka jatkuu vaiheittaisesti 2040- ja 2050-luvuille asti. Kokonaisuudessa on huomioitava myös satamien ja muun kotimaan liikenneinfran tarpeet.”
Työn pohjustamiseksi EK, Palta ja Rakennusteollisuus RT ovat tänään julkaisseet raportin liikenneyhteyksistä, joiden tarkempaa selvitystä suomalainen yrityskenttä erityisesti peräänkuuluttaa. Näiden selvitys on käynnistettävä jo tämän hallituskauden aikana:
- Kiinteä liikenneyhteys Itämeren kautta; kolmen silta-/tunnelivaihtoehdon analysointi.
- EU-raideleveys Haaparannasta Ouluun, Raaheen ja Rovaniemelle.
- Meriliikenteen turvallisuusuhkiin varautuminen ja keinot vihreän siirtymän vauhdittamiseen.
- Lentoliikenteen kilpailukyvyn parantaminen ja kestävien polttoaineiden edistäminen.
Logistinen pussinperä on avattava
Yllä mainituilla selvityksillä tulee tähdätä siihen, että Suomi löytäisi kestäviä ratkaisuja isoon haavoittuvuuteensa: olemme logistinen pussinperä, jonka ulkomaankauppa perustuu nyt 95-prosenttisesti Itämeren merikuljetuksiin. Myös kotimarkkinayrityksillä on vahva riippuvuus Itämeren reiteistä ja lentoyhteyksistä.
Erityistä mielenkiintoa kohdistuu kiinteiden Itämeri-yhteyksien selvitykseen. Hallituksen tulee pureutua kolmeen uuteen vaihtoehtoiseen yhteysväliin: Helsinki–Tukholma (silta/ tunneli), Vaasa–Uumaja (silta/tunneli) ja Helsinki–Tallinna (tunneli). Näiden osalta on selvitettävä myös kumppanuusmahdollisuudet Pohjoismaiden ja Baltian kanssa sekä huomioitava EU:n tahtotila pääkaupunkien yhdistämisestä suurnopeusjunillla.
Tutustu tarkemmin Destian laatimaan raporttiin, joka on tehty Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n, Palvelualojen työnantajat Paltan ja Rakennusteollisuus RT:n toimeksiannosta:
Suomen uudet liikenneyhteydet maailmalle – yritysten odotuksia kansainvälisen saavutettavuuden parantamiseksi
Lisätiedot:
EK: johtava asiantuntija Tiina Haapasalo, puh. 040 763 1482, tiina.haapasalo@ek.fi
Palta: liikenne- ja logistiikkajohtaja Petri Laitinen, puh. 040 588 1071, petri.laitinen@palta.fi
Rakennusteollisuus RT: varatoimitusjohtaja Paavo Syrjö, puh. 040 560 1803, paavo.syrjo@rt.fi
Destia: DI Riku Huhta puh: 040 761 0243 riku.huhta@destia.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Satu ToivonenTiedottaja
Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka
Energia, ilmasto, liikenne, ympäristö
EU-asiat, Brysselin toimisto
Kauppapolitiikka, kansainvälistyminen
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Elinkeinoelämän luottamus vahvistui maaliskuussa27.3.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Yritysten talousluottamus oli maaliskuussa nousussa. Ainoastaan rakentaminen alamaissa.
Peruskoulun huolehdittava paremmin lasten ja nuorten perustaidoista24.3.2025 10:00:11 EET | Tiedote
Osaamisen perusta rakennetaan peruskoulussa, jonka järjestäminen on kuntien lakisääteinen tehtävä. Kunnissa tehtävillä resurssipäätöksillä on merkittävä vaikutus sekä lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiin että koko Suomen koulutus- ja osaamistasoon. EK on esittänyt osaamistakuuta eli sen varmistamista, että jokaisella nuorella on peruskoulun päättyessä jatko-opintojen edellyttämä luku- ja kirjoitustaito sekä hyvä matematiikan perusosaaminen ja digitaidot.
Hybridityö tuo parhaat tuottavuustulokset suomalaisyrityksissä – etätyön rooli talouskasvussa ratkaiseva20.3.2025 13:00:00 EET | Tiedote
Etätyön vaikutuksia suomalaisyritysten tuottavuuteen selvittäneiden tutkimusten mukaan hybridityö – etä- ja lähityön yhdistelmä – on tehokkain tapa parantaa yritysten suorituskykyä. Innolinkin ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) tuoreet tutkimukset osoittavat, että hybridityö tuottaa parhaan tuloksen, kun taas täysin etänä tai täysin lähityönä tehtävä työ voi heikentää tuottavuutta.
Työmarkkinakeskusjärjestöiltä yhteiset näkemykset tekoälyn hyödyntämisestä työpaikoilla19.3.2025 07:30:00 EET | Tiedote
Työmarkkinakeskusjärjestöt kantavat huolta tilanteesta, jossa digiteknologioita, kuten tekoälyä, ei hyödynnetä parhaalla mahdollisella tavalla. Tätä taustaa vasten järjestöt ovat koonneet prioriteettilistan Suomen ja Euroopan päättäjille tekoälyn hyödyntämisestä työpaikoilla.
Huoli EU:n innovaatiorahoituksesta kasvaa – tarjotaan ratkaisuksi Suomen ’veturihankkeita’13.3.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Suomi on tähän asti onnistunut erinomaisesti EU:n innovaatiorahoituksen kotiuttamisessa. Tämä menestystarina voi vaarantua, jos yritysvetoisten TKI-hankkeiden EU-rahoitus heikkenee. Nyt on oikea hetki tarjota Suomessa kehitettyä ’veturihankkeiden’ rahoitusmallia myös EU-tason yhteishankkeisiin. EU:ssa tähdätään isoon innovaatiokiriin, jotta Euroopan kilpailukyky ja talous kyettäisiin pelastamaan. Komissio haluaa rakentaa innovaatiojohtajuutta Suomelle tärkeillä aloilla kuten datataloudessa, energiasiirtymässä ja turvallisuudessa. Keskeisenä keinona on EU:n tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiorahoitus (TKI). Suomella on sen suhteen vahvat näytöt: yrityksemme ja myös tutkimus ovat tähän asti onnistuneet kotiuttamaan rahoitusta monilla mittareilla yli EU-keskiarvojen. Esimerkiksi pk-sektorin osalta olemme saaneet TKI-rahoitusta 3. eniten koko EU:ssa. TKI-rahoitus uuteen uskoon vuonna 2028 Nyt EU:ssa suunnitellaan seuraavaa monivuotista budjettikautta (MFF). Sen valmistelu herättää suoma
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme